Lähihoitajan koulutussisältöä ei ole avattu, vaikka siihen viitataan useassa kohti (esim. ft, geronomi ym). Asiakas/potilaskohtainen lääkelupa on tietosuojan näkökulmasta todella arveluttava toteuttaa, lääkekohtainen lupa sisältää esimerkiksi hätätilalääkkeiden annostelun haasteen (esim. analylaksian hoito) eikä selvää eroa yksikkökohtaiseen lupaan. Lisäksi käytännön työssä tulee haasteita erialisten osaamisen hallinnan todentamisessa, hoitaja 1 antaa yhtä lääkettä ja hoitaja 2 toista lääkettä, miten tätä kokonaisuutta voidaan turvallisesti johtaa. Työnantajan lisäkoulutusvelvoite on asiallinen, mutta miten on ajateltu tämän vaikuttavan työmarkkinatilanteeseen laajemmin? Jos lisäkoulutuksella kuka vain voi saada lääkeluvan, miten matalammalla palkalla (hoiva-avustaja) tehdään samaa työtä kuin sosiaali-ja terveydenhuollon koulutettu ammattilainen.
On erittäin hyödyllinen, mutta taitaa toistaa turvallista lääkehoito-opasta, joten kehittämisen näkökulmasta nostoina:
-vielä hyödyllisempää olisi kuvata myös lisäkoulutusta ja painottaa, että osaamisen varmistaminen (esim. LOVe) ei ole yhtä kuin lisäkoulutusta (koska valitettavasti tähän ajatukseen törmätään).
-Olisi hienoa, jos olisi jokin kuvaus myös itse lisäkoulutuskokonaisuuksista, jos mahdollista
Olisi selkeästi kansallisesti määriteltävä, mikä on lähihoitajien lääkehoidon osaamisen sisältö, jotta voidaan verrata ja hankkia/tuottaa vastaavaa koulutusta.
On hyödyllinen ja tarkentuu varmasti kansallisen selvitystyön ja mahdollisten määritelmien myötä vielä lisää.
Lähihoitajan lääkehoidon osaamisvaatimusten päivitys toivon mukaan selkeyttää vertaamista jatkossa. Paikalliset ohjeet voivat olla jopa tätä tiukempia.
Pitäisikö pohtia kuitenkin mahdollisuutta myös yksikkökohtaiseen lääkehoitolupaan, jos yksiköt joissa ko. henkilö voisi lääkehoitoa toteuttaa, on määritelty selkeästi lääkehoitosuunnitelmissa.
Yksikkökohtaisten lääkkeenantokoulutusten ja näyttöjen lisäämistä kannatetaan. Virtuaalisista näytteenantokokeista saisi lisää ketteryyttä ja räätälöitävyyttä näyttöihin.
Taulukko on ok, tosin taulukko ei avaa asiaa sen enempää kuin Turvallinen lääkehoito-opaskaan. Erityinen haaste on kun puhutaan lähihoitajan lääkehoidon osaamisesta, tarkoitetaanko sillä lähihoitajopinnoissa olevaa sairaanhoidon- ja huolenpidon osaamisalaa vai mikä on se tarvittava määrä lääkehoidonopintoja, montako opinto- tai osaamispistettä? Olisi hyvä jos annettaisiin selkeät ohjeet.
JOnkin verran toistoa edelliseen kappaleeseen ja lisäksi eim mielestäni tarvitse avata samoja asioita, joita kuvataan jo STM:n oppaassa. "Koulutusten tulee perustua kansallisiin ja niitä alueellisesti tarkennettuihin linjauksiin." Lähihoitajan koulutusvaatimukset olisi hyvä avata. Työvoimapula alkaa olla todellinen ja alkaa olla asiakkaiden hoidon kannalta vaarallisempaa olla myöntämättä lääkelupia kouluttamattomille kuin myöntää niitä. Tähän tarvittaisiin nopealla aikataululla selkeä minimivaatimus lisäkoulutuksesta ja sen sisällöistä. Tyydyttyvään arvosteluun riittää: osoittaa lääkehoidon eri tehtävissä tietonsa sairauksista, lääkeaineryhmistä, lääkemuodoista, lääkkeenantotavoista, lääkeiden väärinkäytöstä sekä lääkehoitoa ohjaavista säädöksistä." "Lisäksi osaamisvaatimuksina mainitaan : "käsittelee, annostelee ja antaa lääkkeet oikein ja turvallisesti, ohjaa oma-aloitteisesti asiakasta tai potilasta ja hänen läheisiään lääkkeiden käytössä, säilyttämisessä, hävittämisessä ja lääkemääräysten uusimisessa." ePerusteet (https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/1724172/tutkinnonosat/1724503). Tuolla voisi mielestäni myös mainita että pitkään työnantajan palveluksessa olevia lääkehoitoon kouluttamattomia voisi kannustaa esim oppimuspimuksella lähihoitajiksi. Lisäkoulutuksen esimerkkisisältö on hyvä! Erään kommentoijan mainitsema mahdollisuus yksikkökohtiaseen lääkelupaan olisi tervetullut lisä.
Tuoko tämä taulukko tässä ohjeessa lisäarvoa olemassa oleviin ohjeisiin verrattuna?
Kyllä
hyödyllinen.