Suomen menestyminen kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä edellyttää vahvaa osaamista ja tutkimusinfrastruktuuria, jotka tekevät suomalaisista tutkimusorganisaatioista tai yrityksistä houkuttelevia yhteistyökumppaneita.
Yhteiskunnan toimijoiden avoimen tieteen, avoimen datan ja tiedon jakamisen merkitystä ei ole täysimääräisesti hyödynnetty kansainvälisen TKI-yhteistyön rakentamisessa. Myös kansallisessa yhteistyössä eri sektorin toimijoiden välillä tulisi laajamittaisemmin hyödyntää avoimen tieteen ja avoimen innovaatiotoiminnan antamia mahdollisuuksia.
Luvussa 4.3 tuodaan erinomaisesti esiin TKI-yhteistyön hyötyjä ja vaikuttavuutta. Tuottavuuskehitys ja yritysten kansainvälinen kasvu pohjautuu pitkälti innovaatioihin. Kuten suunnitelmaluonnos kuvaa, ”Innovaatiot syntyvät tyypillisesti rajapinnoissa ja yhteistyössä eri toimijoiden muodostamissa ekosysteemeissä.” Uusia ratkaisuita ja kasvua syntyy, kun huippututkimuksen tuloksia viedään käytäntöön uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Merkittävien innovaatioiden syntymistä edistääkin parhaiten pitkäjänteinen TKI-rahoitus, joka mahdollistaa järjestelmällisesti yritysten ja tutkimuskentän tavoitteellisen yhteistyön aina perustutkimuksesta kaupallistamiseen.
Yritysten ja tutkimuksen välinen yhteistyö on heikentynyt Suomessa merkittävästi 2010-luvulla. Huippututkimuksen tulokset eivät siirry riittävän laajasti, saati nopeasti elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan käyttöön. Esimerkiksi Suomen Akatemian Lippulaiva-ohjelman kautta on rahoitettu kansainvälisesti korkeatasoisten ja elinkeinoelämälle relevanttien osaamiskeskittymien akateemista puolta, mutta Suomesta puuttuu tehokas jatkopolku osaamisen jalostamiseksi innovaatioiksi. Tämä pullonkaula tulee korjata ja luoda silloitus akateemisemman perustutkimuksen ja tutkimustulosten kaupallistamisen välille, jotta TKI-investoinneista saadaan suurin hyöty irti. TKI-rahoitusta tulee erityisesti lisätä avustusmuotoisena riskipitoiseen, kunnianhimoiseen yhteistutkimukseen, tutkimustulosten skaalaamiseen ja kaupallistamiseen sekä kytkeytymiseen kansainvälisiin verkostoihin.
TKI-toimintaan ja -yhteistyöhön liittyvät keskeisesti myös erilaiset tutkimus- ja kehittämisinfrastruktuurit sekä kokeiluympäristöt, jotka ovat välttämättömiä uusiin teknologioihin pohjautuvien ratkaisuiden kehittämiselle ja skaalaamiselle. Suomessa tulee pitkäjänteisesti tukea ja kehittää infrastruktuureja, joissa tutkimustoimijat yhteiskäytössä yritysten kanssa voivat tutkia, kehittää ja pilotoida uusia ratkaisuja, ja näin nopeuttaa innovaatioiden syntymistä, levittämistä ja skaalaamista.
Linjausluonnos ”Palautetaan TKI-järjestelmän toimijoiden yhteistyö Suomen TKI-toiminnan keskeiseksi vahvuudeksi. Yhteistyötä lisätään ja vahvistetaan läpi koko suomalaisen TKI-järjestelmän.” on kannatettava. Linjausta tulee kuitenkin konkretisoida lisää, esim. lisäyksellä ”Lisätään TKI-rahoitusta erityisesti yritysten ja tutkimuskentän yhteistyön vahvistamiseen ja yhteishankkeisiin, jotta tutkimuspohjaisen osaamisen ja tulosten kypsyttäminen uusiksi ratkaisuiksi ja palveluiksi parantuu.”
CoARA-aloitteen ”Agreement on reforming research assessment” perusajatus on erittäin hyvä: tutkijoiden arvioinnin pitää perustua laaja-alaiseen ja laadulliseen arviointiin ja yksipuolisesti tieteellisiin julkaisuihin liittyvästä arvioinnista pitää päästä eroon. Aloitteessa ei ole kuitenkaan riittävästi huomioitu tutkimuslaitosten erityispiirteitä. Tutkimuslaitosten tehtäväkenttä on laaja ja TKI-toiminta sekä yhteistyö yritysten kanssa on perinteisesti edellyttänyt laaja-alaista arviointia. Täten COARA-aloitteen allekirjoittaminen ei muuttaisi arviointia laaja-alaisemmaksi tai suoraviivaisesti yhtenäistäisi sitä eri sektoreiden välillä. Eri toimijoiden erilainen meritoiminen ei ole myöskään haitannut yhteistyötä TKI-projekteissa. Hankkeiden osallistujat valitaan ensisijaisesti osaamisen perusteella, jolloin erilainen meritoituminen ei ole ollut hankkeita estävä tai hidastava tekijä.
Etelä-Karjalan liitto tukee valtakunnallisten strategioiden liittämistä alueellisiin ja paikallisiin vahvuuksiin sekä alueiden kehittämisponnisteluihin entistä tiiviimmän yhteistyön kautta OECD:n suositusten mukaisesti. Maakuntien liitot ovat käytettävissä erilaisiin TKI-yhteistyön muotoihin tuomaan alueellista näkökulmaa.
Uudenmaan liitto on samaa mieltä yhteistyön lisäämisen tarpeesta. Paikallisia ja alueellisia, kansainvälisesti merkittäviä innovaatioekosysteemejä vahvistamalla saamme tutkimus- ja innovaatiotyöstä enemmän vaikuttavuutta. Erityisesti kasvavien kaupunkien innovaatiokeskittymissä tuotetaan niin ratkaisuja maailman polttaviin ongelmiin kuin lisää taloudellista elinvoimaa koko maahan. Huipputason yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä innovatiiviset yritykset toimiessaan yhteistyössä kaupunkien ja alueiden kanssa pystyvät parhaiten houkuttelemaan Suomeen kansainvälisiä osaajia, kansainvälisiä yrityksiä ja kansainvälistä rahoitusta.
Kasvavien kaupunkien kehitys- ja kokeilualustatoiminta tarvitseekin riittävän rahoituksen.
- Suunnitelmassa tunnistetaan hyvin, miten innovaatiot syntyvät tyypillisesti rajapinnoissa ja yhteistyössä eri toimijoiden muodostamissa ekosysteemeissä. TKI-järjestelmää ja sen rahoi-tusta on kehitettävä siten, että mahdollistetaan tutkimuslähtöinen yhteiskehittäminen, lii-ketoimintalähtöinen yritysten TKI-toiminta sekä sosiaalisten ja palveluinnovaatioiden kehit-tyminen yhteistyössä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden jul-kisten toimijoiden, kuten kaupunkien ja järjestöjen kanssa.
- Innovaatiopolitiikan suuntaamisessa on hyvä huomioida kaupunkien erityinen rooli, sillä niissä konkretisoituvat monet yhteiskunnalliset haasteet ja niihin keskittyy myös valtaosa haasteita ratkovasta innovaatiotoiminnasta ja -kyvykkyydestä.
- Eri kokoisten kaupunkien ja maakuntien roolien ja vastuiden kehittämisessä lähtökohtana tulisi olla haasteiden luonnollisen ratkaisumittakaavan ja ratkaisukyvykkyyden tunnistami-nen.
- Nykyinen ekosysteemisopimusten rahoitus tuo kaupunkien roolin vahvistamiseen pieneh-kön rahoituksellisen ratkaisun, mutta rahoitustyökalut ovat toistaiseksi riittämättömiä.
- Ekosysteemisopimusten toteuttamisessa painottuu vahvasti alueellisten tai paikallisten ekosysteemien kehitys ilman, että pystytään juurikaan tukemaan kansallisia kokonaisuuk-sia. Esimerkiksi vuosina 2021-22 rahoituksesta noin 21M€ kohdistuu kaupunkikohtaiseen ja 2M€ yhteiseen kehittämiseen.
- Alueiden ja maakuntien rajat ylittäviin, kansallisesti merkittävien ekosysteemien synnyttä-miseen tarvitaan uusia rahoitusvälineitä ja selkeämpi tavoitetaso. Tämänkaltainen rahoitus voisi myös palvella EU-rahoitushakuihin valmistautumista.
- TKI-järjestelmän toimijoiden välinen yhteistyö edellyttää kumppanuusajattelun ja sen toi-mintamallien kehittämistä. Valtakunnallisten strategioiden liittämistä alueellisiin ja paikalli-siin vahvuuksiin tulee jatkaa ja tiivistää niiden välistä yhteyttä.
Yhteistyön vahvistaminen on erittäin hyvä tavoite. Perinteisten TKI-toimijoiden (yliopistot, tutkimuslaitokset, suuret yritykset) lisäksi tulee vahvistaa startup- ja kasvuyritystoiminnan asemaa ja rahoitusta kampuksilla.
Luonnoksessa korostetaan osuvasti, että innovaatiot syntyvät usein eri toimijoiden muodostamissa ekosysteemeissä. Näin on myös palvelualoilla, joissa noin puolet yrityksissä toteuttavat liiketoimintaansa jonkinlaisessa verkostossa tai ekosysteemissä. Siten uuden palvelun kehitys tai innovaatioloikka edellyttää, että koko ekosysteemi toimijoineen saadaan mukaan kehitystyöhön. Siksi TKI-järjestelmää ja sen rahoitusta on kehitettävä siten, että se mahdollistaa parhaalla tavalla ekosysteemikehityksen. Huomioitavaa on, että ekosysteemin kehitykseen ei välttämättä liity aina kallista tuotekehitysosuutta, vaan kyse on teknologian hyödyntämisestä ja käyttöönotosta ja tarvittavan verkoston yhteistyön fasilitoinnista.
Suunnitelmassa olisi hyvä esittää selvemmin toimenpiteitä, joilla yrityksiä autetaan näkemään TKI toiminta ja sen rahoitus liiketoiminnalle välttämättömänä (isossa kuvassa) ja sen yhteydessä tutkijakoulutuksen arvostus osana yrityksen osaamispohjaa. Tutkijoita tulee kouluttaa työmarkkinoiden tarpeisiin, joissa yliopistot ja yritykset kohtaavat myös koulutuksen rahoituksen osalta.
TKI-järjestelmän eri toimijoiden yhteistyötä on vahvistettava. Osaaminen ja uusi tieto siirtyvät ja jalostuvat uusiksi ideoiksi, tuotteiksi ja palveluiksi vain toimijoiden yhteistyössä. TKI-rahoituksen kehittämisessä onkin varmistettava, ettei rahoituskenttään jää aukkoa, joka hidastaa uuden tiedon hyödyntämistä, tapahtuu se sitten yrityksissä, korkeakouluissa tai muualla yhteiskunnassa. Yhteistyötä voi vahvistaa erilaisten ekosysteemien ja yhteiskehittämisen muotojen kautta. Ekosysteemin luonteen ja teeman mukaan sen veturina voi olla korkeakoulu, tutkimuslaitos tai yritys.
TKI-yhteistyön vahvistamiseen liittyy myös eri toimijoiden kyky ymmärtää ja hyödyntää uusinta tutkimustietoa. Yhteistyön vahvistamisessa on siksi kiinnitettävä huomiota myös koulutus- ja osaamistason nostoon ja erityisesti jatkuvaan oppimiseen.
OECD:n Education at a Glance -tilastojulkaisun mukaan korkeakoulutuksen ja tieteen yksityisen rahoituksen osuus Suomessa on jäsenmaiden pienin. Sivista katsoo, että TKI-rahoituksessa on erittäin tärkeää korostaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, Public-Private Partnership (PPP) -toimintamalleja sekä muita toimintatapoja, joissa julkisen rahoituksen vipuvaikutus toteutuu vaikuttavimmalla tavalla.
Ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa toimiakseen alueensa yritysten ja korkeakoulujen sekä tiedelaitosten välisenä linkkinä. Insinööriliitto näkeekin, että ammattikorkeakoulujen roolia alueellisena TKI-toimijana tulee kasvattaa lähentämällä yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa entisestään, sekä toimimalla yhteistyössä yliopistojen kanssa soveltavan tutkimuksen tuottajina. TKI-toiminnan suurimmat kotimaiset rahoittajat, eli Business Finland ja Suomen Akatemia tulisi ohjata laajentamaan kriteeristöään niin, että ammattikorkeakoulut saisivat riittävästi resursseja tähän toimintaan.