Perusmaksu voidaan mieltää monella tavalla. Sitä voi pohtia vaikka siltä kannalta, että meillä on toimiva jätehuolto, jossa jätteet käsitellään aisanmukaisesti eikä niitä dumpata maastoon tai vesistöön. Jätehuolto on kehittynyt hurjasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Elin lapsuuttani maaseudulla 1970-luvulla, eikä silloin mitään jätehuoltoa ollut. Muovi alkoi muodostua ongelmaksi ja niimpä kodin lähistölle muodostui pieni kaatopaikka. Tästä on edetty suurin harppauksin ja seuraava askel on teollisen mittakaavan kiertotalouden exponentiaalinen kasvu
Ehdotuksessa maksu on tarkoitus toteuttaa tasamaksuna jäteastian kokoa tai astian tyhjennysväliä huomioimatta. Ehdotan siihen sellaista muutosta, että porrastetaan perusmaksu siten, että se kannustaa lajittelemaan. Eli suurin perusmaksu (vaikka se suunnitellun kokoinen) niille, joiden jäteastiat tyhjennetään viikon tai kahden välein, seuraava maksutaso niille, joiden jäteastian tyhjennysväli on neljä viikkoa ja pienin maksu niille, joiden jäteasiat tyhjennetään 8 tai 12 viikon välein. Jätteiden lajittelua tukee sekä EU:n että Suomen tavoite kierrätyksen lisäämisestä.
Omakotiasujilla on jätteiden lajittelun suhteen paras tilanne. On helppo päättää, että hankitana lämpökompostori, jolloin biojätteestä syntyy multaa, samoin haravointijätteestä. Oksasilppuri hoitaa puurouhetta pensaiden juurelle, Ringin ylläpitämille kierrätysasemille voi viedä tavallisimmat kierrätettävät, kauppoihin paristot, varikoille elektroniikkaromun jne. Mikäli kaiken tämän tekee, jäteastian pohjalle ei jää juuri mitään.
Kun tällaista ekomaksua pohditana, pitäisi kaatopaikkamaksuja kohtuullistaa. Ei ole kovin tavatonta, että käytöstä poistuneelta soramontulta, metsäteiltä tai bussipysäkeiltä löytyy sohvia, nojatuoleja, kodinkoneita ja muita kummallisuuksia. Joskus jopa entinen keittiö on kärrätty metsätien päähän. Toisaalta on havaittavissa kontaanto-ongelma, palvelu ei tavita asiakasta. Pitää pohtia, miten kierätyksestä tehdään helppoa, eli esim. kuntien hoitamille kierrätysasemille voisi joustavasti tuoda enemmän sekä maksullista että maksutonta tavaraa. Tämä auttaisi myös maaseudun asukkaita, sillä nykyisin varsinaiset kaatopaikat ovat aika harvassa. Me asukkaat olemme tyytyväisempiä, mikäli saamme ekomaksulle riittävästi vastinetta.
Kehitysehdotuksia liittyen Kiertokapulan suunnittelemaan perusmaksusun.
Satu Pirttilä
8. juni 2020 klockan 13.34.05
Perusmaksu voidaan mieltää monella tavalla. Sitä voi pohtia vaikka siltä kannalta, että meillä on toimiva jätehuolto, jossa jätteet käsitellään aisanmukaisesti eikä niitä dumpata maastoon tai vesistöön. Jätehuolto on kehittynyt hurjasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Elin lapsuuttani maaseudulla 1970-luvulla, eikä silloin mitään jätehuoltoa ollut. Muovi alkoi muodostua ongelmaksi ja niimpä kodin lähistölle muodostui pieni kaatopaikka. Tästä on edetty suurin harppauksin ja seuraava askel on teollisen mittakaavan kiertotalouden exponentiaalinen kasvu
Ehdotuksessa maksu on tarkoitus toteuttaa tasamaksuna jäteastian kokoa tai astian tyhjennysväliä huomioimatta. Ehdotan siihen sellaista muutosta, että porrastetaan perusmaksu siten, että se kannustaa lajittelemaan. Eli suurin perusmaksu (vaikka se suunnitellun kokoinen) niille, joiden jäteastiat tyhjennetään viikon tai kahden välein, seuraava maksutaso niille, joiden jäteastian tyhjennysväli on neljä viikkoa ja pienin maksu niille, joiden jäteasiat tyhjennetään 8 tai 12 viikon välein. Jätteiden lajittelua tukee sekä EU:n että Suomen tavoite kierrätyksen lisäämisestä.
Omakotiasujilla on jätteiden lajittelun suhteen paras tilanne. On helppo päättää, että hankitana lämpökompostori, jolloin biojätteestä syntyy multaa, samoin haravointijätteestä. Oksasilppuri hoitaa puurouhetta pensaiden juurelle, Ringin ylläpitämille kierrätysasemille voi viedä tavallisimmat kierrätettävät, kauppoihin paristot, varikoille elektroniikkaromun jne. Mikäli kaiken tämän tekee, jäteastian pohjalle ei jää juuri mitään.
Kun tällaista ekomaksua pohditana, pitäisi kaatopaikkamaksuja kohtuullistaa. Ei ole kovin tavatonta, että käytöstä poistuneelta soramontulta, metsäteiltä tai bussipysäkeiltä löytyy sohvia, nojatuoleja, kodinkoneita ja muita kummallisuuksia. Joskus jopa entinen keittiö on kärrätty metsätien päähän. Toisaalta on havaittavissa kontaanto-ongelma, palvelu ei tavita asiakasta. Pitää pohtia, miten kierätyksestä tehdään helppoa, eli esim. kuntien hoitamille kierrätysasemille voisi joustavasti tuoda enemmän sekä maksullista että maksutonta tavaraa. Tämä auttaisi myös maaseudun asukkaita, sillä nykyisin varsinaiset kaatopaikat ovat aika harvassa. Me asukkaat olemme tyytyväisempiä, mikäli saamme ekomaksulle riittävästi vastinetta.