Viitekehys linjautuu DigComp 3.0 -luokitteluun ja kansainvälisiin suosituksiin. Erotuksena mm. UNESCOn malleihin etiikkaa ei käsitellä erillisenä osa-alueena vaan sisältyy kaikkiin, mikä on perusteltua ja nykysuuntauksen mukaista.
- Viitekehys täyttää käytettävyys- ja soveltuvuusvaatimukset hyvin. Se on riittävän yleinen sovellettavaksi laajasti, mutta riittävän konkreettinen ohjatakseen opetusta.
- Ehdotetut parannukset (kielellinen selkeys, muutaman teeman korostaminen) ovat toteutettavissa helposti viilaamalla tekstiä – rakenteellisia muutoksia ei tarvita.
- Viitekehys on yhdenmukainen kansainvälisten standardien kanssa ja paikoin kekseliäästi integroinut eri kehyksissä erillään olleita aiheita (esim. etiikan integrointi, keskusteluun osallistumisen mukaanotto).
- Mikäli viitekehystä päivitetään jatkossa, voidaan huomioida uudet DigComp 3.0 -julkaisut ja UNESCO/OECD-kehykset, mutta nykyiselläänkin kehys näyttää olevan tulevaisuuden kestävällä pohjalla. Se huomioi uudet trendit (generaattorit, yhteiskunnallinen vastuu, kestävyys) ja antaa suunnan kansalaisten tekoälylukutaidon kehittämiseen.
Tämä arvioni toivottavasti auttaa viimeistelemään Kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehystä ennen sen mahdollista julkaisua tai käyttöönottoa. Kokonaisuus on siirtymää myönteiseen suuntaan tekoälyn käyttämiseksi ja kansalaisten tekoälylukutaidon vahvistamiseksi. – Koen toteutetun kehityksen asiantuntevaksi, kattavaksi ja tarpeelliseksi. Parannusehdotukseni keskittyvät vahvistamaan jo olemassa olevia hyviä piirteitä (esim. tuomalla ne selvemmin esiin) ja varmistamaan, että viitekehys on mahdollisimman selkeästi ymmärrettävissä laajassa käyttäjäkunnassa. Totean; viitekehys on valmis hyödynnettäväksi strategisena työkaluna ja se asettaa Suomen eturintamaan kansalaisten tekoälyvalmiuksien edistämisessä.
Sisältö on selkeä ja rakenteeltaan johdonmukainen, mutta tekstit ovat melko pitkiä ja sanasto paikoin raskasta. Selkokielisempi ja tiiviimpi ilmaisu parantaisi luettavuutta, erityisesti perustasolla.
Mihin tätä käytettäisiin?
On hienoa, että kaikilla on mahdollisuus kommentoida ehdotettuja osaamiskuvauksia. Tämä kommentointiapa on tosin mahdollisimman epäkäytännöllinen vastaajien kannalta (PDF lausekkeiden kommentoiminen pienten vastausluukkujen kautta) . Lisäksi, tästä konsultoinnista ei ole juurikaan jaettu tietoa ja vastausaika on erittäin tiukka.
-
Tulevan käyttötarkoituksen täsmentäminen auttaisi kohdentamaan kielen ja esimerkit oikein. Onko tämä ensisijaisesti opetuksen suunnittelun työkalu, kansalaisten itsearvioinnin väline, vai strateginen ohjausdokumentti? Viitekehys on hyvä, mutta sen käyttöönotto ja osallistava kehitysprosessi eivät ole käyttäjäystävällisiä. Ja jos tavoitteena on laaja kansallinen käyttö, tarvitaan digitaalinen, interaktiivinen alusta, jossa osaamiskuvauksia voi kommentoida ja päivittää helposti. Puutteena on, että tämä viitekehys ei myöskään vielä eksplisiittisesti huomioi tekoälyn läpinäkyvyyttä ja selitettävyyttä (explainability), jotka myös ovat nousseet keskeisiksi EU:n ja OECD:n linjauksissa viime aikoina. Generatiivisen tekoälyn myötä tekijänoikeudet, lähdekritiikki ja datan alkuperän tunnistaminen pitäisi nostaa näkyvästi esiin jo perustasolla. Lisäksi tekoälyn ympäristövaikutukset (energiankulutus, kestävyys) ovat nousseet kansainvälisissä malleissa, nekin voitaisiin jo tässä huomioida selkeästi jo perustason esimerkeillä.
Näyttää siltä, että olemme nähneet sen mihin tästä teknologiasta on. Tulevat kielimallet ei näytä toimivan enää juurikaan paremmin. Lisäksi aineisto alkaa olla kovin saastunutta. Minusta olisi hienoa, jos keskityttäisiin huomattavasti enemmän uhkakuviin ja siihen miten pysyä turvasssa erinäisten tahojen vaikuttamisyrityksiltä, injektoinneilta jne, kuin tekoälyn käyttämiseen ja soveltamiseen.
On hyvä, että viitekehystä on mahdollista kommentoida. Tosin tämä kysely on vastaajan kannalta hankala, koska se on rajattu tavattoman suppeaksi.
Viitekehys kaipaa tuekseen orientaatioperustaa: mitä tekoäly on, mitä tekoälyllä tässä yhteydessä tarkoitetaan, missä tekoälyä on, miksi tämä on merkityksellistä kansalaiselle.
Esimerkiksi: Tekoälyllä tarkoitamme älykkäitä toimintoja mahdollistavia teknologioita, jotka suorittavat ihmisille tyypillisiä toimintoja, kuten päättelyä, oppimista ja puheen ymmärtämistä, ja osallistuvat monipuolisiin tehtäviin, kuten päätöksentekoon, tekstin- ja puheen tunnistamiseen sekä tuottamiseen sekä uusien kuvien ja sävellysten luomiseen. Nämä teknologiat kykenevät myös innovoimaan eli muodostamaan uusia, ennalta ohjelmoimattomia ratkaisuja ja luomaan uusia päättelysääntöjä.
Viitekehyksessä on hyvä huomioida, että merkityksellistä ja tavoitteellista toimintaa arjessa, oppimisessa ja työssä tukee se, että yksilöllä on perustiedot tekoälyn periaatteista, vaikutuksista ja turvallisesta käytöstä. Näiden taitojen hallinta vahvistaa myös mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan.
Viitekehyksessä käytettävää terminologiaa on tarpeen avata nykyistä tarkemmin. Esimerkiksi eettisiin kysymyksiin, kestävyyden eri ulottuvuuksiin, kestävyyden vaikutuksiin sekä turvallisuuteen liittyvät käsitteet kaipaavat selkeyttä: mitä niillä tarkoitetaan ja mitä ne sisältävät?
Viitekehystä olisi hyödyllistä täydentää myös osaamistasojen osalta, esimerkiksi lisäämällä tasot 0 (maailma ilman tekoälyä) ja 0,5 (aloittelijat), jotta polku olisi saavutettavampi ja kuvaisi paremmin kansalaisten todellisia lähtökohtia.
Nostaisimme pohdittavaksi myös, miten viitekehys suhteutuu olemassa oleviin kokonaisuuksiin, kuten tekoälylukutaitoon, medialukutaitoon ja monilukutaitoon.
On hyvä, että asiasta kuullaan eri tahojen näkemyksiä.