• Turun yliopiston näkökulmasta vaikuttavuutta on tärkeä arvioida kokonaisvaltaisesti, ei pelkästään numeerisiin mittareihin perustuen. Tämä tunnistetaan luonnoksessa, vaikka siinä listataan toki joukko määrällisiä mittareita. Monipuolisemman seurannan kehittäminen on tärkeää. Yliopistoille Suomen Akatemian Tieteen tila -seuranta on hyödyllinen mutta myös ongelmallinen siinä, että se rajoittuu bibliometriseen tarkasteluun ja siten menneisyyteen, ja käyttää hyvin perinteisiä tieteenalamääritelmiä eli monitieteisen tutkimuksen kehittyminen jää varjoon.

    On hyvä jos linjausluonnoksen mukaisesti vaikuttavuuden arviointia kehitetään. Esimerkiksi Suomen Akatemian lippulaivoissa on tarkasteltu tutkimuksen vaikuttavuutta ja sen arviointia, mitä voisi tässä hyödyntää. Sidosryhmätilaisuudessa 18.1. todettiin, että tähän olisi hyvä yhdistää myös ennakointityötä, mikä on erinomaisen kannatettavaa. Esimerkiksi Euroopan komissiossa tehdään strategista ennakointia, jota voisi tässä hyödyntää.

  • On selvä, että tehtyjen panostusten vaikuttavuutta tulee seurata hyvillä mittareilla. Mittareiden kehittymisestä on myös vedettävä johtopäätöksiä ja tarvittaessa on tehtävä korjaavia toimenpiteitä. Vuosi 2030 ei ole kovin kaukana. Kun TINin sihteeristöä on tarkoitus vahvistaa, sinne täytyy rakentaa myös käyttäjäystävällinen rajapinta mistä seurantatieto on helposti myös ulkopuolisten saatavilla esimerkiksi esityksiin. Tarvitaan myös englanninkielinen versio ja samaan yhteyteen maakuvaviestimme.

  • Kuten koko toimintasuunnitelmassa niin seurannassa ei ole otettu huomioon juurikaan uusien korkeaa osaamista tai uuteen tutkimustietoon perustettavien innovaatioiden tai yritysten syntymistä, sekä kehittymistä uusiksi isommiksi toimijoiksi yrityskentässä. OKM:n tulee myös miettiä rahoitusmalliaan korkeakouluille suhteessa TKI -järjestelmän seurantaan.

  • Luonnos huomioi ansiokkaasti perustutkimuksen hankalasti tunnistettavan roolin TKI-työlle. Laadukas, kansainvälisesti johtava tutkimusperusta on edellytys kansainvälisesti kilpailukykyisille TKI-keskittymille.

    Koska osaajapula ja siihen vastaava TKI-osaajien koulutusmäärien merkittävä nosto ovat TKI-suunnitelman keskeisiä elementtejä, on seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin sisällytettävä myös korkeakoulutuksen seuranta ja arviointi (vrt. kommentit Lukuun 4.2).

  • Österbottens förbund instämmer i behovet av utvärdering och utbildning. I det sammanhanget behövs också en samlad utvärdering kring hur de olika finansieringsinstrumenten samverkar mot den förändring som ställt upp som mål. En sådan kvalitativ återkommande uppföljning ger en grund för rikta innehållet inom de olika finansieringsinstrumenten och utvärdera deras effektivitet.

  • Seurantaa voisi tehdä myös yliopisto- ja korkeakoulutasolla, esim. aihiot, keksintöilmoitukset, etuoikeushakemukset, perustetut tutkimuslähtöiset yritykset, myynnit ja lisensoinnit, teknologiansiirrot yms.

  • TKI-toimijoille yhteisiä mittareita rahoituksen ja vaikuttavuuden seurantaan ja todentamiseen.

  • Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisäksi olisi hyödyllistä seurata Suomen kykyä sitouttaa heidät eli esimerkiksi heidän jäämistään Suomeen valmistumisen jälkeen.

  • On helppo yhtyä raportissa esitettyyn ajatukseen siitä, että panostusten kasvattamiseen on kytkettävä tiiviisti myös näiden panostusten vaikuttavuuden seuranta. Kuten raportissa todetaan, T&K-menojen lisääminen perustellaan erityisesti julkisen talouden pitkäjänteiseen vahvistamiseen kytkeytyvillä näkökohdilla. Tämän tulisi ohjata niin panostusten kohdentumista kuin niiden vaikuttavuuden seurantaakin. Raportissa todetaan, että taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta olennaisinta olisi tarkastella T&K-rahoituksen vaikutusta talouden kestävään tuottavuuskasvuun. Tämä on hyvin selkeä ja perusteltu linjaus.
    Vaikuttavuuden seurannan järjestämisessä on syytä huomata, että politiikkatoimien vaikuttavuus syntyy pääosin pitkällä aikavälillä ja vieläpä vaikeasti mitattavien välillisten mekanismien kautta. Politiikkatoimien ohjauksen tukena käytettävässä vaikuttavuuden seurannassa tunnuslukutavoitteet voivat toimia seurannan välineenä vain suuntaa-antavasti. Pääasiallinen vaikuttavuuden seuranta ja arviointi tulisikin perustaa parhailta vaikuttavuuden tutkijoilta ja asiantuntijoilta kansainvälisesti kilpailuttamalla hankittaviin erillisselvityksiin, joissa voidaan monipuolisesti yhdistää erilaisia ja toisiaan täydentäviä arviointimenetelmiä ja -työkaluja.

  • On erinomaista, että suunnitelmassa otetaan erikseen kantaa rahoituksen seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin. Suunnitelmassa luetellaan useita mittareita. Keskiössä tulee olla tuottavuuden kasvun (ja tuottavuuden esim yrityskohtaisten erojen) seuraaminen ja analysointi. Samaten on tärkeää seurata ei vain keskiarvoja vaan erityisesti uudistumiseen liittyviä mittareita kuten (tietointensiivisten) yritysten uusperustantaa ja kasvua.
    Koska kyseessä on inhimillinen toiminta, on keskeisen tärkeää, että koulutusjärjestelmän toimintaa seurataan ja arvioidaan myös tästä (innovaatio/tuottavuuskasvu)näkökulmasta painottaen erityisesti tehtävien resurssilisäysten ja ohjausjärjestelmämuutosten vaikutuksia.

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • 4
    • 5
    • 6
    • »