Jyväskylän yliopistossa kanta matematiikan pisteytyksen suhteen jakautui tiedekuntien välillä. Luonnoksessa olevat ratkaisut olivat kannatettavia muiden kuin matemaattis–luonnontieteellisen ja informaatioteknologian tiedekunnan näkemyksessä.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan näkemyksen mukaan lyhyen matematiikan L-arvosanan ja pitkän matematiikan C-arvosanan välinen ero on ei-matemaattisesti painotetuissa taulukoissa epätarkoituksenmukainen ja kannustaa valitsemaan lyhyen matematiikan pitkän oppimäärän sijaan.

Informaatioteknologian tiedekunta toivoo, että lopullisessa pisteytysesityksessä huomioidaan DIA-yhteistyön näkökulmat matematiikan pisteytykseen, erityisesti lyhyen matematiikan pisteytykseen suhteessa pitkän matematiikan pisteytykseen.

FSS näkee että ehdotus on askel kohti parannusta, mutta joillakin hakualoilla matematiikan merkitystä on arvioitava uudelleen. Esimerkiksi matematiikan pisteytys on yhä liian suuri aloilla kuten filosofia tai yhteiskuntatieteet (Taulukko E & F) Sen sijaan oppilaiden tulisi saada korkeampia pisteitä niistä reaaliaineista, jotka ovat relevantteja koulutusalan kannalta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että oppilas, joka on kiinnostunut historiasta, saa enemmän pisteitä pitkästä matematiikasta kuin historian reaaliaineesta. Puutteelliset matemaattiset taidot eivät saa olla este opiskelupaikan saamiselle aloilla, joissa matematiikan rooli on vähäinen tai olematon. FSS katsoo että pisteiden vähentäminen lyhyestä ja pitkästä matematiikasta hakualoilla, joissa matematiikan merkitys ei ole niin suuri, on askel kohti parempaa. Nykyinen pisteytysmalli on johtanut siihen että oppilaat opiskelevat pitkää matematiikkaa vain saadakseen pisteitä, ilman todellista kiinnostusta ainetta kohtaan.

Förslaget är ett steg mot förbättring, men för vissa ansökningsområden behöver betydelsen av matematik omvärderas. Till exempel är betydelsen av matematik fortfarande för hög för ansökningsområden som filosofi eller samhällsvetenskaper (Tabell E & F). Istället ska studeranden få högre poäng för de realämnen som är relevanta för utbildningsområdet. Det är inte ändamålsenligt att en studerande med intresse för historia får högre poäng av lång matematik än realämnet historia. Bristfälliga kunskaper i matematik ska inte vara ett hinder för att få en studieplats vid studieprogram där matematikens roll är minimal eller obefintlig. FSS anser att minskningen av poängen för kort och lång matematik inom de ansökningsområden där matematikens betydelse inte är så stor, är ett steg mot bättre. Den nuvarande modellen har lett till att studerande studerar lång matematik enbart för att få poäng, utan ett genuint intresse för ämnet.

On erittäin perusteltua, että matematiikan merkitystä ja kullakin koulutusalalla tarkastellaan sekä täsmennetään entisestään.
Lyhyen matikan suhteellinen pisteiden/painoarvon lasku ei ole järkevää ja heikentää lyhyen matematiikan arvostusta. On kuitenkin kannatettavaa, että piste-ero kaventuu pitkän ja lyhyen matematiikan välillä. Lyhyen ja pitkän matematiikan eron kaventaminen mahdollistaa oman mielenkiinnon mukaisien ja jatko-opintoihin suuntaavien opintojen valitsemisen

Kullekin alalle relevanttien oppiaineiden painotus on keskeistä. Uudistuksessa matematiikan painoarvo pienenee voimakkaasti. Toivomme, että tämä muutos ei puolestaan aiheuta negatiivista ohjausvaikutusta lukiolaisten halukkuuteen opiskella (erityisesti) pitkää matematiikka ja siten heikennä matematiikan osaamista. Esitys kuitenkin lähtökohtaisesti ohjaa lukiolaisten valintoja oikeaan suuntaan.

Matematiikan merkittävä painotus on tarpeen luonnoksen mukaisesti mm. tekniikassa ja matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla ja voisi olla jopa olla jopa äidinkieltä merkittävämpi joillakin aloilla. Lisäksi on hyvä, että fysiikan ja kemian osaamista (alan kannalta keskeisenä osaamisena ja muussa osaamisessa) voidaan hyödyntää aikaisempaa vahvemmin matematiikan rinnalla todistusvalinnassa.

Pitkän ja lyhyen matematiikan välisen eron pienentämistä pidettiin lähtökohtaisesti hyvänä, mutta toisaalta todistusarvosanojen erojen pienuus useassa taulukossa herätti kuitenkin pohdintaa. Esimerkiksi kauppatieteiden mallissa (E) pitkän ja lyhyen matematiikan ero on hyvin pieni ja kauppatieteiden sisällä on aloja, joissa matematiikkapainotteinen osaaminen on tarpeen (esim. laskentatoimi ja rahoitus). Ehdotetaan, että tältä osin pitkän ja lyhyen matematiikan pisteytysten eroa tulisi vielä tarkastella ja ero voisi olla luonnoksessa ehdotettua isompi.

Lisäksi toivotaan lopulliseen esitykseen vielä tarkennusta ja perusteluja siihen, miksi taulukkojen arvosanojen ylä- ja alapäässä piste-erot ovat erittäin pieniä (esim. taulukko E: pitkän matematiikan L 28,9 pistettä ja E 28,6 pistettä. Lyhyen matematiikan L 28,3 pistettä ja E 25,5.)

Taideyliopisto kannattaa esitettyä muutosta, jossa matematiikan pisteytys määräytyy koulutusalakohtaisen relevanssin mukaisesti. Pidämme tärkeänä sitä, että lukiolainen saa itse valita matematiikan oppimäärän omien valmiuksiensa ja tavoitteidensa mukaisesti sen sijaan, että valinta näyttäytyisi pakotettuna riippumatta tulevan koulutusalan valinnasta.

Turun yliopisto katsoo, että luonnos on tältä osin kannatettava, koska
• Lyhyen matematiikan painoarvon ”nostaminen” pitkän matematiikan rinnalle antaa positiivisessa mielessä vaihtoehtoisia opiskelupolkuja motivoituneelle lukio-opiskelijalle.
• Lyhyen matematiikan (ja sen sisältämän tilastomatematiikan) osaaminen riittää suurelle osalla yliopisto-opiskelijoita.
• Kokonaisuutta ajatellen on tärkeää, että matematiikan pisteytyksessä on selkeä linja ja nuoria kannustetaan matematiikan (ja kielten) opiskeluun antamalla niistä riittävästi pisteitä.

Kommentoineiden tahojen näkemykset eroavat toisistaan: teknillinen tiedekunta toivoo matematiikalle suurempaa painoarvoa suhteessa äidinkieleen. Lisäksi matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, teknillinen tiedekunta, kauppakorkeakoulu ja TYY toivovat enemmän eroa pitkän ja lyhyen matematiikan ylimpien arvosanojen välille myös ei-matemaattisesti painottuneissa taulukoissa. Humanistinen tiedekunta puolestaan toteaa matematiikan pisteytyksen olevan edelleen liian korkea ja että se ei saisi olla ainakaan korkeampi kuin muidenkaan ei-painotettujen aineiden. Humanistisen tiedekunnan näkemyksen mukaan pitkästä kielestä ja lyhyestä matematiikasta saatavien samojen pisteiden perustelu ei ole läpinäkyvä, koska pitkän kielen opinnot vaativat enemmän työtä kuin lyhyt matematiikka.

Turun yliopisto pyytää kuitenkin hanketta vielä tarkastelemaan pitkän ja lyhyen matematiikan ylempien arvosanojen välistä suhdetta aloilla, joilla matematiikan painoarvo on pienempi: olisiko mahdollista kasvattaa piste-eroja ehdotettua suuremmaksi, jotta kannustettaisiin enemmän pitkän matematiikan opiskeluun?

SYL pitää perusteltuna sitä, että matematiikan painotusta on tasoitettu vastaamaan paremmin muita arvosanoja. On myös perusteltua, että muilla kuin matemaattisilla aloilla pitkän ja lyhyen oppimäärän piste-eroa on kavennettu ja matemaattisilla aloilla piste-ero on suurempi.

SLL pitää erittäin tärkeänä, että matematiikan ylikorostusta pisteytystaulukoissa on korjattu. Ei ole kenenkään etu, jos lukiolainen kokee ylimääräisiä paineita opiskella pitkää matematiikkaa, vaikka hänellä ei olisi kiinnostusta aiheeseen. Aloilla, joilla matematiikkaa tarvitaan vähemmän, ei sitä myöskään ole tarpeen ylikorostaa.

Vaikka matematiikan painoarvoa on laskettu, niin edelleen sekä lyhyestä että pitkästä matematiikasta saa verrattain paljon pisteitä. Se viestii lukiolaiselle, että ylioppilastutkintoon kannattaa edelleen sisällyttää matematiikan koe ja matematiikan osaamiseen kannattaa edelleen panostaa.

Pisteytystaulukoiden ei pidä kannustaa lukiolaisia alisuoriutumaan ja taktikoimaan parempien pisteiden toivossa. Taulukoiden pitkän ja matematiikan suhdetta kannattaa vielä tarkastella, jotta se ei tarpeettomasti kannustaisi 1) lukion aloittavaa matemaattisesti lahjakasta opiskelijaa valitsemaan lyhyttä matematiikkaa pitkän sijaan ja siten turhaan sulkemaan ovia itseltään 2) pitkän matematiikan lukenutta abiturienttia ilmoittautumaan viime hetkellä lyhyen matematiikan kokeeseen.

Erityisesti A-G -taulukkojen pitkän matematiikan B:n suhde lyhyen matematiikan C:hen tuntuu lukiolaisen silmään kohtuuttomalle. Myös A-G -taulukkojen L-riviä olisi syytä tarkastella vielä: on mahdollista, että 0,6 pisteen ero ei kannusta opiskelijaa kiinnostuksensa mukaisiin matematiikan opintoihin. Vain harva kirjoittaa laudaturia, mutta erityisesti lukion alkuvaiheessa L-rivi on se kohta, jota jotkut lukiolaiset pisteytystaulukoissa tarkastelevat.

SLL pitää perusteltuna, että matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkän ja lyhyen matematiikan piste-ero on muita aloja huomattavasti suurempi.

Pitkän matematiikan painotukseen esitettävä korjausliike on perusteltu, mutta pisteytysluonnoksessa ehdotettu muutos on tarpeettoman suuri. Nykyisen pisteytysmallin mahdollistamana useampi opiskelija on valinnut pitkän matematiikan opiskelun ja kirjoittamisen, mikä on käytännössä lisännyt opiskelijoiden valinnanvaraa tulevien opiskelusuuntien osalta. Tämä on osaltaan tehnyt mahdolliseksi mm. tekniikan alojen hakijamäärän yleisen kasvun viime vuosina ja erityisesti tekniikan aloille hakevien naisten osuuden ja määrän nousun.

Pitkän matematiikan painotus nykymallissa on epäilemättä johtanut myös siihen, että opiskelijoista osa opiskelee sitä vastoin tahtoaan. Tämä joukko lienee kokonaisuudessaan kuitenkin pieni, sillä kuten pisteytysluonnoksen perusteluissa todetaan, ”lukiolaisten itse nimeämät merkittävimmät syyt oppiaine- ja ylioppilaskoevalintaan ovat enimmäkseen muuhun kuin todistusvalinnan pisteytykseen liittyviä”. Niin sanotun ”pakko-opiskelun” ohella voidaankin arvioida, että nykyinen pisteytys on tehnyt useammalle lyhyen ja pitkän matematiikan välillä pohdiskelevalle opiskelijalle kannattavaksi priorisoida ajankäyttöä pitkän matematiikan opintoihin, kun aineen opiskelu on ollut palkitsevaa myös valintojen kannalta.

Esitetyn muotoisena pisteytysuudistus todennäköisesti johtaa siihen, että aiempaa useampi valitsee pitkän matematiikan sijasta lyhyen matematiikan opinnot. Tämä lisää painetta myös lyhyen matematiikan sisältöjen ja vaatimustason tarkasteluun. Käytännössä tällöin on entistä paremmin varmistettava, että myös lyhyen matematiikan suorittavilla on riittävät valmiudet joustavaan matemaattiseen ajatteluun ja matematiikan soveltamiseen eri tieteenaloilla.

Matematiikkaan ehdotettuja pisteytysmuutoksia tulisikin vielä tarkastaa. Pitkän ja lyhyen matematiikan välisen piste-eron tulisi olla aina sellainen, että pitkän matematiikan valinta näyttäytyy jatkossakin sitä harkitsevalle aina kannattavalta riippumatta siitä, mille alalle hän aikoo suunnata.

On perusteltu ja tervetullut muutos, että matematiikan painotus opiskelijavalinnoissa vähenee niillä aloilta, joilla sen osaaminen ei ole yliopisto-opinnoissa suoriutumien kannalta tarpeen. Se luo enemmän mahdollisuuksia toisen asteen opiskelijoille tehdä kurssivalintoja omien kiinnostustensa, valmiuksiensa ja tavoitteidensa mukaan. Seurausvaikutuksena voidaan olettaa yliopisto-opiskelijoiden ja työelämään siirtyvien osaamisessa olevan enemmän heterogeenisyyttä ja laajempaa osaamista.

Lyhyen ja pitkän matematiikan pisteytyseron pienentäminen muilla kuin ei matemaattisilla aloilla on perusteltua. Halu säilyttää pitkän ja lyhyen matematiikan pisteytyksessä pitkä matematiikka kannustin ja käyttämällä eri kertoimia (I-III) johtaa ei matemaattisilla aloilla luonnoksessa siihen kuten taulukossa F, että L arvosanalla pisteet ovat kovin samat pitkällä ja lyhyellä matematiikalla ja pitkällä kielellä, mutta E-C arvosanoilla pitkästä matematiikasta saakin enemmän pisteitä kuin kahdesta muusta. Näin pisteytettynä valinnan mahdollisuus ja kannustavuus valita omien valmiuksien ja kiinnostusten mukaan voi jäädä teoreettiseksi. Pisteytyksen tulisi olla systemaattisen johdonmukainen ja verrannollinen kaikkien kolmen ainevalinnan kohdalla, jotta kannustavuus olisi aito.

Luonnoksessa mainittu Katri Kleemolan (2023) tuoreväitöskirjatutkimus, jonka mukaan matematiikan ylioppilaskirjoituksen arvosana ei korreloi kriittisen ajattelun ja argumentaation taitoihin. Tukee sitä, että ei matemaattisilla aloilla ei ole perusteltua painottaa pitkän matematiikan osaamista yli pitkän kielen.