On.

Kirjoitusvirhe: Luotettava, kattava ja oikea-aikainen tieto luo edellytykset vaikuttavalle ja turvalliselle lääkehoidolle sekä tukee lääkkeen käyttäjää ja sote-ammattialisia (KIRJ.VIRHE) hallitsemaan lääkehoidon kokonaisuutta.

3.6.1: Kliinistä farmasiaa ja kliinistä farmakologiaa olisi hyvä kuvailla samalla tavalla. Kliiniseen farmasiaan olisi hyvä lisätä tietoa siitä, mitä osastofarmaseutit ja klinikkaproviisorit ym. Tekevät.
3.6.1: Valtaosa lääkehoidosta toteutetaan itsenäisesti. Tässä yhteydessä olisi hyvä myös mainita omaishoitajien osuus lääkehoidon toteutuksessa. Omaishoitajan vastuulla on vakavasti sairas omainen, joilla on usein runsas ja monimutkainen lääkitys. Miten lääkityksen kokonaisuuden kattava opastus, neuvonta ja tuki taataan näille (terveydenhuollon näkökulmasta) maallikkohoitajille?
3.6.2: Katkeamattomassa lääkehoitoprosessissa olisi hyvä korostaa myös tiedonkulkua potilaalta (tai omaiselta) terveydenhuoltoon ja taas potilaalle (tai omaiselle), eikä pelkästään ammattilaisten välillä.
Kuva 13 on liian pieni – se tulisi asemoida sivulle, joka on vaakasuorassa. Kuvassa olisi myös hyvä näyttää, että potilaan lääkehoidon tarpeen arvioinnin jälkeen voidaan myös päätyä olemaan suosittelematta lääkehoitoa tai potilas voi päättää olla käyttämättä lääkehoitoa tai käyttää sitä jotenkin toisin kuin on suositeltu.
3.6.2: Ajantasainen tieto lääkityksestä: potilas on paras tietolähde kliinisesti merkittävistä lääkehoidon ongelmista (https://bpspubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/bcp.13640).
3.6.2: Potilaan lääkehoidon riskien tunnistaminen: sähköisen riskianalyysin lisäksi tässä olisi mainittava (farmasian) ammattilaisten tekemät, asiantuntijuuteen perustuvat, lääkehoidon turvatarkastukset.
3.6.2: Lääkehoidon suunnittelu ja arviointi: potilaan tulisi olla keskiössä tässä, eivät pelkästään ammattilaiset ja heidän informointinsa.

Teksti on osin periaatteellisen tason kuvausta. Fokus tulisi olla toimintamalleissa. Tällöin esimerkit voisivat koskea lääkehoidon ja -huollon tiedonhallinnan näkökulmasta keskeisiin palveluihin/toimintoihin liittyviä toimintamalleja: esim. Kanta-lääkityslistan hyödyntäminen, vaaratapahtumailmoitukset, haittavaikutusilmoitukset. Tässä dokumentissa olisi mahdollista tunnistaa myös tiedonhallintaan liittyviä toimintamalleja, joita olisi tarpeen tuottaa (esim. farmakogenomiikkaan liittyvät) eli esim. Kanta-lääkityslistaan liittyviä toimintamalleja voisi määritellä muissa foorumeissa – mutta sen työn tulokset voisi sitten jatkossa hyödyntää tässä dokumentaatiossa.

Kuva 12: kaavio ei oikein kuvaa sitä, mitä sen pitäisi kuvata eli eri tekijöitä, jotka vaikuttavat ja liittyvät lääkehoitoprosessiin. Eri laatikot tuntuvat jotenkin irrallisilta kokonaisuuksilta. Voisiko kaaviota muokata niin, että siitä kävisi selvemmin ilmi, että esim. kliininen farmasia liittyy lääkehoidon tarpeen arvioinnin eri vaiheisiin?

Kohta "Ajantasainen tieto lääkityksestä": tekstiin voisi lisätä myös erittäin tärkeät tarvittaessa käytettävien lääkkeiden ajantasaistuksen. Kokemuksen mukaan säännölliset voivat olla ajan tasalla, mutta tarvittaessa käytettävät 10 vuotta vanhoja. Lisäksi olisi hyvä mainita muut lääkelistalle kuuluvat kuten esim. ravintolisät.

Tekstiä on paljon, saisiko sitä lyhennettyä kaavioilla ja kuvilla? Asiakkaan roolin korostaminen ja keinot hoitoon sitouttamiseen.
Potilaan lääkehoidon riskien tunnistaminen --> viittaus Dimitrowin iäkkään lääkehoidon riskinarviointimittariin ja LOTTA-listaan.
Kuvaan 13 olisi hyvä lisätä toimijat kuvatekstin mukaisesti.
Pidä yllä arkkitehtuuria lääkehoidon ja -huollon osalta (taulukko 9) --> tätä voisi avata mitä tällä tarkoitetaan

Kuva 12 (s.28): Kuvassa 12 on mainittu lääkehoitoprosessia tukevissa kokonaisuuksissa apteekkipalvelut ja sivulla 29 kuvataan, että ”Avohuollon apteekkien palveluilla varmistetaan oikea-aikainen kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuus ja riittävyys kunkin apteekin toiminta-alueella ja sopimusasiakkaille.” -> kuvauksen mukaiset apteekkien palvelut eivät ole lääkehoitoprosessia tukevia vaan välttämätön osa sitä (suurin osa lääkkeistä käytetään avohoidossa ja silloin lääkkeen käyttäjän lääkehoitopolku kulkee aina avohuollon apteekin kautta). Mikäli kuvassa 12 on tarkoitettu apteekkien tarjoamia farmaseuttisia “lisäpalveluita” (esim. lääkehoidon arviointipalveluita), olisi nämä tärkeä erottaa selkeästi apteekkien lakisääteisistä palveluista.

S. 29: Avohuollon apteekkipalveluiden kuvaus ja määrittely on hyvä tarkistaa. Huomioitava esim.
• Lääkevalmistus ei ole enää keskeinen prosessi yleisesti apteekeissa
• Mitä tarkoitetaan koneellisen annosjakelun jälkeen suluissa mainitulla erillisellä yhtiötoiminnalla, voisiko poistaa suluissa olevan?
• Apteekeilla on lääkelain sanelema velvollisuus pitää kahden viikon varastoa, ei siis omaehtoinen -> poistetaan suluissa oleva
• Mitä tarkoittaa valmius tässä kohtaa?

Kuva 13: Kuvan laatikkoon Lääkehoitoon liittyvät ydintiedot ehdotamme lisättävän diagnoosin perään pilkun jälkeen: ”lääkkeen käyttötarkoitus”. Tämä on apteekissa tarvittava, erittäin olennainen lääkkeeseen liittyvä tieto mm. oikean annoksen varmistamiseksi.

Kuva 13: Tulisiko kuvan Lääkehoitoa tukevat tietokannat -laatikkoon lisätä esim.: ”Yhteisvaikutukset, Haittakuorma?” Vastaavasti potilasohjeisiin esim. ”Lääkkeen käytön ohjeistus ja Määrätyn lääkkeen tiedot”.

Voisiko s. 30–31 ajantasaisen lääkitystiedon kappaleen yhteyteen saada linkattua sen uuden lääkeinfoverkoston tuottaman materiaalin koskien lääkitystiedon ajantasaistamisen muistilistaa? https://asiakasjapotilasturvallisuuskeskus.fi/laakitystiedon-ajantasaistamisen-muistilista-terveydenhuollon-ammattilaisen-tueksi/

S. 31: Lääkehoidon arviointi ja suunnittelu kappale – voisiko tähän lisätä mukaan esim. Monisairas potilas – Käypä hoito -suositukseen viittauksen siinä, kun puhutaan erityisen haavoittuvista asiakasryhmistä?

S. 32 seuraava lause: Lääkemääräyksessä tulee olla rakenteellisuutta hyödyntävät, selkeät fraaseihin perustuvat lääkkeen käyttöohjeet. Tulisiko puhua lääkevalmisteen käyttöohjeista, huomioiden, että lääkkeitä on tosiaan lyhyt- ja pitkävaikutteisia tai eri vahvuisia, joita käytetään eri ohjeilla.

S. 32 seuraava lause: Uudistamisen lisäksi on tärkeää mitätöidä vanhat tai tarpeettomat lääkemääräykset. Voisiko tämän jälkeen lisätä seuraavana avohuollon näkökulman: ”, jotta käytöstä pois jäänyt lääkevalmiste ei vahingossa nouse takaisin käyttöön (päällekkäisyys tai väärä vahvuus suhteessa nykyiseen annostukseen).”

S. 33 on kirjattu syöpälääkehoidoista. Voisiko sen yhteydessä todeta jotakin syöpälääkehoitoihin liittyvistä tukihoidoista? Esim. toive, että avohuollossa näkyisi tukihoitona käytettävistä lääkkeistä lääkemääräyksissä tällainen tieto (käyttöohjeessa esimerkiksi), jotta lääkkeen käytön ohjausta ja lääkeneuvontaa voidaan toteuttaa ja tukea hoidon kokonaisuuden onnistumista nykyistä paremmin.

Kuva 14: Kuva 14 toistaa kuvan 13 asioita. Onko tarpeen esittää erillisenä kuvana?

S. 34 luodaan kuvaa annosteluroboteista ratkaisuna. Yhtä aikaa tulisi esittää havainto, että kaikki lääkkeet eivät sovellu annosjaeltaviksi ja koska näitä on mitä todennäköisesti osana monilääkittyjä hoivapalveluiden ja kotihoidon asiakkuuksia, tulisi hakea toimivia ratkaisuja tämäntyyppisten lääkkeiden annostuspoikkeamien ehkäisemiseksi.

S. 35 käytetään suluissa yhdessä kohtaa termiä lääkelista, joka tulisi muuttaa lääkityslistaksi, joka siis huomioi myös ne hivenaine- ja ravintolisävalmisteet, joita lääkkeenomaisesti käytetään ja jotka voivat myös vaikuttaa lääkehoidon onnistumiseen. Ehdotamme lääkityslista-termin määrittelyä keskeisissä dokumentin termeissä.

Taulukko 9 (s. 37): Tulisiko lääkehoitoon liittyvinä toimijoina tunnistaa huomioitavaksi myös koulut ja varhaiskasvatus?