Se tarkoittaa sitä, että kaikille tarjotaan toimeentulo ja osallisuus yhteiskunnassa ja myös sitä, että rikkain kansanosa joutuu luopumaan kestämättömästä omaisuudestaan ja elämäntavastaan. Kestävä yhteiskunta ei voi perustua omaisuuden ylettömään kartuttamiseen vaan on rakennettava hyvinvointia hoivan, jakamisen ja palvelujen kautta. Koulutusta ja kulttuuria kaikille.

Yhdenvertaisuutta.

Yhdenvertaista poliittista toimijuutta, liikkumisoikeutta ja terveyttä, niin nimetyn yhteiskunnan sisäisesti kuin globaalistinkin. Oikeudenmukaisuuden saavuttaminen vaatii merkittävää tasa-arvoistamista jakamalla resursseja uudelleen.

Sitä ettei taloustoimijoilla, yrityksillä, lobbareilla ja heidän marionetti virkamiehillä ole mitään etuoikeuksia kahmia ahneuspäissään tulevilta sukupolvilta ja eläimiltä tulevaisuutta pois...katastrofia kukaan järkevä ihminen ei halua, ja katastrofeja tapahtuu jo nyt maailmalla ilmaston kuumenemisen tuloksena, myös Suomessa mm. satokadot.

Kaikkien hyvinvoinnista on huolehdittava.

Olisiko ideaa kartoittaa eri alojen ihmisiltä, miten ilmastokriisi vaikuttaa heidän alallaan jo nyt? Esim helleaaltojen vaikutus sairaaloissa, lisääntyneen pimeässä ajamisen vaikutus autokuskien työhön. Kansalaisilta voisi saada tietoa siitä, missä oikeudenmukaisuuden ongelmia on jo nyt, ja niiden lisääntymistä voisi ehkäpä näin ennakoida.

Moderni yhteiskunta ei voi olla oikeastaan koskaan hiilineutraali. Suomi oli hiilineutraali yhteiskunta ehkä vielä 1800-luvulla. Siksi sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kenenkään elämää ei vaikeuteta kunnianhimoisilla tavoitteilla, jotka täydellisesti toteutettuinakin tuottaisivat mitättömän pienen parantavan vaikutuksen koko maapallon hiilitasapainoon. Suomen pitää panostaa puhtaaseen ympäristöön, koska se on parasta, mitä nykyisin elävät suomalaiset voivat jättää tuleville suomalaisille.

Tuodaan ilmi sekä kuluttajille, että yrittäjille, että tuotteiden pitkät kuljetukset ja pakkaukset ovat ongelma ja niistä on luovuttava.

Ketään ei hylätä, vaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevia kuten pienituloisia ja vähemmistöjä tuetaan ja heidän oikeuksistaan ja hyvinvoinnistaan huolehditaan muutoksessa. Maksajiksi päätyvät etupäässä suuryritykset ja muut rikkaat, ja tulo- ja varallisuuserot kapenevat.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on ihmisten sosioekonomisen aseman tasaamista, ja heikoimmassa asemassa olevista erityisesti huolehtimista. Ilmastotoimissa tulee huomioida esimerkiksi köyhempien ihmisten liikkuminen Suomen periferioissa.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on täysin retuperällä globaalisti, ja ilmastokriisi pahentaa globaalin etelän heikoimmassa asemassa olevien tilannetta entisestään. Suomen tulee huomioida päätöksissään myös tämä näkökulma yhteiskunnan sisäisen oikeudenmukaisuuden lisäämisen lisäksi.