resurssoida erialat oikein

Voisi miettiä, ketä varten olemme olemassa. Palveleeko valtiohallinto omaa itseään, organisaatiota vai kansalaisia. Pönkittääkö hallinto omaa kuvaa, haluamatta nähdä kipukohtia.

Kansalaisen/asiakkaan kannalta on liikaa erilaisia sähköisiä järjestelmiä, vaikka haettaisiin samanlaista palvelua vähän eri lähteestä. Ministeriöt ovat liikaa vieläkin siiloutuneet ja haluavat vaalia omia järjestelmiään.

Valtioneuvostosta pitäisi saada aidosti yhteentoimiva kokonaisuus, nykyinen toimintamalli, tulosohjaus ja ministeriösiilot vaikeuttavat operatiivisen tason yhteistyötä ja aitojen palveluekosysteemien muodostumista. Myös valtion ja kuntien välinen työnjako pitäisi uudistaa nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi.

Valita oikeat ihmiset oikeille paikoille, luoda matalat ja läpinäkyvät rakenteet. Uudistaa prosesseja vastaamaan nykypäivää, hyödyntää digitalisaatiota. Toimintakulttuuriin raikas tuulahdus, jotta kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Yhteistyön tapoja pitäisi miettiä uudelleen päätöksenteon ja resursoinnin muutostarpeista lähtien. Niin kauan kuin ei ole ministeriö- ja hallinnonalan rajat ylittäviä päätöksentekojärjestelmiä eikä resursseja, ei muutosta tapahdu.

Luodaan uusia yhteiskehittelyn toimintamalleja ja viedään ne kaikkialle hallintoon.

Olisi keskityttävä ihmisten johtamiseen enemmän. Sähköisten menetelmien hyödyntäminen prosesseissa edellyttää toimivia järjestelmiä, niin ettei se aiheuta ylimääräistä työtä, joka vie pohjan sähköisestä työskentelystä.

Nykyiset hallintorakenteet tulisi hallitusti purkaa ja rakentaa uudestaan koko valtiotasolla.

Ympäristöajattelun ja ihmiskeskeisyyden tulisi nousta kaiken toiminnan keskiöön, ei olla erillisinä, tiettyjen virastojen erityisaluetta pelkästään.