Terveystiedon pisteet arvoonsa sellaisille aloille haettaessa, joista tästä monitieteisestä aineesta on selkeä hyöty (esim lääketiede, psykologia, liiluntatieteet, terveystieto ja farmasia jne)

Vieraiden kielten pisteytys tulee olla kurssien määrään, yo-kokeessa vaadittavan osaamisen laajuuteen (lyhyissä kielissä A2-B1 -tason saavuttaminen 2,5 vuodessa on melkoisen ponnistelun takana) ja oppiaineiden kognitiiviseen haastavuuteen suhteessa (vieraan kielen oppiminen on yksi vaikeimmista kognitiivista prosesseista). Pitkän A-kielen (muu kuin englanti) kirjoittamiseen on kannustettava tuntuvin palkkioin (esim. antamalla niistä enemmän pisteitä kuin A-englannista).

Suomen opinto-ohjaajat pitää hyvänä sitä, että pisteytys perustuu entistä vahvemmin siihen, mitkä lukiossa opiskeltavat aineet antavat hakijalle haetun alan kannalta keskeistä osaamista. Tästä viestiminen uudistuksen yhteydessä nähdään myös tärkeänä.

Terveystieteiden, kuten lääketieteen, hammaslääketieteen, farmakologian- ja hoitotieteen jatkokoulutusalat ovat jatkokoulutuksen suurimpia oppialoja koulutusmäärien mukaan. Terveystieto-oppiaine saa nuoret kiinnostumaan näistä jatkokoulutusaloista ja luo pohjaa jatkokoulutukseen. Pisteytyksessä on otettu huomioon mukaan vain terveystieto-oppiaineen kolmen vuoden aikana annettu kurssimuotoinen opetus ja jätetty huomiotta se, että vuosiluokilla 1-5 opetus on opetussuunnitelman mukaan eri oppiaineisiin (esim biologia, kotitalous) integroitua terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetussisältöjen ja opetuksen laajuuden perusteella arvioiden terveystiedolle ehdotettu pisteytys on ehdottomasti liian matala. Verratessa muihin pisteytettyihin oppiaineisiin terveystieto on keskeisin pohjaoppiaine lääketieteen alan opintoihin ja tulisi olla pisteykseltään samanarvoinen kuin esimerkiksi biologia.

Viittaus luonnoksen esitykseen "Koulutusaloja, joille löytyy lukion opetussuunnitelmasta vastine tai joiden opetus perustuu yhteen tai useampaan lukiossa opetettavaan aineeseen, painotetaan näitä aineita. " Tällöin terveystiedon osaaminen tulisi huomioida kyseisillä aloilla kuten, ravitsemustiede, farmasia ja lääketiede.

Terveystieto on monitieteinen oppiaine. Terveystietoa ei voi luokitella puhtaasti vain humanistiseksi aineeksi, koska oppiaine käsittää myös luonnontieteen sisältöjä. Terveystieto tulisi nostaa farmasian ja ravitsemustieteen pisteytystaulukossa maantieteen tasolle 24,5, koska aloilla on yhteisiä oppisisältöjä sekä lääketieteelliseen psykologian tasolle 24,5.

Opetussisällöt löytyvät yliopistojen opetussuunnitelmista.
1) Itä-Suomen Yliopisto: ravitsemustieteen opinto-opas https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/avoin-yo-ravitsemustieteen-perusopinnot-verkko-opinnot-lv-2022-2023 ja https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/avoin-yo-ravitsemustieteen-aineopinnot-lv-2022-2023-verkko-opinnot
2) Itä-Suomen yliopisto: farmasian yliopiston opinto-opas https://opas.peppi.uef.fi/fi/ohjelma/106551?period=2022-2023
3) Turun yliopisto: lääketieteen opinto-opas https://opas.peppi.utu.fi/fi/ohjelma/86431

Yhteisiä sisältöjä ravitsemustieteeseen perusopinnoissa ja aineopinnoissa ovat esimerkiksi ravitsemustiede, elintavat, terveystiedon tutkimusmenetelmät sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Yhteisiä sisältöjä farmasiaan ovat esimerkiksi lääkkeet, itsehoito, ensiapu, mikrobit, kansantaudit, etiikka, päihteet, ravitsemus ja liikunta, ravitsemus ja terveystiede, vaihtoehtolääkintä ja uskomushoidot.

Yhteisiä siältöjä lääketieteeseen ovat esimerkiksi tuki-ja liikuntaelimistö, ruoansulatus ja ravitsemus, verenkierto, hengitys ja nestetasapaino, terveystiedon kriittinen arviointi, mikrobit ja ihminen, kansantaudit ja ennaltaehkäisy, lääketieteellinen etiikka, keuhkosairaudet, naistentaudit, liikunta ja ravitsemus, työterveys, lääketieteen historia, kulutautien historia, koululaisen ravitsemus, psyykkiset traumat, kansantaudit, lisääntyminen, taide, terveys ja hyvinvointi, ympäristö ja terveys, mediakulttuuri, digitalisoituminen ja terveys ja ikääntyvä väestö ja terveyspalvelut.

Terveystiedon ylioppilaskoe on monitieteinen ja edellyttää oppiainerajat ylittävää osaamista. Aiheita integroidaan esimerkiksi psykologiaan ja biologiaan. Ylioppilaskoe edellyttää mm. aineistojen ymmärrystä, tilastojen tulkintaa, eettistä pohdintaa terveydestä, terveysväitteiden argumentointia, aiheiden soveltamista, pohdintaa terveyden tutkimukseen liittyen sekä kriittistä terveydenlukutaitoa. Tämä vahvistaa myös geneeristä osaamista.

Syk-mallin pisteytys ylioppilaskokeissa pitää huolen siitä, että opiskelijan osaaminen tulee näkyviin ja parhaiten selvinneet menestyvät. Esimerkiksi kevään 2022 ylioppilaskirjoituksissa fysiikkaa ( L=8,8%, L+E= 31,4%) ja terveystiedossa (L=4,4 % , L+E= 15,2%) Lausunnon mukaan "Kun samasta hakijajoukosta valitaan parhaat, pääasiassa samat hakijat saavat parhaat pisteet pisteytystavasta riippumatta."

Opiskelijan kiinnostuksen ja motivaation ylläpitäminen olisi myös merkityksellistä. Lääketieteen opiskelijat vierailivat terveystiedon tunneilla, koska teemme yhteistyötä yliopiston kanssa. Opiskelijoilla ei ole ollut "aikaa" lukea terveystietoa lukiossa, vaikka aiheet heitä kiinostaisivatkin. Lääketieteen opiskelijat kertoivat, että olisivat hyötyneet terveystiedon opiskelusta lukiossa.

Lukiolaisten kuormitus ja stressi näkyvät kouluterveyskyselyissä. Terveydenlukutaidosta olisi heille hyötyä, jotta he pysyvät terveinä opiskelijoina ja myöhemmin ovat myös terveitä työntekijöitä. Tutkimusten mukaan hyvä terveydenlukutaito ennustaa terveellisempiä elintapoja. Myös oman terveyden merkityksen ymmärtäminen voisi olla hyödyllistä, kun hoitaa potilaita ja ohjaa asiakkaita. Elämäntavat korostuvat jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän sairauksien hoidossa, kun tutkimus kehittyy. Terveystiedolla on paljon annettavaa monitieteisyyden kannalta.

Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry. (Liito ry.) on sitä mieltä, että on hyvä, kun nyt painotetaan alakohtaisesti tarvittavaa osaamista, oppiaineita, eikä määritetä pisteytystä opiskeltavien opintojaksojen määrän mukaan. Opintojaksojen määrä ei kerro oppiaineen vaativuudesta mitään. Esimerkiksi terveystiedon ylioppilaskokeessa vaaditaan kokelaalta paljon laajempaa monitieteistä, yli oppiainerajat ylittävää osaamista kuin mitä oppikirjoissa käsitellään. Opiskelija joutuu itsenäisesti hankkimaan lisätietoa, jos haluaa pärjätä hyvin ylioppilaskokeessa. Näin ollen terveystiedon lukion oppimäärä ei kerro todellista vaatimustasoa ja työmäärää, mitä opiskelija joutuu oppiaineessa tekemään. Oppiaineen vaatimustasosta kertoo myös se, että terveystiedosta saa reaaliaineista vähiten laudatur ja eximia arvosanoja: Terveystiedosta kirjoitti keväällä 2022 Laudaturin 4,4 % ja Eximian 10,8 % eli yhteensä 15,2 %, kun vastaavasti fysiikasta L:n 8,8 % ja E:n 22,6 % eli yhteensä 31,4 %. Kuten lausunnossa todetaan sivulla 20, SYK-pisteytyksen tuoma mahdollinen vertailu eri aineiden arvosanojen välillä on mahdollista ajatellen vaativuutta. Kommenteissa esiin nousseita huolenaiheita viitaten jonkin oppiaineen esim. terveystiedon helppouteen, on siis syytä tarkastella kriittisesti. Kirjoittajat tai kommentoijat eivät ilmeisesti ymmärrä tai tiedä, mitä SYK-pisteytys on.

Luonnoksen perusteluissa sanotaan alakohtainen relevanssi huomioiden kohdassa, että koulutusaloja, joille löytyy lukion opetussuunnitelmasta vastine tai joiden opetus perustuu yhteen tai useampaan lukiossa opetettavaan aineeseen, painotetaan näitä aineita. Tällöin terveystietoa tulisi painottaa kyseisillä aloilla esim. ravitsemustiede, farmasia ja lääketiede. Näillä aloilla terveystiedon opinnot ovat relevanttia osaamista. Lääketieteeseen haettaessa terveystieto pitäisi nostaa samalle tasolle psykologian ja fysiikan kanssa eikä olla samalla tasolla lääketieteen opintojen kannalta epärelevanttien oppiaineiden kanssa. Oppiainetta opiskellaan kuitenkin jo peruskoulussa 7. luokasta alkaen, kun taas psykologian opinnot alkavat vasta lukiossa, joten oppiaineiden opintojaksojen määrä ei tältä osin ole perusteltua pitää pisteytyksessä erottelevana tekijänä.
Lukion terveystiedossa käsitellään monin paikoin samoja aiheita kuten psykologiassa ja biologiassa sisältäen myös terveystiedolle uniikkeja aihealueita, joiden perusteiden ymmärtäminen on olennaista lääkärikoulutuksessa, kuten fyysisen aktiivisuuden fysiologiset vaikutukset ja seuraukset terveydelle. Myös tämän takia terveystieto tulisi nostaa psykologian tasolle.
Terveydenhuolto on tulevaisuudessa siirtymässä reaktiivisesta järjestelmästä preventiiviseen, jossa elimistön terveen toiminnan tukeminen ja itsehoidon merkitys korostuvat myös hoitotapahtumissa. Terveystieto on ainoa oppiaine, jossa käsitellään erilaisia terveyttä ylläpitäviä ja tervehdyttäviä elintapoihin perustuvia biologisia mekanismeja, minkä takia sitä pitäisi korostaa lääketieteellisen opintoihin hakeuduttaessa. Lisäksi itse lääketieteen opinnoissa on monia opintojaksoja, joita käsitellään terveystiedossa: https://opas.peppi.utu.fi/fi/ohjelma/86431

Lääketieteen alalle preppaavat kaupalliset yritykset käyttävät terveystiedon lukiomateriaaleja heidän maksavilla asiakkaillaan. Lisäksi lääketieteellisessä opiskelevat tietävät terveystiedon olevan relevantti oppiaine alalla toimiville. Näin ollen olisi terveystiedon nosto samalle tasolle psykologian kanssa myös tältä osin perusteltua.

Bio- ja ympäristötieteet, farmasia, geotieteet, metsätieteet, elintarvike- ja ravitsemustieteet (Taulukko I) terveystieto pitäisi nostaa samalle tasolle 24,5 pisteiden oppiaineiden kanssa monitieteisenä oppiaineena, koska sitä ei voida puhtaasti luokitella humanistiseksi aineeksi sisältäen myös luonnontieteen sisältöjä. Terveystiedon tulisi olla vähintäänkin kynnysehtona farmasiaan ja ravitsemustieteeseen, joiden opintoihin kuuluu terveystiedon sisältöjä. Farmasia: https://opas.peppi.uef.fi/fi/ohjelma/106551?period=2022-2023
Ravitsemustiede: https://kamu.uef.fi/wp-content/uploads/2022/06/Ravitsemustieteen-tutkintorakenne-opinto-oppaassa-2022-23_kamu_saavutettava_uusi.pdf

Myös kasvatustieteisiin haettaessa olisi tärkeää, että terveystieto ja psykologia olisi nostettu vaihtoehtoisesti painotetuiksi. Terveystieto antaa pohjaa terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisuuteen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämiseen kun taas psykologia auttaa ymmärtämään lapsen kasvua ja kehitystä. Molemmat ovat tärkeitä oppiaineita lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Lisäksi terveystiedossa käsitellään tunne- ja vuorovaikutustaitoja, joiden opettaminen on tärkeää aina varhaiskasvatuksesta alkaen. https://www.liito.fi/uutiset/tunne-ja-vuorovaikutustaitojen-voi/