• Sivistystyönantajat nostaa suunnitelmasta esille erityisesti kolme tärkeää kohtaa:
    - Tutkimus- ja innovaatiotoiminta edellyttää uutta osaamista ja toisaalta antaa uusia mahdollisuuksia oppimiseen. TKI-toiminnan kasvattaminen ja vahvistaminen edellyttävät koulutus- ja osaamistason nostoa. Korkeakoulutuksen suorittaneiden osuus nuorista pitää nostaa vähintään 50 %:n tasolle vuoteen 2035 mennessä.
    - Korkeakoulujen perustehtävä on uuden tiedon, osaamisen ja osaajien tuottaminen. TKI-rahoitusta pitää kohdentaa korkeakoulujen perusrahoitukseen. Tämä lisää koko TKI-järjestelmän kykyä hyödyntää uutta tietoa ja osaamista ja vahvistaa ulkopuolisen rahoituksen käytön tehokkuutta.
    - TKI-järjestelmän eri toimijoiden yhteistyötä on vahvistettava ja varmistettava, ettei rahoituskenttään jää aukkoa, joka hidastaa uuden tiedon hyödyntämistä yrityksissä ja yhteiskunnassa laajasti. Business Finlandin rahoitusta on suunnattava korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten TKI-yhteistyön tukemiseen ekosysteemeissä ja kumppanuuksissa. Rahoittajaorganisaatioiden välillä tarvitaan laajempaa koordinaatiota ja mahdollisuus yhteisrahoituksiin. Näin myös vivutetaan yksityistä rahoitusta korkeakoulutukseen ja tutkimukseen entistä vaikuttavammin. Tämä edellyttää TKI-politiikan aktiivista johtamista (TIN-uudistus).

    TKI-järjestelmä, sen rahoitus sekä rahoituksen kehitys on kuvattu luvussa ytimekkäästi. Sivista nostaa kappaleen teemasta seuraavat huomiot:
    - Suomi on jäänyt TKI-rahoituksessa jälkeen keskeisistä verrokkimaista 2010-luvulta lähtien. Sitoutuminen rahoituksen kasvattamiseen on tärkeää jo talouden kilpailukyvyn ja kestävyyden kannalta. Esimerkiksi Suomen suurimmat vientimaat, Ruotsi ja Saksa, käyttävät TKI-toimintaan enemmän rahaa BKT:tä kohden kuin Suomi.
    - TKI-toiminnan kasvattaminen vaatii TKI-toiminnan osaajia. TKI-rahoituksen ja koulutuksen rahoituksella on elimellinen yhteys. Korkeakoulutettujen (ml. tutkijakoulutus) osuutta pitää kasvattaa määrätietoisesti.
    - Yritysten ja korkeakoulujen TKI-yhteistyöhön kohdistettua rahoitusta Business Finlandin toiminnassa on kasvatettava. Rahoitus on vähentynyt erityisesti Business Finlandiin viime vuosikymmenellä kohdistuneiden leikkausten vuoksi, mikä on näkynyt yhteistyön vähenemisenä.

  • Kaupan liitto esittää, että parlamentaarisen TKI-työryhmän monivuotisessa T&K-rahoitussuunnitelmassa huomioidaan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n joulukuussa 2022 julkaistun maaraportissan t&k -järjestelmää koskevat havainnot ja suositukset.

    OECD:n raportin mukaan suomalainen innovaatioekosysteemi on pitkälti suurten tutkimukseen- ja kehittämiseen (t&k) orientoituneiden yritysten ohjaama. Maiden välisessä vertailussa käy ilmi, että Suomessa yrityslähtöinen t&k -toiminta keskittyy ICT-sektorille ja esimerkiksi vähittäiskaupan ja tukkukaupan osuus on pienempi kuin muissa OECD-maissa.

    OECD:n mukaan suomalaiset pk-yritykset ovat aliedustettuina erityisesti soveltavassa tutkimustoiminnassa, joka on erityisen tärkeää innovaation kaupallistamisessa. Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminta on keskittynyt isoille yrityksille; yli 60 prosenttia yrityslähtöisestä t&k -toiminnasta tapahtui yli 250 tai enemmän työllistävissä yrityksissä. Pk-yritysten t&k -toiminnan vahvistaminen lisäisi osaltaan myös innovaatioekosysteemin resilienssiä. Pk-yritysten tiivis yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa vahvistaisi näiden yritysten kyvykkyyksiä hyödyntää teknologiaa ja uusinta osaamista.

    OECD kannustaa maaraportissaan Suomea monipuolistamaan innovaatioekosysteemiään. Tämä on Kaupan liiton näkökulmasta keskeinen viesti, joka tulee paremmin huomioida T&K-rahoitussuunnitelmassa.

    Lisäksi Kaupan liitto korostaa, että nykyiset yritysten T&K -instrumentit eivät huomioi kaupan toimialan tarpeita. Esimerkiksi veturiyritysmalli ei sovellu kaupan toimialalle, kotimaassa tehtävää kehittämistoimintaa ei tueta, kansainvälistymistä vaaditaan yrityksiltä liian varhaisessa vaiheessa, eikä kuluttajaliiketoimintaan liittyvää innovaatiotoimintaa tueta riittävästi.

  • Suomen T&K-menot ovat laskeneet 2010-luvun huippuvuosista, vaikka ne ovatkin vielä kansainvälisesti hyvällä tasolla. Työn tuottavuus on kehittynyt Suomessa hitaasti ja heikosti. T&K-menojen kasvattaminen vähintään 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta on erityisen tärkeässä roolissa työn tuottavuuden kasvun edistämiseksi.
    Ammattikorkeakoulujen osuus T&K-menoista on pieni. Suomessa pitää hyödyntää huomattavasti paremmin ammattikorkeakoulujen potentiaalia TKI-toiminnassa.
    Jotta vähintään 4 prosentin tavoitteeseen voidaan päästä, tulee T&K-menojen kasvaa keskimäärin yli 600 miljoonassa eurolla vuodessa. Vuonna 2021 T&K-menojen kasvun kehitys oli positiivista ja oikeansuuntaista, mutta lisäpanostuksia ja järjestelmällistä innovaatiopolitiikkaa tarvitaan edelleen myös tulevaisuudessa.

  • TKI-toiminnan kehittämisessä tulee vahvasti huomioida se, millä alueilla ja millä toimilla vahvistetaan TKI-toiminnan vaikuttavuutta ja tuetaan koko Suomen kasvua ja kilpailukykyä. Kansallinen tavoite nostaa T&K-menot 4 %:in osuuteen bruttokansantuotteesta on riittävän kunnianhimoinen. Sen tavoittelu kuitenkin edellyttää aluepolitiikkaa, joka ei syrji Etelä-Suomen maakuntia esimerkiksi rakennerahastopäätöksissä tai koulutuksen tarjonnan kehittämisessä. Tutkitusti on todistettu, että lisärahoitus Etelä-Suomessa edistää tuottavuuden kasvua ja vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Yritykset rahoittavat Suomen T&K-menoista keskimäärin noin 67 %. Päijät-Hämeessä vastaava osuus on 72 %. Lahden seudulle on kasvamassa entistä merkittävämpi elintarviketeollisuuden kansallinen TKI-keskittymä, jonka tukeminen TKI-panostuksia kohdentamalla edistää koko Suomen menestymismahdollisuuksia mm. kansainvälisessä elintarvikeviennissä. Lisäksi seudulla tehdään liikenteen sähköistämiseen, uusiin energiaratkaisuihin, ympäristötieteen ja tutkimuksen sekä kiertotalouden innovaatioihin liittyvää kehitystyötä. On koko Suomen etu, että TKI-panostukset kohdentuvat yrityksiin, toimiin ja alueille, joissa on tahtotila, kykyä ja edellytyksiä edistää koko Suomen kestävää kasvua ja kilpailukykyä.

  • T&K-rahoituslain vaikuttavan toimeenpanon kannalta innovaatiorahoituksen ja rakennerahastoihin perustuvan innovaatiorahoituksen yhteisen johtamisjärjestelmän rakentaminen on välttämätöntä. Tämä on mahdollistaisi vaikuttavuudeltaan nykyistä tehokkaamman ja vaikuttavamman kansallisen innovaatiopolitiikan toteuttamista.

  • - Suomessa on niin laaja osaajapula erityisesti tohtoreiden ja erityisasiantuntijoiden osalta, että eri sektorit kilpailevat tällä hetkellä osaajista. Olisi hyvä luoda enemmän malleja, jossa koulutetulla henkilöillä olisi mahdollisuus työskennellä ajoittain sekä tutkimusorganisaatiossa että yrityksissä. Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academy-professuuri on tästä hyvä esimerkki ja sopii erityisen hyvin aloille, jossa on vahvasti soveltavaa tutkimusta mutta voisi myös toimia pohjana viedä perustutkimusta eteenpäin. Tavoitteena on vastaavasti myös tehostaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä tohtorikoulutuksessa ja tutkijakoulutuksen saaneiden henkilöiden siirtymistä eri sektoreiden välillä.
    - Nykyään puhutaan quintuple innovation helix-mallista, jossa integroituu tutkimusorganisaatiot-yksityissektori-julkinen sektori-kansalaiset ja viidentenä elementtinä ympäristö tai luonto. Tämä malli on nykyaikaisen transformatiivisen innovaatiopolitiikan perusta, joka tulisi huomioida TKI-rahoitussuunnitelmassa.
    - Tutkijauraa tulisi edistää ja vahvistaa jo perusopintojen aikana fasilitoimalla tutustumista tutkimustyöhön ja mahdollistaa tutkijauran aloittamista jo perusopintovaiheessa.
    - Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välinen yhteistyö on vähentynyt koska nykyiset rahoitusmuodot eivät riittävän laajasti tue yhteistä TKI-toimintaa.

  • OAJ kiittää parlamentaarista TKI-työryhmää luonnoksesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskevaksi monivuotiseksi suunnitelmaksi.

    Rahoituslaki jäntevöittää ja vakauttaa suomalaista tiede-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan politiikkaa.  Luvussa 2 on kattavasti kuvattu tki-järjestelmää ja osaamisen tilannetta. Kuvauksessa on yleisesti paljon kasvun, tehokkuuden, kilpailukyvyn puhetta. On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon ne alat, joilla ei ole suoraan tuottavuusarvoa vaan sivistyksellinen, kulttuurinen, taiteellinen arvo.

    Tutkijakoulutus on yliopistojen tehtävä, mutta myös muilla on tärkeä rooli fasiliteettien rakentajina. Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen roolia erityisesti yritysyhteistyössä on kyettävä vahvistamaan. Ammattikorkeakoulut ovat nuori toimija TKI-sektorilla ja sen vuoksi volyymi tki-kentässä on vielä tarpeettoman pieni.

    Yliopistojen näkökulmasta on ongelmallista, että perustutkimus ja erityisesti soveltava tutkimus määritellään luonnoksessa hyvin kapea-alaisesti. Esimerkiksi yhteiskuntatieteissä, terveystieteissä ja kasvatustieteissä ei voi piirtää selkeää rajaa tehtyjen määritelmien kautta perus/ soveltava.

    Uusia rahoitusjärjestelmiä ei tarvita, vaan nykyisten toimijoiden mahdollisuuksia rahoittaa eri hakijoita tulee vahvistaa. Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoitusten kriteereitä ja niiden työnjakoa on kehitettävä. Rahoitusperusteiden tulee tukea myös verkostomaista yhteistyötä ja monipuolisesti toimivia tutkimusrakennemalleja.

  • Luonnoksessa esitetään osuva ja hyvä analyysi yhteistyön tilasta ja suunnasta Suomen innovaatiojärjestelmässä. Rahoitus elinkeinoelämää uudistavaan tutkimukseen tarvitsee lisää panostuksia. Yhteistyön elvyttämistä pitää tukea määrätietoisesti, mm. fokusoiden erilaisiin yhteistutkimuksen rahoitusmuotoihin. Samaan aikaan tarvitaan lisää tietoa siitä, miten yhteistyö parhaalla tavalla toteutuu ja on vaikuttavinta. Yhteistyön muodot ovat moninaistuneet. Vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen on yksi keino selvittää julkisen rahoituksen hyödyt elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Pitkän aikavälin vaikuttavuutta on kuitenkin vaativaa mitata, ja se edellyttää syvällistä osaamista ja ymmärrystä vaikuttavuuden logiikasta ja mittaamisen tavoista. Tätä osaamista tulisi kehittää ja sen oppeja ja tuloksia kyetä valjastamaan rahoitukseen mahdollisimman ketterästi.

  • Kulttuuri ja luovat alat on TKI-järjestelmässä alihyödynnetty resurssi, josta kuitenkin olisi saatavissa suuri hyöty. TKI-hyppäys vaatii sitä, että kullakin toimialalla etsitään tapa lisätä TKI-panostuksia. Luovien alojen osalta sen voisi kytkeä esimerkiksi EIT:hen ja muihin eurooppalaisiin välineisiin ja Suomessa Creative Business Finlandiin ja alakohtaisiin kasvusopimuksiin, joissa erikseen sovittaisiin myös TKI-tiekartasta.

    Eurooppalaisessa kulttuurin ja luovien alojen TKI-ajattelussa perusta on inhimillisen luovuuden hyödyntämisestä riippumatta siitä, onko kyseisen kulttuurialan rahoitustausta markkinoilla vai julkisessa toiminnassa. Mukana on aina myös kulttuuriperinnön näkökulma. Esimerkiksi kulttuuriperinnön digitalisaatiosta voi syntyä valtavasti työtä, kasvua ja aineetonta arvonlisää, vaikka museo olisi valtion omistama. Esimerkiksi Kansallisgallerian ja Sitran yhteinen metaversehanke luo uutta palvelua ja palvelumuotoilua.

    Kultuuri- ja taidealan näkökulmasta on tärkeää, että TKI-järjestelmä ja T&K -rahoitus on toimialaneutraalia, ja siten soveltuu myös palveluihin ja palvelumuotoiluun. Luovan osaamisen lisääminen millä tahansa toimialalla lisäisi panostusten vaikuttavuutta. EU-tasolla esimerkiksi Horizonissa ja Netzero cities -ohjelmiin halutaan kulttuuriperintö mukaan. Kulttuurialalle tyypillinen public-private -yhteistyö on avainasemassa EU:ssa ja Horizon suorastaan huutaa näkökulmaa, jossa luovat alat on välttämätön game-changer digitaalisessa, vihreässä ja sosiaalisessa siirtymässä, jossa on uudistettu ymmärrystämme innovaatioista – taide on väistämättä osa sitä. EIT:ssä kulttuuritoimijat ovat mukana perustajapartnereita, EU rahoittaa ja tavoitteena on koordinoida ja yhteensovittaa olemassaolevia rahoitusvälineitä. Edes Saksassa ei ole mitään innovaatio-ohjelmaa luoville aloille, joten tässä on mahdollisuus edelläkävijyyteen.

    Kaapelitehdas, joka toimii EIT-koordinaattorina Suomessa, on strategiatyöryhmä pohtimassa sitä, mitä rahoituksellisia vastinpareja EU-rahoitukselle on löydettävissä. Tässä on tänä vuonna Suomelle suuri mahdollisuus, jos olemme aktiivisia ja aloitteellisia.

    Tarvitaan epäsymmetrisiä rahoitusmalleja, jotta start upit voidaan skaalata eurooppalaiselle tasolle. Luovilla aloilla on valtavasti start upeja, joita sikiää esimerkiksi Aallosta. Culture & Health -nousee EU:ssa. Voitaisiin tehdä innovaatiohaku kulttuurihyvinvoinnista vuonna -24. Siitä sitten syntyköön start upeja, joita sitten skaalataan.

    Taiteilija-insinööri -yhteistyössä on Suomessa hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Tarvitaan edelläkävijäyrityksiä, tarvitaan yrityksiä, jotka on tähän valmiita. Voisiko kauppakamarit auttaa etsimään näitä yrityksiä?

    Taide on lähtökohtaisesti kansainvälistä, mutta kaikkea tuotantoa pitäisi ajatella kaikilla tavoilla, myös markkinamielessä kansainvälisesti. Taideyliopisto tekee parhaillaan käsitetyötä, määrittelytyötä TKI-panostuksista. Löytyy esimerkiksi musiikkiteknologiaa ja äänitaidetta, jossa sivutuotteena tulee mielenkiintoisia havaintoja, jotka on perustutkimustyyppistä ja siinä on vielä kaupallista potentiaalia.

    Muutosmahdollisuutta on myös kulttuuripalveluissa, sillä meneillään on käänne kestävään esitystoimintaan, joka myös vaatii innovaatioita. Lähivuosina tullaan näkemään esitystekniikkaan ja esitysten liikkumiseen liittyvää isoa evoluutiota. Edelläkävijyys vaatii kuitenkin panostuksia.

    Kulttuuriala haluaa olla mukana tiede- ja innovaationeuvoston työssä. Eurooppa satsaa nyt valtavasti kulttuuriin, tavoitteena innovaatiomyönteisen toimintaympäristön luominen. Suomessa luovien alojen BKT-osuus on alle eurooppalaisen tason, joten olemme tässä hukanneet valtavasti potentiaalia.

    Luoville aloille tyypilllistä on valtava fragmentaarisuus. Innovatiivisuutta ei puutu. Menestystarinoita ei puutu. Meiltä löytyy maailmanluokan keksintöjä, kuten Yle Areena ja Museokortti. AV-teollisuus on noussut kukoistukseen käytännössä parissakymmenessä vuodessa, ja julkiset panostukset ja valinnat ovat olleet siinä merkittävässä roolissa. Mutta sitten meillä Suomessa on heikkoutena valtava määrä toimijoita, jotka ei pääse rahoitukseen kiinni, koska ne ovat niin pieniä. Eikä tämä tarkoita vain nyrkkipajoja ja start upeja, vaan meidän museoita, teattereita jnpp.

    Viime vuosina on syntynyt uusia luovien alojen edistämisen rakenteita, kuten Creative Business Finland ja kasvusopimukset. Tämä on liitettävä mukaan TKI-järjestelmään.

  • Hyvä kuvaileva katsaus nykytilaan.

    Olisi hyvä esiintuoda, miten palveluliiketoiminnan työllistävä rooli on entisestään kasvanut. Jatkossa on syytä mahdollistaa myös palvelusektoreiden t&k -toiminnan yleistyminen. Keskipitkällä aikavälillä tämä monipuolistaisi Suomen vientirakennetta.

    Kestävyysteemat korostunevat tulevaisuudessa. Tämä tuodaan esille sivulla 25. Samassa yhteydessä voisi esiintuoda myös sen, että globaalisti esg-tavoitteista panostetaan paljon e- ja g- osiin. Suomessa olisi syytä kehittää panostamista myös s-kestävyystavoitteen edistämiseen.

    Ulkomaisten yritysten t&k -toiminnan rahoituksen lisäämisessä on paljon potentiaalia lunastettavana, mikäli teemme Suomeen investoimisesta nykyistä houkuttelevampaa.

    Nykytila -osioon voisi olla hyvä lisätä numeerista tietoa siitä, miten korkeakouluissa on syntynyt innovatiivisia spin-off-yrityksiä.

    Osaavaan työvoimaan liittyvänä periaatteellisena linjauksena olisi syytä linjata läpinäkyvästi yli 60 % ikäluokista korkeasti koulutettava puolesta. Pienenevissä ikäluokissa verrattain helposti saavutettavissa. Lisättäessä korkeakoulujen aloituspaikkoja, niitä tulisi suunnata etenkin niille alueille, joissa aloituspaikkoja on suhteessa väestöön kaikista vähiten. Tämä tukisi samalla siinä, että esimerkiksi Uudeltamaalta lähtisi tuolloin vähemmän nuoria aikuisia muualle Suomeen opiskelemaan, jolloin muiden alueiden nuorille vapautuisi enemmän aloituspaikkoja.

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • 4
    • 5
    • 6
    • 7
    • 8
    • »