Rohkeutta tehdä päätöksiä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin!
Nykyaikaiset, joustavat ja muunneltavat oppimisympäristöt, jotka soveltuvat iltakäyttöön ns. kolmannelle sektorille, eri ikäryhmien harrastetoimintaan, lähikirjastoksi, seurojen ja yhteisöjen (+yritysten) kokouksiin jne. Näin kouluista tulisi kunkin asuinalueen kokoontumisen ja harrastamisen keskus.
Kaiken lähtökohtana kuitenkin sisäilmaltaan puhdas ja terve ympäristö. Mansikkalan nykyistä koulua ei yritettäisi elvyttää edes "puhtaiden" tilojen osalta, sillä tutkimustulokset olivat valtakunnan tasollakin sen verran karua kuultavaa, ettei yhdenkään lapsen tai henkilökuntaa kuuluvan terveyttä ole varaa vaarantaa. Terveyden menettämisen hinta on kova ja tulee EKSOTEn kautta kovalla hinnalla maksettavaksi.
Pohjana voisi olla Rovaniemen hirsikoulumalli (http://yle.fi/uutiset/maailman_suurin_hirsikoulu_nousee_pudasjarvelle/7638590 ) on erittäin varteenotettava vaihtoehto, etenkin jos Ukonniemi on yhtenä kampusalueena. Olisi kaupungin imagolle pelkkää plussaa: ekologisuus, terveellisyys, uudenlainen ajattelu.
Oppimisympäristöjen osalta on tarpeen huomioida eri ikäisten lasten tarpeet. Alakouluikäiset, sekä tietysti alle kouluikäiset kaipaavat pienempiä "ympyröitä" elämäänsä. Rakennusten suunnittelussa on hyvä huomioida ison kampuksen jakaantuminen pienempiin osakokonaisuuksiin / soluihin, joissa lapsi tulee henkilökohtaisesti kohdatuksi. Eivät yläkoululaisetkaan halua olla nimetöntä massaa, jota aikuiset eivät pysty edes nimellä puhuttelemaan. Kukapa meistä haluaisi olla? Rakenteellisilla ratkaisuilla tämä ongelma on poistettavissa.
Pienten koululaisten koulumatka on toki merkittävä seikka. Jos vanhemmat tai lapsi kokee matkan turvattomaksi, alkaa autoralli, jossa hyvä liikunta jää pois. Kaksi kilometriä on pienelle koululaiselle pitkä matka, ja kestää "parhailta" tunnin kaikkine ojanpohjineen.
Ehkä olisi hyvä katsella ulkopuolisen silmin (ilman kallista konsulttia) miten Imatra näyttäytyisi lapsiystävällisenä kaupunkina? Minkälaiset ratkaisut viestivät siitä, että lasten parasta miettiessä rakennamme tulevaisuutta, että tänne kannattaa tulla? Tässä maassa ei taida olla yhtään kaupunkia, jossa voitaisiin kehua, että kaikki lapset ovat taatusti puhtaissa ja ajanmukaisissa tiloissa.
Alakoulujen tulee olla lähellä. Ukonniemessä ei asu ketään. Imatralla asukasluku ei kasva, uusia koulujen ja asuinalueiden sijaintipaikkoja ei tosiasiassa tarvita mihinkään.
En ymmärrä kaupunkirakenteen hajauttamista entisestään siirtämällä uusia toimintoja Ukoskaan. Pidettäköön se urheilun ja vapaa-ajan (sekä osin matkailun) keskuksena. Koulut kaupungin pääkeskuksiin, lähelle kulttuuripalveluita, virastopalveluita ja myös olemassaolevia liikuntapalveluita. Mielestäni kaupungissa koulukeskuksen ei kuulu sijaita korvessa vaan ympärillä tulee olla asuntoja, kauppoja ja "elämää". Tuntuu siltä, että päätöksenteossa nyt poukkoillaan, kun aiemmin jo tehtiin hyvä päätös tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Ei siis myöskään enää uusia asuinaluevirityksiä pusikkoihin vaan olemassaolevien keskustojen käyttöä, kiitos.
Jo olemassa olevat kaavoitetut asuinalueet perheille on valmistelussa huomioitava, koulu oltava pienille alle 5.lk lähellä, se tuo yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä sekä eriarvoistumista. Imatran pikkukaupunkimaisuuden hyöty otettava käyttöön viihtyisyyden näkökulmasta, joka on tulevaisuuden valttikortti. Asuinalueiden (jo olemassaolevien) näkökulma otettava esiin siten, ettei enää rakenneta taas uutta keskustaa ja siten luoda taas uutta kunnossa pidettävää aluetta (kun entisetkin keskusta-alueet on haasteellista ylläpitää) -tämä on suuri taloudellinen asia. Tavoitteena on oltava olemassaolevan infran säilyminen mahdollisuuksien mukaan sekä jo olemassa olevan hyvän säilyttäminen. Esim. musiikkikoulu-musiikkiluokka-yhteistyö, sampo-lukio-yhteistyö-tulevaisuudessa vahvistuva yrittäjyyskasvatus sekä toiminnallisuus monipuolisuuden kautta.
Parannusta bussiliikenteeseen(reitit ja aikataulut) jolla olisi mahdollista kulkea kouluun ja kotiin. Tätä voisi hyödyntää talvella kun on liukasta ja jos koulu on kaukana ja matka ei sisällä kokoajan turvallista tietä. Myös hyvä jos vaikkapa vuoksenniskalta haluaa hakea esim. itä-suomen kouluun tai muuten asumisen kannalta ei halua mennä eri kouluun kun muut kaverit. Ylä-asteelle mennessä saattaa asuinalueen takia joutua yksin eri kouluun joka voi olla iso pala siinä iässä kun kaverit ovat jo tärkeitä.
Virasojan koulun täydellinen korjaus: alueella asuu paljon lapsiperheitä ja kauhistuttaa jo ekaluokkalaisen matka Virasojalta Vuoksenniskalle kun paljon ylityksiä teiden yli vaikka matka on alle 3km. Vanhemmat jos on kumpikin vuorotyössä niin ei voi olla lasta saattamassa kouluun.. Ukonniemi järjetön idea jo pelkälle vuoropäiväkodille kun on keskellä ei mitään ja huonot yhteydet ja turhaa ajoa tulee työmatkojen ja hoitopaikan välillä. Jos uusi pitää saada niin mielummin Vuoksenniskalle tai Mansikkalaan.
Lähikoulut pitäisi säilyttää. Pienet koululaiset tarvitsevat lähellä olevan pienen yksikön, tutun ja turvallisen ympäristön. Isoissa yksiköissä jää helposti syrjään ja unohdetuksi.
Ukonniemi ei ole keskeisellä paikalla, Mansikkala on. Esimerkiksi Meltolaa on mainostettu perheille rauhallisena paikkana, jossa palvelut lähellä. Kuinka lähellä Kosken Kampus on pienelle koululaiselle. Alakoulun täytyy sijaita lähellä kotia. Tuntuu, että koko keskusta-alue näivettyy ja Meltola syrjäytyy täysin, jos koulukampus perustetaan Ukonniemeen.
Mansikkalassa on jo hyvät liikuntamahdollisuudet (urheilutalo, uimahalli, Paajalan pururata/hiihtoladut). Koulussa liikuntaa vain muutama tunti viikossa, onko tuo hyvä syy siirtää koulukeskus Ukonniemeen??? Mansikkalassa toimii myös ammattiopisto, joten kaksoistutkinnon suorittamisen edellytyksenä on lukion sijoittuminen lähialueella. Myös yhteistyö kirjaston ja musiikkiopiston kanssa vaikeutuisi koulun siirron myötä. Kuinka pienet koululaiset pystyisivät tekemään mukavia kävelyretkiä kirjastoin koulupäivän aikana Ukoskasta käsin? Sekin ylimääräinen liikuntahetki koulutyön ohessa häviäisi! Pienten koululaisten kulkeminen kauas koulukampuksiin ei ole hyvä juttu, koulumatkojen turvallisuus ja pienenkin mahdollisuus omatoimiseen koulumatkaliikunnan pitäisi pystyä säilyttämään. Yli 2 km koulumatka eka-tokaluokkalaiselle on liikaa! Koulukampuksiin sijoittaminen Ukoskaan palvelisi ehkä karhumäkeläisiä, mutta muut asuinalueet kärsisivät. Erikoista politiikkaa kaupungintaholta: ensin markkinoidaan lapsiperheille uusia asuinalueita esim Paajala ja Pässiniemi hyvinä alueita rakentaa taloja lapsiystävällisyydellä ja koulujen sekä päiväkotien läheisyydellä ja kun alue on täynnä, ollaan viemässä koulut pois, jotta saadaan taas markkinoitua uutta lapsiperheiden asuinaluetta kaupungin toiseen päähän!
Imatralla tulee huomioida kampusmallia valmistellessa heikosti toimiva julkinen liikenne ja kaupungin laaja pinta-ala.
Keskusliikenneasema on keskeisellä paikalla, joten Mansikkala olisi siltä kannalta kustannustehokkain vaihtoehto kampuksen sijainniksi.
Valitettavasti nykyisin päättäjien asuinpaikka (Lappeenranta) vaikuttaa liikaa teoreettisen mallin laadintaan ja käytännön järki on jo unohtunut lähes eläkeikäisiltä imatralaisilta päättäjiltä.