Vain perustiedot toimijoista.

Kuten yllä mainitaan, EU:n läpinäkyvyysrekisteri tarjoaa kohtuullisen pohjan asian kehittämiselle. Ideaalitapauksessa rekisteri olisi myös yhteensopiva EU:n vastaavan kanssa. On syytä kuitenkin mainita, että EU:n rekisterissä on kuitenkin myös keskeisiä puutteita (mm. kontekstin ja sidonnaisuuksien puuttuminen, yms.).

Voimassa oleva työsuhde, omistukset, perheen työsuhde ja omistukset. Entiset ja nykyiset luottamustoimet. Yritystoiminta, sijoitukset yhtiöihin. Hallituspaikat.

EU:n rekisteröinti mallina

Kaikkien toimijoiden nimet ja toimiala, toimijoiden yhteydet muihin toimijoihin, asia johon pyritään vaikuttamaan, miten asiaan vaikutetaan, aika ja paikka.

Yrityksen perustiedot, toimiala, vaikuttamistyössä mukana olevat henkilöt, toimialajärjestöistä jäsenluettelot. Sen sijaan lobbaukseen käytettävät resurssit vain yleisellä tasolla, sillä on vaikea määritellä, mikä osa on nimeonmaan tiettyyn asiaan vaikuttamista.

Rekisteröityviltä edunvalvojilta tulisi vaatia vain avoimuuden lisäämisen kannalta tarpeellisia tietoja. Mallia voidaan hakea EU:n avoimuusrekisteristä, vaikka sen vaatimiin tietoihin liittyy nykyisellään epäselvyyksiä ja päällekkäisyyttä. Siksi ohjeistus yhdenmukaisesta raportointitavasta olisi myös tarpeen.
Mikäli tietoja yksittäisistä julkishallinnon edustajien ja edunvalvojien välisistä tapaamisista päätetään julkaista avoimuusrekisterissä, on riittävää kertoa, kuka on tavannut minkä tahon edustajia, milloin ja mistä aiheesta.

Lobbausta tutkivina eri alojen tutkijoina näemme, että rekisterivelvollisen tulee kirjata rekisteriin perustiedot, joita ovat esimerkiksi organisaatio, jota henkilö edustaa, vastuualue ja yhteystiedot. Rekisteristä olisi hyvä myös käydä ilmi, ketä esimerkiksi konsulttiyritykset edustavat eri asioissa ja järjestöjen sekä muiden toimijoiden sidonnaisuudet, kuten jäsenjärjestöt, kattojärjestöt ja muut järjestöt, joihin kuulutaan. Rekisterivelvollisen tulisi päivittää säännöllisin väliajoin tietojaan ja ilmoittaa harjoittamastaan lobbauksesta. Tähän tulisi sisällyttää tieto siitä, keneen lobbari on ollut yhteydessä, missä asiassa ja kenen intressejä hän on edustanut päätöksentekoon liittyen. Ei ole tarkoituksenmukaista rekisteröidä jokaista yhteydenottoa erikseen lobbaustapahtumana, mutta rekisterin käyttäjän tulisi saada tietää, kuinka paljon ja millä aikavälillä samaa asiakokonaisuutta on lobattu.

Rekisterin käytön kannalta on olennaista, että rekisteristä löytyy suoraan kaikki välttämättömin lobbausta koskeva tieto. Monesti on mahdollista yksinkertaisesti yhdistää rekisteri muualla jo kerättyyn tietoon. Jos esimerkiksi virkamiesten sidonnaisuudet julkaistaan jo muutenkin, ei välttämättä ole tarpeen, että he vielä erikseen kirjautuvat lobbareiksi. Myöskään asiantuntijoiden ei ole tarpeen rekisteröityä lobbareiksi vain siksi, että he ovat käyneet antamassa lausunnon valiokuntaan, jos tieto heidän lausunnoistaan on valmiiksi saatavissa muualta. Tällöin on kuitenkin tärkeää, että tällaiset tiedot on yhdistetty rekisteriin niin, että rekisterin käyttäjä löytää ne suoraan rekisterin välityksellä, eikä joudu etsimään niitä muualta. Lisäksi näkisimme, että rekisterin kanssa tulisi samaan aikaan aloittaa korkeimpien virkamiesten ja päätöksentekijöiden tapaamispäiväkirjojen julkistaminen Euroopan Unionin esimerkkiä seuraten. Näin kansalaiset saisivat tarkemman kuvan lobbauksesta.

Lobbarin yritys/yhdistys, eduskunnassa/ministeriössä tavattu henkilö

Yleiset tiedot tahosta