implementation of a legal principle, comparable data
Yksityishenkilöitä lobbareina koskee edelleen GDPR-direktiivi
Säännöllinen seuranta ja tarpeen tullen myös raportointi laillisuusvalvojille etc.
EHDOTUS: Avoimuusrekisterin kehittämisen yhteydessä kannattaisi järjestää lausuntopyynntö avoimuusrekisterin tietotekniikkaan liittyen HYVISSÄ AJOIN ennen avoimuusrekisterin tietoteknisen kehittämishankkeen aloittamista.
EHDOTUS: Avoimuusrekisterin kehittämiseen liittyen pitää tehdä erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja, joiden kustannustehokkuutta pitäisi arvioida hyvin huolellisesti tietotekniikan asiantuntijoiden kanssa HYVISSÄ AJOIN ennen varsinaisen kilpailutuksen alkua.
Mahdollisesti suomalaisen avoimuusrekisterin järjestelmä voidaan kehittää ilman aikaisempia tietoteknisiä sitoutumisia johonkin tiettyyn tekniikkaan. Tällöin on mahdollista arvioida kustannustehokkuutta erilaisten tietotekniikan ratkaisujen välillä perusten eri tekniikoiden oikeasti osoitettuun suorituskykyyn, rajoituksiin ja kustannustehokkuuteen.
Seuraavassa osoitteesta voi ladata erilaisia asiakirjoja avoimuusrekisteriin liittyen:
https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM033:00/2019
Avoimuusrekisterivalmistelun työsuunnitelmaluonnoksessa (ei päivämäärää) esitetään hallituksen esityksen jättämistä Eduskunnalle keväällä 2022. Avoimuusrekisterivalmistelun työsuunnitelmaluonnoksessa esitetään avoimuusrekisterin tietojärjestelmän toteuttamista ja muuta toimeenpanoa vuosille 2022-2023.
KYSYMYS: Onko tavoitteena saada avoimuusrekisteriin liittyvä lainsäädäntö hyväksyttyä ennen vuoden 2022 loppua?
KYSYMYS: Pitäisikö avoimuusrekisteriin liittyvä lainsäädäntö olla täysin valmis ennen minkäänlaista avoimuusrekisterin tietojärjestelmän kehittämisen aloittamista?
EHDOTUS: Avoimuusrekisterissä vaaditut käsitteet pitää olla määriteltynä hyvissä ajoin ennen tietojärjestelmän kehittämisen aloittamista.
Riippumatta valittavista tietoteknisistä perusratkaisuista on mahdollista määritellä kaikki tarvittavat käsitteet hyvissä ajoin ennen avoimuusrekisterin tietojärjestelmän tietoteknisen kehittämisen aloittamista. Käytännössä käytettävien käsitteiden erilaiset uudelleenmäärittelyt kehittämishankkeen aikana vaikeuttaisivat kehittämishanketta merkittävästi. Erilaiset sidosryhmät voivat esittää erilaisia käsitteitä toteutettavaksi avoimuusrekisterin tietojärjestelmässä, joten jokainen ehdotettu käsite pitää arvioida hyvin tarkasti.
EHDOTUS: Avoimuusrekisterissä vaaditut käsitteet pitää selvittää erittäin tarkasti eri sidosryhmien kanssa perustuen erilaisiin lausuntopyyntöihin, kyselyihin ja työpajoihin.
Käytettävien käsitteiden muuttaminen ja lisääminen kesken avoimuusrekisterin tietojärjestelmän kehittämistä aiheuttaisi todella paljon (uusia?) ongelmia, joten kaikki käsitteet pitää olla määriteltynä täysin pitävästi hyvissä ajoin ennen avoimuusrekisterin tietojärjestelmän tietoteknistä kehittämistä.
Erilaiset sidosryhmät voivat tietysti painottaa voimakkaasti hyvin toimivien käyttöliittymien kehittämistä. Omana huomiona esitän voimakkaasti, että kaikki vaadittavat käsitteet pitää olla määritelty hyvin ennen avoimuusrekisterin tietojärjestelmän käyttöliittymien kehittämisen aloittamista.
Käyttöliittymien kehittämisen suhteen on kaksi koulukuntaa. Toisen koulukunnan mukaan käyttöliittymät(t) nähdään kaikkein keskeisempänä tekijänä tietojärjestelmän kehittämisessä. Toinen koulukunta painottaa käsitteiden selvittämistä ja määrittelyä ennen käyttöliittymien kehittämistä. Tässä lausunnossa lähtökohta on käsitteiden kunnollinen selvittäminen ja määrittely ennen ensimmäisenkään käyttöliittymäluonnoksen esittämistä.
Toimivat käyttöliittymät ovat tietysti erittäin tärkeä aihepiiri. Nykyisin on käytettävissä graafisten käyttöliittymien suunnitteluun tarkoitettuja työkaluja (graphical user interface prototyping tool).
EHDOTUS: Käsitteiden selvittämisen ja määrittelyn jälkeen on tietysti mahdollista käyttää graafisten käyttöliittymien suunnitteluun tarkoitettuja työkaluja.
Tietysti erilaiset sidosryhmät voivat esittää erilaisia käyttöliittymien ehdotuksia avoimuusrekisterin tietojärjestelmän kehittämisen yhteydessä, jolloin on mahdollista arvioida useampia käyttöliittymien ehdotuksia. Graafisten käyttöliittymien suunnitteluun tarkoitettuja työkaluja (graphical user interface prototyping tool) voidaan tietysti hyödyntää eri tavoin.
EHDOTUS: Avoimuusrekisterin tietojärjestelmän kehittämisen yhteydessä käytettävä graafisten käyttöliittymien suunnitteluun tarkoitettu työkalu pitäisi olla mahdollisuuksien mukaan avoimeen lähdekoodiin perustuva avoin ratkaisu, jotta erilaiset sidosryhmät voivat tehdä ehdotuksia käyttöliittymistä ilman merkittäviä teknisiä ja hallinnollisia rajoituksia.
EHDOTUS: Eri sidosryhmien tekemiä käyttöliittymien luonnoksia/ehdotuksia voidaan tarkastella huolellisesti ennen erilaisten käyttöliittymien varsinaista kehittämistä.
Erilaiset sidosryhmät voivat tietysti esittää erilaisia käyttöliittymien luonnoksia/ehdotuksia, joten niiden vertailu on yksi vaihe kehittämisen kannalta.
Edellä mainitulla tavalla käyttöliittymien luonnoksissa/ehdotuksissa käytettävät käsitteet pitää olla määriteltynä ennen käyttöliittymien luonnoksien/ehdotuksien kehittämistä. Käyttöliittymien luonnoksissa/ehdotuksissa ei pitäisi tulla esiin uusia käsitteitä ilman määrittelyitä.
Erilaiset sidosryhmät voivat käyttää eritasoisia käyttöliittymiä (vähemmän ominaisuuksia ja enemmän ominaisuuksia), joten eri sidosryhmille pitää kehittää omat käyttöliittymänsä.
Tässäkin kohtaa on erilaisia koulukuntaeroja, jolloin tavoitteena voi olla vain yksi iso käyttöliittymä kaikenlaisille sidosryhmille. Ongelmaksi muodostuu erilaisten tehokäyttäjien uupuminen vain yhden ison käyttöliittymän vaatimiin jatkuviin toistoihin, jolloin tehokäyttäjät uupuvat järjestelmän käytön vuoksi.
Sidosryhmien kannalta voidaan todeta erilaiset käyttötiheydet järjestelmälle:
* järjestelmän useita kertoja päivässä (tehokäyttäjät)
* järjestelmän käyttö harvemmin (peruskäyttäjät)
* järjestelmän vähäinen käyttö (satunnaiskäyttäjät)
* järjestelmän käyttöä aloittelevat käyttäjät (aloittelijat)
Eli yksi iso liittymä riippumatta käyttötiheydestä aiheuttaa isoja ongelmia käyttäjien jaksamiselle. Tämän vuoksi täysin samaa käyttöliittymää ei voi kohdistaa aloittelijalle ja tehokkäyttäjille.
Erilaisten sidosryhmien tekemiä käyttöliittymien luonnoksia/ehdotuksia voidaan tietysti tarkastella eri tavoin, ja tässä kohtaa on tietysti mahdollista käyttää käyttöliittymien suunnitteluun keskittyneiden osaajien palveluita.
EHDOTUS: Tehtyjä käyttöliittymien luonnoksia/ehdotuksia voidaan tietysti tarkastella yhdessä käyttöliittymien suunnitteluun keskittyneiden osaajien kanssa.
Yksi aihe on käyttöliittymien jatkuva testaaminen avoimuusrekisterin tietojärjestelmän kehittämisen yhteydessä. Oma ehdotus on jatkuvat pienet käytettävyystestit, joita voidaan tehdä vähitellen eri vaiheissa avoimuusrekisterin tietojärjestelmän kehittämisen yhteydessä.
EHDOTUS: Avoimuusrekisterin tietojärjestelmän kehittämisen yhteydessä voidaan tehdä useita pieniä käytettävyystestejä, jotta voidaan arvioida kehitettävien käyttöliittymien oikeaa toimivuutta.
EHDOTUS: Avoimuusrekisterin tietojärjestelmän kehittämiseen pitää varata kunnolla aikaa, koska tietojärjestelmän kehittämisen aikana voi nousta esiin kaikenlaisia ongelmia.
Edunvalvontafoorumi julkaisi vetoomuksen lobbauksen avoimuusrekisteristä.
Edunvalvontafoorumi -> SUOMEEN TARVITAAN LOBBAUKSEN AVOIMUUSREKISTERI
https://www.facebook.com/edunvalvontafoorumi/posts/2753311394709439
Eli edunvalvojat itsekin voivat kannattaa erillistä avoimuusrekisteriä, jolloin suomalainen avoimuusrekisteriä voi saada kannatusta edunvalvonnan yhteisöiltä.
Määriteltävä hyvä edunvalvontatapa. Selkeät ja uskottavat sanktiot siitäkin huolimatta, että lobbareiden enemmistö sitä vastustaisi.
Tapaamiset lobbareiden kanssa on julkistettava.
Viime kädessä vastuu lobbauksessa täytyy olla lobbauksen kohteilla, vaalein valituilla luottamushenkilöillä. Heillä on aina valta kieltäytyä tapaamisesta tai paljastaa sen sisältö medialle. Täydellinen avoimuus on sama kuin täydellinen luottamuksen puute. Jos vaalein valittuihin henkilöihin ei voi eikä tarvitse luottaa, miksi valitsisimme luottamushenkilöitä kun emme kerran luota heihin.
-
Rekisterin on oltava tasapuolinen kaikkia lobbaajia kohtaan. Yritysten ja konsulttien lobbaamistoiminta ei ole millään tavalla enemmän avoimuutta kaipaavaa kuin virkamiesten tai esimerkiksi kunnallisten liikelaitosten tekemä. Jälkimmäiset eivät noudata julkisuuslakia monissa tapauksissa kuin nimeksi, ja virkamiehet kunnissa hyväksyvät sen ja suojelevat sitä.
Rekisterin on oltava maksuton ja käytettävissä minimaalisin kustannuksin, jotta sen käyttö on mahdollista kansalaisjärjestöille eturyhmille, ja yksityisille kansalaisille.
Rekisterin on edellytettävä samaa avoimuuden tasoa yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoilta.
Tarkoitus ei saa hämärtyä. Rekisterin pitää edistää avoimuutta eikä kieltää vaikuttamista ja mielipiteiden esittämistä. Päättäjillä ja valmistelijoilla on oma vastuunsa siitä, millä tavoin vaikuttamiseen ja viestintään suhtaudutaan ja miten sen annetaan vaikuttaa.