Osaamisen kasvattaminen digitalisaation hyödyntämisestä ja osaajapulaan vastaaminen

Aluepoliittinen kestävyys yhdistettynä digitalisaation kehittymiseen, yrityksen maantieteellinen sijainti ei ohjaa menestystä.

Rakennerahaston perustana pitäisi olla parempi hyötysuhde yrityksiin. Osassa toimenpiteet yrityksille pitäisi olla jopa vaatimuksena rahoituksen myöntämiseen.

Alueellisten toimijoiden (ml yritykset) valmiuksien nosto osallistua kansainväliseen kehittämistoimintaan. Tätä komissio korostaa, mutta alueellisesti ko. toimintaa rajataan.

Suora hyöty yksityiseen yritykseen mahdollistaminen.
Se antaa myös paremmat mahdollisuudet muodostaa tutkimustoiminta <-> yritys = hyöty ja konkrettisempi yhteistyötä.
Suurempia alueita täytyy hankkia suuremmat kansainväliset projektit. Esim. Länsi-suomi (=koko länsirannikko).

Yrittäjien ja työnantajien asenteiden muokkaaminen siten, että työttömien, ikääntyneiden tai maahanmuuttajien pakkaamista ei karsastettaisi.

Pienyrittäjän oman hyvinvoinnin turvaaminen, vaikka pienin avustuksin työkyvyn ylläpitämis- ja kuntoutustoimintaan. Yrittäjät ovat monesti kuitenkin töissä yrityksessään 24/7 ja silloin kun työntekijät eivät ole.

Myös maaseutukunnat voisi osarahoittaa infraa, kuten valokuituja, yritysalueille, ja yritykset voisivat myös sijoittua koko maakunnan alueelle tasaisemmin, eikä uusi Kampus-alue houkuttelisi yritysten syntyä vain Lahteen.

Pienyrityksille velvoitemaksujen helpotaminen, työvoiman palkkaamminen olisi näin helpompaa, myöskin raadollisissa kilpailutilanteissa.