Valtion T&K-rahoituksen rooli ja vaikuttavuuden aikajänne on kuvattu luvussa hyvin. T&K-rahoituksen lisäämiseen sitoutuminen T&K-rahoituslailla on Suomen pärjäämisen edellytyksiä ja tulevaisuuskyvykkyyttä kasvattava päätös.

T&K-rahoituslaki on erinomainen keino lisätä T&K-toiminnan ja -menojen kasvun pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta.
Merkittävä osa rahoituksesta ja panostuksista menee kuitenkin perustutkimukseen. Uusiin kaupallisiin innovaatioihin johtavan soveltavan tutkimuksen rooli pitää tunnistaa paremmin ja lisätä panostuksia soveltavan tutkimuksen edistämiseen.

Kasvava T&K-rahoitus on kohdennettava siten, että julkinen rahoitus tukee ja edistää tehokkaasti myös yksityisen sektorin investointien kasvua. Tavoitteena tulee olla taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kantokyvyn huomioivan kestävän kasvun tukeminen ja yhteiskunnan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kilpailuedun kehittäminen.

Tällä hetkellä Suomen pk-yritysten innovaatiopotentiaali on vajaakäytössä. ELY-keskuksilla on Suomen julkisista yritysrahoittajista laajin ja kattavin verkosto, jonka kautta tavoitetaan kaikki innovaatiotoiminnan kannalta relevantit pk-yritykset ja tutkimuslaitokset. Valtion rahoitusta T&K-toiminnan rahoittamiseen sekä tarvittavia toimintamäärärahoja on kannattavaa suunnata ELY-keskuksille. Kansallisessa innovaatiopolitiikassa ELY-keskuksilla on merkittävä rooli esimerkiksi ns. täydentävässä innovaatiorahoituksessa. Business Finland suuntaa rahoitusta pääsääntöisesti kasvumoottorien, ekosysteemirahoituksen ja ohjelmatoiminnan kautta suurille yrityksille, midcap-yrityksille ja arvoverkostoissa toimiville järjestelmätoimittajille. ELY-keskukset voisivat toimia puolestaan edellä mainituissa ohjelmissa kansallisesti pk-yritysten innovaatiotoiminnan rahoittajana, jossa yhdellä päätöksellä voidaan rahoittaa valmisteluvaihe, innovaatiotoiminta, osaamisen kehittäminen sekä aineelliset, että aineettomat investoinnit. Näin varmistettaisiin pk-yritysten mukaan saanti ohjelmalliseen innovaatiotoimintaan. ELY-keskuksilla on on keskeinen rooli ns. pk-yritysten kysyntälähtöisen innovaatiotoiminnan rahoittajana koko maassa. . Näissäkin innovaatiohankkeissa ELY-keskus pystyy rahoittamaan yhdellä päätöksellä koko innovaatiohankkeen toteutuksen.
ELY-keskuksilla tulee olla start-up toiminnan rahoittamisessa mukaan lukien pääomasijoitustoiminnan rahoittaminen. Tästä on hyviä kokemuksia Itä-Suomesta.

- Perustutkimuksen riittävä rahoittaminen on keskeinen toimenpide tieteen uudistamisessa ja uuden tiedon tuottamisessa. Perusta luo edellytykset erilaisten asiantuntijuuksien kehittymiselle ja siten myös mahdollisuudet vastata maailman ja yhteiskunnan ongelmiin monitietieisellä yhteistyöllä. Tutkimusinfrastruktuureja tarvitsevilla aloilla on vaikeuksia kehittää ja ylläpitää ajantasaista palvelua. Ihmistieteiden alojen resursointi myös syytä huomioida ”kovien” tieteiden ohella; esim. edistämään ymmärrystä yhteiskunnallisesta toiminnasta, demokratiasta, tasa-arvosta jne.
- Sivulla 31 esitetään ”TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteet”. Siitä puuttuu ”hyödynnettävyys” joka ehkä voisi olla osa ”kilpailullisuutta”.

Korkeakoulut pystyvät suuntaamaan työtään vahvemmin TKI-toimintaan, kun osa TKI-rahoituksesta on taattu tehtävän hoitamiseen perusrahoituksen kautta. On tärkeää vahvistaa korkeakoulujen perusrahoitusta. Perusrahoitus tukee samalla koulutusta ja osaamisen vahvistamista eli koko TKI-ympäristöä.

Korkeakoulut vakauttavat TKI-ketjun perustaa, jolle innovaatiotoiminta ja uudet kehittämiskohteet rakentuvat. Suomen korkeakoulujen vahvuutena on toiminnan perustuminen tutkijoiden ja opettajien vahvaan osaamiseen, tutkimuksen ja opetuksen vapauteen sekä yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytyksiä ja vakautta on parannettava edelleen.

Julkisella rahoituksella voidaan edistää ja vauhdittaa uuden tiedon luomista ja sen hyödyntämistä yhteiskunnassa. Julkisen rahoituksen on tärkeää tuottaa yhteiskunnalle hyötyä, lisätä osaamista ja sen kehittämisen edellytyksiä. Julkisen rahan avulla voidaan tukea myös riskipitoista tutkimuslähtöistä yhteistyötä elinkeinoelämän ja tutkimusmaailman välillä sekä siirtää huippututkimuksen tuloksia koko yhteiskunnan käyttöön elinkeinoelämän yhteistyön kautta. TKI-näkökulmasta on keskeistä kannustaa tutkimus- ja yritysosapuolia molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön sekä pyrkiä varmistamaan tutkimuksen relevanssi ja skaalautuminen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan hyväksi.

Yritystukien suuntaaminen uudistavaan TKI-toimintaan voisi olla hyvä mainita yhtenä TKI-rahoituksen lisäämisen lähteenä

Vaikuttavuuden lisäämisessä olennaista olisi yksittäisten yritysten sijaan nykyistä enemmän suunnata rahoitusta ekosysteemien luomiseen ja vahvistamiseen.

Suomen Akatemia pitää hyvänä, että luonnoksessa on tuotu esiin uutta tietoa tuottava perustutkimus välttämättömänä edellytyksenä kyvylle hyödyntää muualla tuotettua uutta tietoa ja korkeatasoiselle soveltavalle tutkimukselle. Kuten luonnoksessa todetaan, T&K-intensiivisten toimialojen menestys perustuu usein vuosikymmenien saatossa tehtyihin julkisiin panostuksiin perustutkimukseen. Sijoittamalla T&K-rahoitusta uutta tietoa tuottavaan tutkimukseen laaja-alaisesti varmistetaan, että osaamista on ja sitä kertyy ennen kuin kaupallinen tai yhteiskunnallinen sovellus on näköpiirissä. Tieteellinen perustutkimus on myös koulutuksen perusta. Taloudellisten, sivistyksellisten, sosiaalisten ja ekologisten kestävyyshaasteiden ratkaiseminen ei ole mahdollista ilman laadukasta perustutkimusta ja sen tuottamaa tietoa ja hyödyntämiskyvykkyyttä.
Suomen Akatemia kiinnittää huomiota siihen, että luonnoksessa korostetaan viivettä perustutkimuksen vaikutuksissa kokonaistuottavuuteen ja -tuotantoon. Akatemia huomauttaa, että perustutkimuksen vaikutusten aikajänteet ja vaikuttavuuden reitit (muun muassa julkaistujen tulosten, vuorovaikutuksen tai ihmisten liikkuvuuden kautta) vaihtelevat. Tutkimustiedolle on myös ominaista käyttötarkoituksien moninaisuus ja korkeatasoisen osaamisvarannon merkitys. Tieteellisen tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös aivan yllättävien ongelmien ratkaisemiseksi. Edistämällä TKI-toimijoiden yhteistyötä laadukkaiden, kiinnostavien osaamiskeskittymien muodostumista, sekä osaavan TKI-henkilöstön sijoittumista yrityksiin aikajännettä voidaan lyhentää. Vain riittävät julkiset panostuksen perustutkimukseen turvaavat yhteiskunnan kestävän, pitkän aikavälin kyvyn muualla tuotetun tiedon hyödyntämiseen, soveltavaan tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. TKI-toiminnan vaikuttavuus ei ole pelkästään vain nykyisten yritysten T&K-toiminnan kehittämistä vaan myös aivan uusilla aloilla toimivien yritysten synnyttämistä tutkimustoiminnan kautta.

Vaikuttavuuden mekanismit ja erilaiset aikajänteet on huomioitu suunnitelmassa hyvin. Korkealaatuinen tieteellinen tutkimus toimii kivijalkana täysin uusille innovaatioille. Perustutkimus ei ole vain sarja hankkeita, vaan usein pitkäjänteistä vuosia ja vuosikymmeniä kestävää tutkimustyötä. Tämä perustavaa laatua oleva lähtökohta, tieteellisen tutkimuksen vahvistaminen, näkyy hyvin luvussa 3, mutta ei suunnitelman toimenpide- ja rahoitusosiossa.

Kasvava T&K-rahoitus on syytä kohdentaa tavalla, jossa yhteiskunnan investoinneista saama kokonaishyöty on suurin. Suunnitelmaan on kirjattu tärkeä huomio: ”Julkista tukea voi olla kannattavaa kohdistaa sellaisiin hankkeisiin, jotka yksityiseltä taholta jäisivät korkeiden kustannusten tai suurten riskien vuoksi muuten toteutumatta”. Onkin tärkeää, että julkinen rahoitus kohdennetaan kauemmas markkinarajapinnasta, innovaatiopolkujen alkupäähän, jossa sen potentiaalinen vipuvaikutus on suurin.