Nämä kuviksi, kiitos. Asiaa kyllä riittää, voi rohkeasti supistaa.

Visio on hyvä ja tavoitteellinen. Kunhan vaan käytännössäkin päästäisiin siihen, että palvelut ovat riittäviä, löydettäviä, saavutettavia ja turvallisia.

Tämä tarjoaa hyvän pohjan tarkemmalle organisaatiotason kuvaukselle.

Dokumentissa ei oteta kantaa tietosuojasta tai tietoturvasta erikseen (luku 2.3), mikä voi olla hyväkin, ettei tule erillisiä/ uusia linjauksia asiaan.

Periaatteellinen taso on kattavasti perusteltu ja ihminen on otettu huomioon aktiivisena toimijana. Digituen tarpeellisuus on kuitenkin tärkeää huomioida osana palveluprosesseja, sillä julkisilla palveluntarjoajilla on lakisääteinen velvollisuus ohjeistaa omien sähköisten palveluidensa käytössä. Digitukea antavat muun muassa järjestöt ja kirjastot.

Selkeä osio.

Arkkitehtuuriperiaatteissa on mainita kohdealueella sovellettavista arkkitehtuuriperiaatteista, mutta luonnoksessa ei ole kuvattu mitä ja miten mainittuja arkkitehtuuriperiaatteita kohdealueella sovelletaan. Periaatteet ovat keskeisiä yhteentoimivuuden määrityksiä, joiden toteutumista tulisi seurata ja mitata palveluita toteutettaessa.
Kokonaisarkkitehtuurikuvauksessa tuodaan esiin huoli siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen voi jäädä jälkeen mm. terveydenhuollossa tapahtuneesta kehityksestä. On kuitenkin niin, että kokonaisarkkitehtuurinäkökulma ei sinänsä riitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Vaikka kokonaisarkkitehtuuri on kommentoitavassa asiakirjassa määritelty toimintatavaksi ja työvälineeksi, siitä ei ole hyötyä, jos esimerkiksi säädökset estävät terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiden kannalta tarpeelliset tietojärjestelmä- ja tiedonhallinnan ratkaisut. Edellä mainitusta syystä kehittäminen uhkaa jäädä jatkossakin organisaatio- ja sektorikohtaiseksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, jota toteuttavat varsin monet hallinnonalat ja organisaatiot laissa säädettyjen toimivaltuuksien puitteissa. Keskeistä on myös huomata, että data ja datavirrat on harvoin sovitettavissa tällaiseen ajattelutapaan. Tästä syystä kappaleen 2.3 sisältö ja siihen liittyvät haasteet ja ongelmat on tärkeä tuoda esiin sekä poliittisille että myös virkamiespäättäjille.
Erityisenä havaintona voi mainita sen, että huomiota pitäisi kiinnittää mm. yhteisrekisterijyyteen. Yhteisrekisterijyydellä voitaisiin helpottaa organisaatioiden välisiin tietovirtoihin ja tiedonhyödyntämiseen liittyviä ongelmia laajasti mutta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Tästä syystä esimerkiksi Uudellamaalla terveydenhuoltolain 9 §:n mukainen yhteisrekisteri on edelleenkin tarpeellinen.

Tärkeä osa kokonaisuutta

kehitysvammaisten päivätoiminnassa ja työtoiminnassa vois olla polittinen vaikuttamispaja oon kiinnostunut tein valtio opin tutkielman anarkismista asun mikkelissä

Visio ja periaattet ovat hyvät, mutta jää epäselväksi, miten ne käytännössä toteutuvat? Esim. yhteistyö kolmannen sektorin kanssa: yhteistyömallien tulisi perustua aidolle kumppanuudelle ja yhteiskehittämiselle, jossa kehitystyötä tehdään vuoropuhelussa, koska järjestöjen vahvuus on ihmisten tarpeiden kuulemisessa. Sen lisäksi tarvitaan järjestöille uusia rahoitusmalleja, kuten jatkuvan haun malleja, joiden avulla voidaan reagoida akuutteihin ongelmiin nopeasti ja pilotoida uusia kokeiluja., tai pidempiaikaista rahoitusta, joka tunnistaa ja vakiinnuttaa alueellisia hyviä ja toimivia käytäntöjä, jotka nykyisen kaltaisella projektirahoituksella muuten häviäsivät. Jälkimmäisessä tärkeää olisi mallin "keveys" eli raskasta kilpailutusprosessia tms.