Monelta osin hyvää ajattelua, mutta johtaako tämä siihen, että hyte-työ on liiaksi oma saarekkeensa. Jotenkin kaipaisi vahvempaa yhteyttä mm. rakenteelliseen sosiaalityöhön. Emansipatoorinen, rakanteita uudistava näkökulma puuttuu.
Järjestöillä on merkittävä rooli kaikissa hyte-työn osa-alueissa. Johdannossa mainitaan, että hyte-työtä tehdään paljon erilaisissa eri sektoreiden hankkeissa ja projekteissa. Kokonaisarkkitehtuuria tulisi ajatella myös pitkäjänteisen hyte-työn suunnitelmana, pois hankkeista ja kohti tietoon perustuvaa, monitoimijaista toimintatapaa. Verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee, että hyte-työn johtaminen on erityisesti sidosryhmä(järjestö) yhteistyön johtamista niin kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin.
Hyvä, mutta voisi vielä selkeyttää.
Järjestöt on hienosti huomioitu hyvinvoinnin edistäjinä sekä palveluntuottajina ja monisektoriseen yhteistyöhön halutaan panostaa, mutta konkreettisia tapoja ei ilmeisesti olla vielä mietitty. Järjestöjen osaamista kannattaa hyödyntää jo aikaisin suunnitteluvaiheissa, koska järjestöillä on tietoa esim. jäsentensä toimintakyvystä ja tarpeista. Järjestöjen osaamista voisi myös hyödyntää mm. kartoittamalla, minkälaisilla sähköisillä järjestelmillä järjestöt keräävät tietoa jäsentensä työ- ja toimintakyvystä (mm. Klubitalojen Salesforce), ja pohtia, voiko olemassa olevia järjestelmiä integroida kehitettäviin palveluihin.
On hyvä, että toimijana on vahvasti nostettu esiin ns. neljäs sektori, eli järjestäytymättömät toimijat ja verkostot, joissa tapahtuu paljon vuorovaikutteista toimintaa, esimerkiksi vertaistuki ja kokemusasiantuntijat yli järjestö- ja toimijarajojen. Neljäs sektori on selkeästi nouseva toimija ja digitaalisten palvelujen ja toimintojen käytössä kasvavassa roolissa.
Riittävän syvällinen ja laaja.
Lause toisen kappaleen lopussa on erittäin tärkeä ja kannatettava: "Hyvinvoinnin ja Terveyden edistämisen palvelujen toiminnan merkittävä tehtävä on myös kannustaa ja tukea ihmisiä itse edistämään omaansa sekä läheisten hyvinvointia."
ok, antoi hyvän kuvan siitä mistä on kysymys
Järjestöillä on merkittävä rooli kaikissa hyte-työn osa-alueissa. Johdannossa mainitaan, että hyte-työtä tehdään paljon erilaisissa eri sektoreiden hankkeissa ja projekteissa. Kokonaisarkkitehtuuria tulisi ajatella myös pitkäjänteisen hyte-työn suunnitelmana, pois hankkeista ja kohti tietoon perustuvaa, monitoimijaista toimintatapaa. Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee, että hyte-työn johtaminen on erityisesti sidosryhmä(järjestö) yhteistyön johtamista niin kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin.
Tavoitteet ja missio oli hyvin tuotu ja selkeästi esille.
Alueellisessa kehittämisessä tulisi huomioida myös mahdollinen alueellinen eriarvoisuus.
Johdannossa kuvaaan hyvin tavoitteet ja lähtökohdat. JHS179 on ehkä tällä hetkellä ainoa julkishallinnon viitekehys johon tukeutua, mutta se alkaa ollla vanha ja parempaa yleistason viitekehystä voisi löytyä.