Parempia palveluja, osaavaa henkilökuntaa. Nämä ovat keskeisiä ongelmia.

Moniammatillinen hoitotiimi. Heti puuttutaan ongelmiin! Matala hoitopääsy, ei lähetteitä! Ei turhaa byrokratiaa!

Enemmän resursseja, jotta vastaanotoille pääsisi nopeammin. Kolmannen sektorin tukeminen.

Mielenterveyspalveluihin kuuluu myös päihdepalvelut, niitä ei voi erottaa. On hallinnon asia pohtia, mikä palvelu kuuluu terveydenhuollon ja sosiaalihuollon piiriin. Asiakkaan, palvelun tarvitsijan kannalta ei voi erottaa mielenterveyttä ja päihdettä. Ne kytkeytyvät usein yhteen, ja kyse on riippuvuussairaudesta

Mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja kynnystä niihin pääsemiseen tulisi parantaa. Instrumenttina esimerkiksi palveluseteli on käypä ja lakisääteinen keino parantaa palvelujen saatavuutta. Henkilökohtaisella budjetilla voitaisiin parantaa myös pitkäaikaisesti mielenterveysongelmista kärsivien palvelujen laatua, moninaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä. On muistettava kuitenkin, että valinnanvapauden instrumentteja hyödynnettäessä tulee asiakkaan saada tarvitsemaansa tukea, jotta kynnys palvelujen hyödyntämiseksi ei kasva entisestään.

Valistetaan/koulutetaan ammatti-ihmisiä huomioimaan kartoittamaan kokonaisvaltaisesti ihminen ja hänen tarpeensa, jolloin laaja-alaiset yksilölliset palvelut mahdollistetaan.

Itse parhaan avun olen saannut vertaistuesta.
Ammatti auttajasta vain yksi osasi, auttaa minut jaloilleni ja löytämään vertaistukea.
Ensi arvoisen tärkeää on saada ihminen lähtemään kotoa, näin olen ainkin itse kokenut.
Terveyskeskuksissa,kouluissa pitäisi olla helposti saatavaa tietoa mistä voi hakea apua.
Oma kokemukseni on.että liian helposti annetaan vaan lääkkeet ja ovesta ulos.
Itse söin ylipuoli vuotta lääkkeitä, jotka sai minut vielä apaattisemmaksi, ennen kuin pääsin keskustelemaan ammattilaisen kanssa.
Meitä on niin paljon ettei kaikille millään riitä ammattiapua, joten kokemusasiantuntijoiden koulutus ja vapaaehtoiset ammattilaisten rinnalla on hyvä juttu. Masennusryhmät koin hyväksi huomaa ettei ole yksin, vaan muillakin on ongelmia. Ja nuoret pitää ottaa heti avun piiriin ja antaa heille kaikki mahdollinen apu.
Vaikka itsellä on vaikeaa, mutta iän tuoma kokemus auttaa, mutta olen tässä matkan varrella nähnyt nuoria joilla pitäisi olla elämä edessä jovat ihan toivottomia tulevaisuuden suhteen.
Pitäisi olla mahdollisuus vaihtaa ammattiapu jos ei koe siintä hyötyvänsä.
Mutta samalla meidät eläkeläisetkin pitäisi huomioida. Itse jouduin pois kaikesta hoidosta kun pääsin eläkkeelle.

Lisää palveluja kuntasektorille.

mielenterveyden palveluja eri muotoineen tulisi olla kaikkien ihmisten saatavilla ikään katsomatta.

Olemme kaikki erilaisia ja tarvitsemme erialaisia palveluita. Yksi muotti ei sovi kaikille.