Kansallisissa ja EU-tason rahoitus-instrumenteissä tulee varmistaa, että haut ovat mahdollisimman joustavia mahdollistamaan eri kokoisten yritysten osallistumisen sekä yritysten, tutkimuslaitosten ja kaupunkien yhteishankkeet.

eu edistäisi ihmisyttä ja tukis markkinataloutta kysynnän ja tarjonnan lakia

Pk-yrityksillä ei yleensä ole resursseja hyödyntää esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamista omassa kasvuliiketoiminnassaan. Tämän yhteyden luominen ja vahvistaminen edellyttää ELY-keskusten rahoittaman pk-yritysten teknologiasiirtojen rahoittaminen. Maakuntien liitot voisivat rahoittaa ensisijaisesti tki-investointeja, joka toimisivat innovaatioalustoina yritysten, myös pk-yritysten, kehittämishankkeissa.

- Yhteistyön puute yksityissektorin ja tutkimusorganisaatioiden välillä johtuu tällä hetkellä rahoituspohjan puutteesta. Business Finlandin rahoituksen muututtua yhteistyö tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välillä hankemuodossa väheni huomattavasti. Tutkimusorganisaatiolähteinen innovaatiorahoitus olisi kiireellisesti palautettava tätä tarkoitusta varten.
- Suomessa myös innovaatiorahoitus on puutteellinen. Suomen akatemian uusi Proof-of-concept-rahoitusmuoto on askel oikeaan suuntaan mutta PoC-rahoitusmuoto olisi kuitenkin paremmin Business Finlandille istuva, jos se sallittaisiin. Suomessa tarvitaan rahoitusta kattamaan paremmin koko TRL-skaalaa, tällä hetkellä siinä on laajoja aukkoja.

Mielestämme verkostomaiselle innovaatiotyölle on rakennettava uskottavat ja pysyvät rahoituskanavat, mikä tukee aidosti myös pienten ja keskisuurten yritysten kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä näiden yhteistyötä korkeakoulujen, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Pk-sektorin toiminnan vahvistaminen on edellytys TKI-toiminnan laajentamiseksi.

Luonnos ei täysin tavoita yliopistollisen tutkimuksen kansainvälistä luonnetta, eikä myöskään monitieteisyyttä kansainvälisessä kontekstissa. Kansainvälisyyttä on kuvattu viennin, osaajien ja yritystoiminnan näkökulmasta, muttei niinkään tutkimusyhteistyönä tai kansainvälisen julkaisemisen näkökulmasta.

Kansainvälisyyden lisäämisessä näkyy vain Suomeen päin tuleva kansainvälisyys. Pitäisi näkyä suomalaisen toimijan tai organisaation liikkuvuus, yhteistyön tekeminen kv-toimijoiden kanssa ym. Luonnoksesta puuttuu ajattelu, mitä yhteistyöstä tai liikkuvuudesta toiseen suuntaan olisi hyötyä. Myös suomalaisten tutkijoiden paluu Suomeen takaisin tulee tehdä mahdolliseksi ja houkuttelevaksi.

Vaikuttavuussäätiön näkökulmasta TKI-yhteistyön tiivistäminen korkeakoulujen ja yritysten välillä on tärkeää, jotta huippututkimuksen tuottama osaaminen ja tiedot saadaan tehokkaammin yritysten ja yhteiskunnan käyttöön. Samaan aikaan tutkimus hyötyy yhteistyötä monella tavalla, kuten pääsemällä käsiksi teollisiin prosesseihin, dataan, yritysten kannalta relevantteihin kysymyksiin sekä luomalla uusia verkostoja ja yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia.

Rahoitusta tuleekin määrätietoisesti kohdentaa yhteistyön tukemiseen sekä tutkimus- ja innovaatioekosysteemien tukemiseen. Samaan aikaan on huomioitava, että yhteistyön muodot ovat moninaisia ja yhteistyön kulttuurin rakentaminen ja elvyttäminen vaatii pitkäjänteisiä panostuksia. Tätä toimintaa on tehtävä uutta kehittäen ja vaikuttavuutta arvioiden.

Tutkimuslähtöisen yhteistyön alue on luonteeltaan monimuotoinen ja herkkä ja projektit ovat usein melko pieniä, koska ollaan tekemisissä uusien radikaalien avausten kanssa, jotka ovat sekä tieteellisesti että yritysten kannalta riskipitoisia. Sen vuoksi tarvitaan ketterää rahoitusta, joka tunnistaa nämä eri toimijoiden haasteet ja tarpeet osana yhteistyötä. Tarvitaan myös kykyä kehittää uusia lähestymistapoja joustavasti.

Se mitä mitataan ja mihin osoitetaan rahoitusta usein ohjaa varsin paljon toimintaa. Yhteistyön lisäämisessä keskeistä on, että merkittävä määrä uudesta TKI-rahoituksesta suuntautuu tavalla tai toisella tukemaan yhteistyön vahvistamista.

Yritystuista olisi syytä suunnata merkittävä määrä tukemaan Suomen Akatemian ja BF:n TKI-toiminnan tukemista.

Korkeakoulujen on profiloiduttava nykyistä enemmän.

Suomen Akatemia kannattaa linjausluonnosta siitä, että TKI-järjestelmän toimijoiden yhteistyötä Suomen TKI-toiminnassa vahvistetaan. Akatemian rahoitustoiminta tukee yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen, yritysten ja muiden TKI-toimijoiden yhteistyötä. Akatemian lippulaivarahoitus ja valmistelussa oleva uusi Proof of Concept -rahoitus vahvistavat korkeatasoisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta ja innovaatioiden syntymistä. Akatemia pitää kannatettavana, että Akatemian ja Business Finlandin välisen kumppanuusmallin kehittämistä jatketaan ja rahoitusinstrumenttien yhteensopivuus yhtenäisen TKI-ketjun vahvistamiseksi varmistetaan.

Yhteistyön lisääminen on erittäin kannatettava asia, mutta suunnitelman tavoitteet jäävät aika yleiselle tasolle. Yhteistyön näkökulma ei tule esille myöskään kohdassa 4.5.

Yrityksessä olevalla osaamisella on merkittävä vaikutus yritysten kykyyn ymmärtää TKI toimintaa ja hyödyntää sitä. Yliopistot ja yritykset kehittävätkin tutkijankoulutuksen ja työelämän välistä liikkuvuutta tukevia toimintatapoja, kuten industrial doctorate -ohjelmia, jossa yritys sitoutuu maksamaan osan palkasta. Samalla väitöskirjatutkija sitoutuu yritykseen ja kiinnittyisi siihen työntekijänä. TKI-toimien tulee tukea näitä uusia toimintatapoja.

Innovaatiotoiminnan roolia tulee nostaa. Suunnitelmassa puhutaan osaamisen ja teknologian siirrosta yrityksiin mutta ei suuremmin uusien, osaamispohjaisten yritysten syntymisen edistämisestä. Suunnitelmasta puuttuu kokonaan tutkija- / yliopistolähtöinen innovaatiotoiminta ja sen tukeminen. Yliopistojen omien innovaatiopolkujen tehostaminen (ml. patentoinnin kulut) vaatii myös voimavaroja. Sen vaikuttavuus ja potentiaali olisi suuri. Myös rahoitus-kohdasta 4.5. sekä kohdasta 4.7 Tutkimus- ja innovaatiomyönteinen toimintaympäristö-osioista puuttuu tämä linjaus.

Eurooppalainen tutkijan ja tutkimuksen vastuullisen arvioinnin aloite ja CoARA-konsortio pyrkii laajentamaan tutkimuksen ja tutkijoiden vastuullisen arvioinnin näkökulmia. Irtaantuminen julkaisuista akateemisen laadun mittareina ei kuitenkaan ole poistumassa täysin. Suomen tutkijat ovat menestyneet kansainvälisten julkaisujen määrässä, mutta huippujulkaisujen osuudessa on edelleen kehitettävää. Samaan aikaan myös tutkijanurien kehittämistä halutaan monipuolistaa, erityisesti yritysyhteistyön suuntaan. Kehityskulku edistää yhteistä toimintakulttuuria. Joka tapauksessa, tieteellinen korkea laatu ja vaikuttavuus tulee säilyä keskeisenä periaatteina jatkossakin.

Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhteistyön lisääminen on kannatettavaa. Sen lisäksi on syytä lisätä myös vastuuministeriöiden OKM:n ja TEM:n yhteistyötä TKI-toiminnan koordinaatiossa.

Yritysten ja korkeakoulujen kumppanuuksia tulisi edistää levittämällä hyviä yhteistyön käytäntöjä ja varmistamalla yhteistyön kannattavuus kaikille osapuolille. Yliopistojen ja yritysten yhteistutkimuksessa haasteena on usein IPR-oikeuksista sopiminen osapuolia tyydyttävällä tavalla. Tämä vähentää yritysten kiinnostusta tehdä tutkimusyhteistyötä ja samalla vähentää yritysten tutkimusrahoitusta yliopistoille. Tutkimustulosten sujuvan hyödyntämisen ja skaalauksen mahdollistamiseksi yliopistoille on syytä laatia kohtuulliset, yrityksiä tutkimusyhteistyöhön kannustavat standardi-IPR-sopimusehdot, joita noudatetaan aina yhteistutkimusta tehtäessä.

Korkeakouluja tulee kannustaa vahvemmin strategiseen yhteistyöhön elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Tutkijoiden meritoitumisen arvioinnissa tulee CoARA-aloitteen mukaisesti huomioida nykyistä paremmin julkaisujen lisäksi myös yrityksissä tehty tutkimustyö, jotta yritysyhteistyö sekä tutkijan urakierto yliopiston ja yrityksen välillä tulee houkuttelevammaksi.

Lisäksi on mietittävä keinoja VTT:n ja muiden julkisten tutkimuslaitosten paremmaksi hyödyntämiseksi yritysten TKI-toiminnan ja uudistumisen vauhdittamisessa. Merkittävästi julkisesti rahoitettuna organisaationa tutkimuslaitosten tutkimustyön ja kansainvälisen toiminnan tulisi ensisijaisesti tukea Suomessa toimivien yritysten kilpailukyvyn parantamista ja kansainvälistymistä.