Määritelmässä voisi olla selvemmin, että myös luontomatkailu ja muut luontoympäristöä hyödyntävät palvelut ovat osa suomalaista biotaloutta.

Minusta kaikkein tärkein hanke on kartoittaa kaikki biokaasua tuottavat laitokset, kaasun keruujärjestelmät ja tankkausasemien järjestäminen koko maata kattavasti. Esim. karjatalouden tuotoksista saadaan biokaasua todella runsaasti, mutta markkinointi ja keruu on vielä kesken järjestelyn. Korvaa todella vaikuttavasti fossiilisia pottoaineita. Tulee olemaan kilpailukykyinen kunhan tuottajakin saa oman osuuden hinnasta.

Tärkeätä on sitten korostaa että _kaikki_ ekosysteemipalvelut ovat ksysmyksessä, ei ainoastaan valikoitu osa niistä.

Entä tuuli(voima) vrt. vesi.

Jos strategialla haetaan ekologista kestävyyttä, mitä sekä luonnon köyhtyminen että ilmastonmuutoksen hillintä edellyttäisivät, pitäisi tämän näkyä määritelmässä vahvemmin kuin heikkoina viittauksina resurssiviisauteen ja ”kestävään” hyödyntämiseen. Jos biotalousstrategiaa ei pystytä tässä suhteessa merkittävästi uudistamaan, on päivitys turhaa. Vaihtoehtoisesti määritelmä pidetään puhtaasti teknis-tieteellisenä ja riisutaan kaikista laatusanoista: biotalous ei mitenkään määritelmällisesti ole kestävää tai resurssiviisasta, mutta strategiassa voitaisiin linjata millaista biotaloutta maahamme halutaan. Yksityiskohtana herää kysymys miten biotalous suhtautuu maaperän turvevarantoihin. Vain hyvin hitaasti uusiutuvana, käytännössä fossiilisiin verrattavana, ne tulisi rajata strategian ulkopuolelle.

Sanaa resurssiviisaus tulisi tarkentaa, mitä se tarkoittaa. Tavoitteena tulisi olla korkea laatuinen uusiutuva raaka-aine. Esim. metsätalous. Annetaan usein ymmärtää että puu ei metsistä lopu. Oikeasti se on ehtyvä luonnonvara. Jo nyt hakataan metsistä keskenkasvuista, alle 70 vuotiaita puita, jotka ovat laadullisesti heikkoja mm. rakentamiseen. Lisäksi painavien metsäkoneiden käyttö köyhdyttää metsien aluskasvillisuutta ja tuhoaa puiden juuristoa. Se aiheuttaa metsäluonnon köyhtymistä ja sen " ilmastoystävällisyys " vähenee.

Uusiutuva, resurssiviisas, - näillä sanoilla ei ole painoa, jos niitä ei ole määritelty a) täsmällisesti b) riittävän tiukasti.

Suomessa kun puhutaan metsistä, niin tarkoitetaan puuta. Samalla unohtuvat ei-puupohjaiset tuotteet eli luonnontuotteet. Suomessa luonnontuotteet ovat valitettavan usein = marjat ja sienet ja helposti unohdetaan puusta saatavat tuotteet, jotka eivät välttämättä ole ristiriidassa puuntuotannon kanssa. Meillä esim. kääpien puoliviljely on vasta alkamassa. Funktionaalisille korkean jalostusasteen tuotteille on maailmalla suuret markkinat.

Biopohjaisten materiaalien polttamisen, kaasutuksen tai biokaasutuksen mädätysjäännösten polttamisen lopputuloksena saadaan suurehkoja määriä epäorgaanista materiaalia, siis tuhkia, joista osa täyttää jopa luomukriteerit (kun tuhkia käytetään ravinteiden lähteenä). Tällaiset tuhkat ovat ns biotuhkia. Pitäisikö nämä lukea biologisiin luonnonvaroihin? Biomassojen kaasutuksella voidaan kaasun puhdistamisen jälkeen valmistaa myös raaka-aineita erilaisten kemikaalien ja esim. biomuovien tuotantoon.

Valmisruokapakkauksiin irtilähtevä, biohajoava kuorikerros, jolla vältytään tiskaus- tai huuhteluvaivasta kierrätyslajittelun yhteydessä.