Ihmisten tarpeet tuskin täyttyvät vain lisäämällä palvelujen määrää. Palveluajattelu lähtee liian usien palveluntarjoajien lähtökohdista. Ihmisten ympärillä on toivottavasti muitakin ihmisiä kuin palveluntarjoajan edustaja, ja ihminen ei ole vain ressukka palvelujen vastaanottaja. Palvelujen pitää rakentua sille, että hänen omat voimavaransa ja koko häntä ympäröivän yhteisön voimavarat saadaan käyttöön ja rakennetaan niiden varaan.
edelleenkin matalan kynnyksen palvelu.otetaan henkilöstä konais koppi.jos on tarvetta kaikki kokoontuu saman pöydän ääreen(lastensuojelu .soska ,lääkäri.potilas jne)luukuttaminen pois.se vie voimia ja hoito vaan venyy kun siihen ei pysty kunnolla keskittymään.huoli ja ahdistus on siinä menikö paperit kelaan .saako rahat.vai meneekö koti alta.kelan olisi hyvä jouduttaa asioita enemmän.kelan tietoa/palvelua pitäisi saada paremmin sillä masentuneen ihmisen jaksaminen ei riitä siihen netti/paperi rumbaan
-
Ihmisten pompottelu paikasta ja luukulta toiseen saatava loppumaan. Pitkäaikaiset hoitosuhteet.
Madaltaa palveluihin pääsemisen kynnystä. Apua ajoissa, eikä vasta sitten kun alkaa olla myöhäistä ja ongelmat hyvin suuria ja vaikeasti hoidettavia.
Riittävä rahoitus, jotta palvelurakenteen arviossa esiin nousseisiin puutteisiin pystytään saman tien hakemaan korjaavat ratkaisut. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on tässä keskiössä, jotta päällekkäistä työtä ei tehdä, eikä terveydenhuollon keinoin yritetä ratkaista sosiaalisista ongelmista kumpuavia haasteita tai päin vastoin.
laajennetaan sähköisiä palveluiden saatavuutta mm. Skype-palvelut taajama-alueille, kuten skype-terapiat (vrt. etäfysioterapia).
Kaikille täytyisi taata yhtäläinen mahdollisuus laaja-alaisiin palveluihin asuinkunnasta riippumatta. Tällä hetkellä palvelut ovat hajallaan ja asiakas itse joutuu selittämään asiat monille ammattilaisille ja kuulemaan ristiriitaisia neuvoja joa monialaista apua saa. Monialaiset suunnitelmat kaikkien palveluiden tarjoajien yhdessä tekemänä, ei jokaisesta palvelusta erikseen. Tarkoitushan olisi saada tarpeen mukaiset palvelut ilman päällekkäisyyksiä.
MIelentergveys traumatisoitumisen näkokulmasta on hyvin fyysinen kehollinen tila. Siis mieneterveyshäiriöt ovat sekundaarisia. Oikeaikainen ja nopea apu traumatisoituneiden hoidossa tärkeä jOn helpompaa hoitaa automatisoitunut fyysinen tila psykofyysisesti kuin psykiatrisesti.
Hyvät palvelut vähentävät sairastavuutta ja pitävät työkuntoisena ihmiset pidempään. Tuovat säästöjä tullessaan. Vähentävät kärsimysten määrää.