Ukoska on kaukana kaikesta, esimerkiksi koulua käyvistä lapsista. Ei koulua Ukoskaan vaan Mansikkalaan.

Suurin osa lukuisista vakavista puutteista, joita selvitystyöryhmä ei havainnut tutkiessaan Ukonniemen koulukeskuksen koulumatkoja, tuli ilmi asiasta käydyssa kuntalaiskeskustelussa. Mutta on jotain positiivistakin: Toinen selvitystyöryhmän havaitsemista Ukonniemen koulumatkoihin liittyvistä puutteista on Karhumäenkadun jalkakäytävä, joka olisi muutettava pyörätieksi. On ilo todeta, että ainakin suurin osa tarvittavista liikennemerkeistä oli paikoillaan jo Google Street View kuvausauton kulkiessa katua pitkin muutama vuosi sitten. Täten kaupunki säästää niiden asentamiskulut, mikäli koulukeskus päätetäänkin sijoittaa Ukonniemeen
Objektiivisesta kartan tarkkailusta huolimatta työryhmä ei havainnut myöskään sitä, että osa Tuulikallion lapsista tulee väistämättä - mahdollisista ohjeista piittaamatta - oikaisemaan Töyhtötiaisenkadun, pienen metsikön ja Tainionkosken hautausmaan poikki. Näin jäi huomaamatta sekin, että tällainen koulusta palaava riemuitseva lapsijoukko saattaa häritä ikävästi hautaustilaisuuteen osallistuvia läheisiä. On myös kyseenalaista, onko koulun pihalta kantautuvilla ja elämän jatkuvuutta korostavilla äänillä pelkästään positiivista vaikutusta hautausmaan tunnelmaan.

Rambol Oy:n selvityksen mukaan keskimääräinen koulumatka Mansikkalan koululle on 2,6 ja Ukonniemeen 2,2 km. Lukuja on turha epäillä, sillä yhtiön toiminnan jatkuvuuden edellytys on, että se noudattaa konsulttitoiminnan eettisiä sääntöjä (poliittisilla toimijoillahan ei ole vastaavia rajoitteita). Alakoululaiset eikövät kuitenkaan käy Mansikkalan vaan Linnalan koulussa, johon matka on lyhyempi. Käytössäni ei ole Rambolin aineistoa, joten keskimääräistä matkaa en ole laskenut. Viitteellinen on kuitenkin korkeintaan 3 km:n etäisyydellä koulusta asuvien lasten osuus. Rambolin selvityksen mukaan se on Ukonniemessä 75 % ja Mansikkalassa 62%.  Linnalassa osuus on 70 %  oman laskelmani mukaan, joka on laskettu selvityksen asuinpaikkakartan ja kulkureittien sekä Goole Mapsin avulla. Tämän perusteella alakoulun lasten keskimääräinen koulumatka on sama, olipa koulu Ukonniemessä tai Linnalassa. Tämä siksi, että Ukonniemen koulurakennuksen paikkaa ei ole tarkalleen annettu eikä kukaan tiedä varmasti, missä lapset asuvat v. 2026. Yläkoulun lapset selviävät Mansikkalaan, vaikka matka olisikin hieman pidempi. Vähän liikuntaa harrastavien lasten kohdalla tämä on myös lapsen etu toisin, kuin selvitystyöryhmä arvioi.
 
Koko Mansikkala/linnalan koulupiirin liikennestrukstuuri on rakennettu viuhkamaisesti suuntautumaan Mansikkalan alueelle, josta löytyvät kaikki - myös koululaisten tarvitsemat - palvelut. Koska koulumatkoissakaan ei ole merkittäävää eroa, ihmettelen syvästi, mistä työryhmä on löytänyt perusteet toteamukseen, jonka mukaan "Objektiivisen maantieteellisen tarkastelun näkökulmasta" kaupungin rajalla sijaitseva "Ukonniemi sopii paremmin läntisten ja pohjoisten osien oppimisympäristön sijainniksi" (ilmeisesi paremmin kuin Mansikkala/Linnala). Väitteellä voisi olla perusteitakin, mikäli suunnitelmaan kuuluisi uimahallin, kirjaston ja musiikkiopiston siirto Ukonniemeen. Tämä ei ole kuitenkaan tarkoitus. Siinä todetaan vain, että kuljetustarve näihin laitoksiin kasvaa. Siis kuljetustarve mm. kirjastoon! Kukahan kuljettaa?
 
Selvityksessä toistetaan samantapaista Ukonlinnan erinomaisuutta korostavaa soopaa kerta toisensa jälkeen. Syytä ei kerrota, mutta ei tällaista pitäisi julkaista vakavasti otettavaksi tarkoitetussa asiakirjassa. Imatran kaupunginvaltuutetut eivät ole amerikan keskilännen äänestäjiä. Eivät niele mitä tahansa. Eivät siinäkään tapauksessa, että samaa epä- tai puolitotuutta toistettaisiin kerta toisensa jälkeen! On lisäksi epäkorrektia, että virkamiehet aliarvostavat tällä tavoin julkisesti kaupunginvaltuutettuja.

Varsinkin alakoululaisten koulumatkan oltava helppo kulkea pyörällä tai kävellen ja turvallinen. Jos alakoulu, yläkoulu ja lukio olisivat kaikki samassa isossa kampuksessa, liikenteen määrä koulun alueella olisi väistämättä suuri. Varsinkin kauempana olevaan kouluun (esim. Ukonniemi monelta alueelta) vanhemmat kuljettaisivat lapsia enemmän kuin lähikouluun. Lisäksi osa yläkoululaisista kulkee mopolla ja osa lukiolaisista autolla, mikä lisäisi entisestään liikenettä pienten koululaisten matkan varrella ja koulun ympäristössä vaarantaen heidän koulumatkaansa. Varsinkin Ukonniemi kampusalueena vaatisi uudenlaisia liikennejärjestelyjä (mahdollisesti alikulkutunneli, bussiyhteyksiä enemmän, liikennevaloja?), mikä toisi uusia kustannuksia.