Tukimuodoista puuttuvat rakennerahastojen osuus (ESR+ ja EAKR). Näillä on tärkeä rooli TKI-järjestelmässä.
AMKEn jäsenkysellyssä 81 prosenttia vastasi toteuttavansa TKI-toimintaa ja 80 prosenttia arvioi toiminnan kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana.
https://www.amke.fi/media/grafiikka/2022/tki-toiminta-ammatillisessa-koulutuksessa.pdf

Valtiovarainministeriölle
LAUSUNTO PARLAMENTAARISEN TYÖRYHMÄN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN RAHOITUKSEN KÄYTTÖÄ KOSKEVASTA MONIVUOTISESTA SUUNNITELMASTA (LUONNOS 11.1.2023)

Säätiöt ja rahastot ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.

Kiitämme myös parlamentaarisen työryhmän erinomaista työtä ja hyvin laadittua toimintasuunnitelmaa, johon ehdotamme muutamaa toimeenpanoa konkretisoivaa lisäystä.

Lisäpanostukset T&K-toimintaan edellyttävät TKI-järjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä sekä rahoituksen vaikuttavaa kohdentamista. Jotta pienen Suomen kaikki voimavarat saadaan parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan yhteisiä tavoitteita, on tärkeätä kannustaa kaikki mukaan yhteistyöhön. Suomalaiset säätiöt rahoittavat tutkimustyötä merkittävillä summilla vuosittain. Vuonna 2021 säätiöt tukivat tiedettä yhteensä 269 M€:lla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 168 M€:lla (sen lisäksi taidetta 79 M€:lla), kuten Suomen Akatemian Tieteen tila 2022 -julkaisu tuo esiin. Laajaa osaamista ja verkostoja edustavat sekä uusia toimintatapoja ketterästi kokeilevat säätiöt olisivat osaltaan hyödyllisiä tukijoita uuden rahoituslain ja verokannustimen tehokkaassa implementoinnissa. Ehdotammekin, että suunnitelmassa mainittaisiin myös säätiöt yksityisinä T&K-toiminnan rahoittajina ja siten todettaisiin säätiöiden rooli yhteistyössä kehittämässä kansallista tutkimusrahoitusta.

Toimintaympäristössä tarvitaan raportin mukaan myös tekijöitä, jotka muodostavat Suomesta erinomaisen ympäristön toteuttaa innovaatioita sekä alustan innostuneelle visionääriselle yrittäjälle ja yritystoiminnalle. Yksittäisiä tekijöitä on paljon, kuten innovaatiomyönteinen sääntely, toimiva yksityisen pääoman tukema rahoituskokonaisuus ja edistynyt startup-myönteinen ympäristö. Linjausluonnoksen tavoitteena pitäisikin mahdollistaa kaikkien saatavilla olevien pääomien kohdentaminen vaikuttavan T&K-toiminnan tueksi sekä eri sektoreiden väliseen T&K-rahoituksen yhteistyöhön.

Näemme, että käytännön toimi edellä mainittujen tavoitteiden edistämiseksi olisi lainsäädännöllä muuttaa kommandiittiyhtiömuotoiset (ky) -pääomasijoitukset veroneutraaleiksi yleishyödyllisille yhteisöille. Sekä Pekka Ala-Pietilän kokoaman työryhmän raportissa 24.2.2021 että Juha Sipilän vetämässä Kotimaisen omistajuuden ohjelmassa 24.3.2021 esitettiin säätiöitä koskevan lainsäädännön yksinkertaistamista juuri ky-rahastojen verotuksen osalta mutta toteutusta ei ole vielä tehty. Esitämmekin kyseistä lisäystä raportin lukujen 4.5 tai 4.7 linjausluonnoksiin.

Nykyinen verotuskäytäntö on vaikeuttanut yleishyödyllisten yhteisöjen mahdollisuuksia sijoittaa ky-muotoisiin pääomarahastoihin. Tämä on yhteiskunnalle haitaksi vähentäessään tarpeettomasti yritysten kasvurahoitusta ja siten myös T&K-rahoitusta. Pääomasijoitusten kautta pääomitetut yritykset ovat usein ne, jotka käyttävät suhteellisesti suurimman osan pääomastaan T&K-toimintaan ja kasvavat kaikista yrityksistä nopeimmin. Lisäksi vaikuttavuussijoitusrahastot sijoittavat usein listaamattomiin yhtiöihin, jotka tuovat markkinoille uusia innovaatioita, joilla rahoitetaan nyt elintärkeää vihreää siirtymää myös perinteisimmillä toimialoilla.

Kommandiittiyhtiö verotetaan siten, että tulos jaetaan yhtiömiesten tulona verotettavaksi niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on henkilöyhtiön tuloon. Tämä johtaa yleishyödyllisen yhteisön rahastonomistajan osalta siihen, että voitto-osuudet verotetaan elinkeinotulona, vaikka tulot samantyyppisistä suorista sijoituksista on yleishyödyllisille yhteisöille verovapaata tuloa. Suomalaiset säätiöt hallinnoivat noin 20 miljardin varallisuutta, ja käyttävät suurimman osan tuotoistaan tieteen tukemiseen. Kun säätiöt siis jo rahoittavat merkittävästi perus- ja soveltavaa tutkimusta, jonka ne toivovat johtavan Suomen kannalta merkittäviin innovaatioihin, on näiden innovaatioiden alkuvaiheen kaupallistamiskehitys tehty säätiöille äärimmäisen vaikeaksi. Viime vuosina säätiöt ovat sijoittaneet varallisuudestaan reilut kaksi prosenttia kotimaisiin pääomasijoitusrahastoihin – Ruotsissa vastaava prosentti on lähes kuusi prosenttia. Mikäli esitetty, kaikkien tahojen kannattama sääntelymuutos saataisiin viimein tehtyä, voimme perustellusti odottaa, että kotimaiset säätiöt lisäisivät sijoituksiaan huomattavastikin kotimaisiin pääomarahastoihin ja sitä kautta myös kotimaisiin yrityksiin. Muutos ei vähentäisi valtion tuloja lainkaan vaan vain neutraloisi nykyisen epätarkoituksenmukaisen tilan.

Lopuksi toteamme, että lämpimästi kannattamamme TKI-rahoitusmallin rinnalla pidämme ensiarvoisen tärkeänä tutkimuksen määrän ja laadun lisäämiseksi yliopistojen perusrahoituksen kasvattamista laajapohjaisesti ja pitkäjänteisesti.

Helsingissä, 20. tammikuuta 2023

Säätiöt ja rahastot ry – Stiftelser och fonder rf

-

Vaikka T&K-menot viime vuosina Suomessa hieman kasvaneet, yliopistojen TKI-menot eivät ole. Eli yliopistoissa tehtävä vahva tieteellinen tutkimus ei ole saanut lisää resursseja. Yliopistoissa tehtävä tutkimus ja siihen perustuva opetus luovat pohjan koko yhteiskunnan osaamiselle ja myös yksityisen sektorin TKI-toiminnalle.

Luonnoksessa tuodaan esiin TKI-investointien keskeinen merkitys tuottavuuden kasvulle ja kilpailukyvylle ja siinä tunnistetaan nykyisen TKI-järjestelmän vahvuudet ja heikkoudet. Suunnitelmaluonnoksessa kuvataan ansiokkaasti myös TKI-toiminnan suhdetta globaaleihin haasteisiin, kestävyystavoitteisiin, geopolitiikkaan ja muuttuvaan toimintaympäristöön sekä niiden ratkaisemiseksi vaadittaviin järjestelmätasoisiin muutoksiin. On erinomaista, että luonnos tunnistaa strategisten painopisteiden valinnan sekä kehitys- ja kokeiluympäristöjen merkityksen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Jotta innovaatiojärjestelmä tuottaisi tavoiteltavaa yhteiskunnallista arvoa, tulee koko järjestelmän olla kunnossa strategisesta päätöksenteosta alkaen aina perustutkimukseen ja kaupallistamiseen asti, kuten suunnitelmaluonnoksessa kuvataan.

Luvussa 2 tunnistetaan, että yritysten yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on vähentynyt ja T&K-tilastojen mukaan sen julkinen rahoitus on vähentynyt Suomessa 2010-luvulla. Suunnitelluilla TKI-investoinneilla on äärimmäisen tärkeää vivuttaa yksityisiä TKI-investointeja 4 prosentin TKI-tavoitteen saavuttamiseksi. Jotta TKI-lisäyksillä olisi tämä vivuttava ja voimakkaasti uudistumista edistävä vaikutus, on tärkeää korjata innovaatiojärjestelmässä tällä hetkellä oleva aukko tutkimus- ja yrityskentän välisessä yhteistyössä.

4 prosentin TKI-tavoite edellyttää merkittävää EU-rahoituksen kasvua suomalaisten toimijoiden tutkimushankkeissa: EU-ohjelmilla on yhä tärkeämpi rooli tutkimuksen ja innovaatioiden mahdollistajana ja toimijoiden verkottajana Euroopassa ja Suomessa. Suomalaiset toimijat ovat kilpailukykyisiä EU-rahoituksen kotiuttamisessa, mutta EU-ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää paremmin varmistamalla riittävä kansallinen vastinrahoitus ja joidenkin EU-ohjelmien ja -instrumenttien edellyttämä tarvittava yhteisrahoitus suomalaisille toimijoille.

Globaalien haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan kunnianhimoista tavoitetilaa. Kuten suunnitelmaluonnoksessa ansiokkaasti tuodaan esiin, edellyttää transformaatio yhteistyötä ja uudenlaisia osaamisyhdistelmiä, joita rakennetaan TKI-järjestelmän peruselementtien kesken. Tämän varmistamiseksi transformatiivinen innovaatiopolitiikka tulee asettaa lähtökohdaksi innovaatiopolitiikan tavoitteiden asettamisessa ja implementoinnissa (ml. rahoitusinstrumentit). Tämä edellyttää mm. kokonaiskestävyyden asettamista politiikan tavoitteeksi, eri innovaatioiden yhdistämistä uudistusten skaalaamisen varmistamiseksi, laajapohjaista yhteistyötä ja toiminnan tavoitteellista ohjaamista tiedon (mm. ennakointi ja vaikuttavuus) avulla.

Etelä-Karjalan liitto toteaa, että osiossa on ansiokkaasti kuvattu TKI-järjestelmän kokonaisuutta ja haasteita sekä nykyisiä rahoitusvälineitä ja niiden kohdentumista. Luonnoksessa tunnistetaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan järjestelmäluonne sekä tarve sujuvaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön läpi sektorien ja organisaatioiden sekä hallinnon tasojen.
Maakuntien liittojen rooli yhtenä TKI-rahoittajana on tunnistettu. Välineinä tässä on pääasiallisesti EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, joskin TKI-toimintaa edistäviä hankkeita rahoitetaan myös kansallisin aluekehittämisen varoin. Maakuntien liitoilla on kuitenkin myös strategisen ohjauksen rooli koskien alueellista TKI-rahoitusta. Älykkään erikoistumisen strategioiden valmistelu ja toimeenpano tapahtuu maakuntien liittojen johdolla tiiviissä yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa. Veturitoimijat alueilla ovat samoja kuin kansallisen TKI-järjestelmän toimijat, kuten TKI-intensiivisiä yrityksiä ja korkeakouluja. Siksi olisi perusteltua todeta asia myös tässä yhteydessä.
Ehdotamme sivun 19 ensimmäisen kappaleen loppuun lisäystä:
”Maakuntien liitot vastaavat EU-ohjelmarahoituksen edellytyksenä olevan älykkään erikoistumisen strategiaprosessin koordinaatiosta. Älykkään erikoistumisen strategiat kokoavat aluelähtöiset TKI-toiminnan painotukset ja ohjaavat alueilla erityisesti alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen kohdentumista.”

Monivuotisessa rahoitussuunnitelmassa on hyvin tunnistettu TKI-järjestelmän nykytilaa ja rahoituksen tilannekuvaa.
Uudenmaan metropolimaakunnassa tehtävillä toimenpiteillä on suuri merkitys kansallisen T&K -tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta, sillä puolet Suomen T&K-menoista kohdistuu tälle alueelle. Uudellamaalla T&K-toiminnan menot tuleekin nousta vähintään viiteen prosenttiin maakunnan BKT:sta vuoteen 2030 mennessä, mikäli Suomi haluaa saavuttaa tavoitteensa. Yritysten toimilla on myös meillä iso rooli, sillä yritysten tekemistä T&K-investoinneista noin 51 prosenttia kohdistuu Uudellemaalle.
Uudenmaan innovaatioekosysteemissä tehty TKI-työ tuottaa hedelmää koko Suomelle ja on myös johtanut teollisiin investointeihin muualla Suomessa (esim. tekstiilin kiertotaloudessa tehty tutkimustyö). Vaikka kilpaillussa rahoituksessa alueen TKI-toimijat pärjäävät erittäin hyvin, kokonaisuutena valtion rahoitusjärjestelmä ei kaikilta osin tunnista kasvavien alueiden haasteita ja mahdollisuuksia.

- On tärkeä tunnistaa, että maakuntien liitot ja ELY-keskukset rahoittavat sekä pk-yritysten että julkisen sektorin TKI-toiminnan -ja -ympäristöjen kehittämishankkeita. Merkittävää on mm. EAKR- ja ESR-ohjelman rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja tutkimuslaitok-sille. Niiden tarkoituksena on usein pk-yritysten ja julkisen sektorin TKI-toiminnan kehittä-minen sekä toimijoiden yhteistyön tiivistäminen ja osaamisen vahvistaminen.
- On tärkeää tavoitella entistä tiiviimpää yhteistyötä alueiden toimijoiden ja kansallisten toi-mijoiden sekä EU-tason välillä. Tämä tavoite on suunnitelmassa tuotu hyvin esiin.
- Vaikka Suomen innovaatiopolitiikassa on jo transformatiivisen innovaatiopolitiikan ele-menttejä, kansallinen keskustelu lähestymistavasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista on vielä käymättä. Transformatiivinen ja ekosysteeminen innovaatiopolitiikka on toistaiseksi vain harvoissa maissa vallitseva kehittämisen suunta.
- Transformatiivisuuden rinnalla keskeisenä innovaatiopolitiikan muutossuuntana tulisi tun-nistaa EU:n strategisen autonomian sekä geo- ja turvallisuuspoliittisten päämäärien edis-täminen innovaatiopolitiikan avulla.
- Järjestelmän muutospaineista johtuen tarvitaan entistä parempaa kykyä strategisten pai-nopisteiden määrittelyyn sekä yhteistyötä eri politiikka-alojen välillä sekä kansallisten ja aluepolitiikan toimijoiden välillä.
- Kansalliseen suunnitteluun tulisi sisältyä innovaatiopolitiikan toteuttajien kykyjen reflek-tointi sekä tavoitteet kyvykkyyksien ja käytäntöjen muuttamisesta. Tämä koskee esimerkiksi tapoja, joilla innovaatiopolitiikalla ratkaistavia haasteita asetetaan, innovaatiotoimintaa ra-hoitetaan ja arvioidaan.

Katsaus Suomen TKI-järjestelmästä on kokonaisuutena hyvä.

Yhtenä yksityiskohtana on syytä kiinnittää tarkempaa huomiota yritysten ja tutkimusorganisaatioiden väliseen yhteistyöhön:

Lisäksi on kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että väkilukuun suhteutettuna Suomen T&K-panostukset korkeakoulusektorilla jäävät selvästi Ruotsiin ja Tanskan panostuksista. Suomessa rahoitus on hieman alle 200€ per asukas, Tanskassa runsaat 300€ per asukas ja Ruotsissa runsaat 250€ per asukas. Suomen T&K-rahoitus korkeakouluille on siis väkilukuun suhteutettuna satoja miljoonia pienempi kuin Ruotsissa tai Tanskassa. (Lähde: Eurostat, ostovoimakorjattu v. 2005 hinnoilla)

Luonnoksessa on käsitelty hyvin Suomen TKI-järjestelmän kehitystä ja tilaa. Yritysten t&k -toimintaa on myös käsitelty kattavasti eri toimialoilla. Olisi myös tarpeellista tarkastella TKI-järjestelmän suhdetta elinkeinorakenteessa ja taloudessa tapahtuviin muutokseen. Talouden palveluvaltaistuminen ja valmistavan teollisuuden suhteellinen pienentyminen tulevat todennäköisesti vaikuttamaan Suomen TKI-ympäristöön merkittävällä tavalla jatkossa.

Ohjelmistokehitys, ICT, sekä muu informaation käsittelyyn liittyvä kehitystyö näkyvät jo nyt kärjessä niin yritysten t&k -menoissa, kuin Business Finlandin rahoituksen suuntautumisessa. Markkina-arvoltaan maailman suurimmat yritykset ovat digitaalisia alustoja. Digitaalisten ratkaisujen myötä myös ennen kilpailulta suojassa olleet kotimaiset palveluelinkeinot siirtyvät globaaliin kilpailuun. Kysymyksenä nouseekin esille, että miten TKI-järjestelmä pystyy kokonaisuudessaan vastaamaan tähän kehitykseen ja luomaan Suomelle kilpailuetua jatkossa.

Esimerkiksi palvelualojen suhteellinen osuus yritysten t&k -menoista on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta palvelualojen sisällä kasvu on koskettanut lähinnä vain ohjelmistoliiketoimintaa, sekä ICT - ja teknisiä palveluita. Muilla palvelutoimialoilla t&k -menot eivät ole juuri kasvaneet. Suomea vaivaa heikko tuottavuuskehitys ja koska Suomen elinkeinorakenne on palveluvaltaistunut, niin tuottavuuskehitys ratkaistaan käytännössä palvelualoilla.

Siten rahoituksen pitkäaikaisessa suunnitelmassa tulisi pureutua tarkemmin myös eri toimialoihin ja niihin liittyviin pullonkauloihin ja kehitystarpeisiin – erityisesti jos haluamme laajentaa t&k:ta harjoittavien yritysten joukkoa. Tähän viitataan myös tuoreimmassa OECD:n Suomen maaraportissa, jossa kehotetaan Suomea monipuolistamaan innovaatioekosysteemien kehitystä, jotta järjestelmämme olisi kestävämpi yksittäisiin yrityksiin tai toimialoihin kohdistuvien shokkien varalta.