Nostettu hyviä kehittämistarpeita esiin.

Digitaaliset ympäristöt ja teknologia kehittyvät nopeasti. On tärkeää, että ylläpitoon ja kehittämiseen varataan tarpeeksi resursseja myös jatkossa, jotta mm. tietoturvaan ja saavutettavuuteen liittyvät asiat ovat ajantasaisia.

Lisäksi tiedonhallintaympäristöjen kehittämisessä tulisi hyödyntää saavutettavuusasiantuntijoita ja kokemusasiantuntijoita. Myös järjestöissä on paljon osaamista ja kontakteja.

Olemme kaukana siitä ja ehkä pysymmekin, että palvelut voisivat olla pelkästään digitaaliset. vrt. kohta "Kehittämisessä tulee huomioida digiosallisuus, saavutettavuus ja vapaaehtoisuus digitaalisten palvelujen osalta. Kehittämisen haasteena on tunnistettu kysymys siitä, voidaanko digitaalisia palveluja kehittää ja ottaa käyttöön, jos ne eivät heti sovi kaikille. Eli on pohdittava kehittämisen vaiheistamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia.

Digitaalisiin palveluihin siirtymistä pitäisi edistää valtakunnallisella kampanjalla ja panostuksilla:
o Vähävaraisille tuetut laitteet ja verkkoyhtyedet
o Jatkuvasti pyörivä ilmainen peruskoulutus esim. yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa
o Ilmainen virallinen tukipalvelu, jota vapaaehtoisjärjestöt tukevat osaltaan
Kaikille digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan sovi; heitä ei tulisi rangaista tästä kuten nyt esim. pankkipalveluiden osalta.

Jatkokehitys on tarpeen, digipalvelujen potentiaali hyte-palveluissa on merkittävä. Huomioitava myös ne, jotka eivät halua tai löydä digipalveluja. Miten kolmannen sektorin digiratkaisuja ja palvelujen löydettävyyttä voitaisiin vielä parantaa. Jatkuva arviointi on tärkeää.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta näkee hyvänä, että kehittämistarpeissa tunnistetaan erityisesti kolmannen sektorin tiedonhallinnan ja digitaalisten ratkaisujen kehittämisen haasteet julkisen sektorin palvelujen ja toiminnan yhdyspinnoissa. On tärkeä huomata, että erityisesti helpommin hallittavissa olevat yksiulotteiset digitaaliset ratkaisut häivyttävät kansalaisyhteiskunnan monipuolisen olemassaolon, eivätkä edistä tällöin hyvinvointia ja terveyttä.

Hyte-työn resurssit ovat sekä kansallisesti, alueellisesti että paikallisesti usein hajanaisia, projektimaisia ja eri sektoreille liikaa eriytyneitä.

Hyväksyttävä tosiasia on, että sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointia ja terveyttä tukevia digitaalisia palveluja, ei tule koskaan kaikki segmentti ryhmät ihmisissä käyttämään, kielitaidon, ei ole vahvan tunnistautumisen välineitä tms. muun syyn takia tai se on valinta. Heitä varten ovat myös perinteiset palvelukanavat ja niiden helpompi ja matalan kynnyksen saavutettavuus. Se, että osa ei pysty tai halua, ei saa olla esteenä sille, että helppokäyttöisiä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä digitaalisia palveluita (myös sosiaalihuollon) edistetään isolle ryhmälle vauhdilla, ja se voi edistää ja helpottaa isomman käyttäjäryhmän elämänlaatua, terveyttä, hyvinvointia merkittävästi.

Asiakasnäkökulmaa edelleen lisää; konkretiaa siitä, mitkä ovat asiakassegmentit, niiden todelliset palvelutarpeet ja niiden kautta mhdolliset tarkennukset segmentointiin.

Melko pintapuolisesti asiaa avattu.

Tunnistetut kehittämiskohteet ok.

Liian pitkä, kaipaa selkokieltä ja parempaa kuvitusta.