Virkamiehet puhuu, että Ukoska on rauhallinen paikka koululle. No Ukoskaan pitäisi rakentaa kevyen liikenteen väyliä aikas reippaasti koska nykyisellään se on todella huonojen kulkuyhteyksien takana, ajatellen maailmaa ekaluokkalaisen silmin katsottuna. Virkamiesten on hyvä auton ikkunasta katsella maailmaa mutta ekaluokkalainen kävelee kouluun ja Ukoskan seudulla on kylpylöitä = aika paljon pitkäkilpisiä autoja. Onko se Ukoska sitten rauhallinen ja turvallinen paikka, no ei ole.

Vasta vähän aikaa sitten kaupunki laittoi rahaa Koulukatuun siihen Mansikkalan koulun kohdalle, tuli pysäkkiä ja hidasteita jne. Nyt, kun katu on laitettu hyvään kouluympäristökuntoon, niin koulu meinataan siirtää toisaalle? Ei oikein vaikuta kovin pitkänäköiseltä toiminnalta tämä virkamiesten touhu. Koulut pitäää olla Linnalassa ja Mansikkalassa. Mansikkalan rakennus matalaksi ja uusi koulu siihen tilalle. Aivan älyvapaata vouhotusta lähteä rakentamaan neljättä keskusta ja koulua Ukoskaan. Taas on joku höyrypää virkamies suunnitelemassa suuria ja pienet ekaluokkalaiset kävelee ja kärsii virkamiesten tekemistä älyvapaista suunnitelmista.

Selvitystyöryhmä katsoo, että Ukonniemen koulukeskus ratkaisee likimain kaikki oppimisympäristöä, henkilöstön määrää ja sen joustavaa käyttöä koskevat asiat optimaalisella tavalla. Vaikea uskoa, mutta ehkä asia onkin näin. Selvityksen etu on, että arviointiperusteet esitetään selkeästi ja niiden toteutuminen on arvioitu lukijaa arvostavalla pisteytysjärjestelyllä (selvityksen sivut 27-28). Mutta pisteiden laskeminen yhteen ja vertailu summien perusteella on perusteetonta ja täysin harhaanjohtavaa. On ainakin seuraavat kaksi tekijää:
1. Verrattavat asiat eivät ole samanarvoisia
2. Samaa tai likimain samaa asiaa arvioidaan ja pisteytetään useaan kertaan.
Useaan kertaan pisteytettyjä seikkoja on useita. Näin maallikolle esim. maahanmuuttotaustaisten lasten ”Perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen lähipalveluna” ja ”Inklusiivisen perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestäminen” ovat yksi ja sama asia. En pysty ottamaan kantaa siihen, miten tärkeitä kyseiset tavoitteet ovat muihin verrattuna, mutta menettely lisää huomattavasti koulukeskusten saamien pisteiden eroa.
Hieman karrikoiden vertailu pistesummien avulla muistuuttaa muutaman vuosikymmenen takaisia Tekniikan Maailman autojen vertailutestejä. Ajo-ominaisuuksistaan ja turvallisuusratkaisuiltaan ylivoimainen auto saattoi hävitä vertailussa kilpailijalleen siksi, että testaajaa miellytti kilpailevan auton tuhkakupin muotoilu ja sijainti sekä se, että takaistuimella oli 2 cm enemmän polvitilaa.
Toisaalta, en pidä suinkaan mahdottomana, että rehtorit ovat tarkoituksetta ottaneet arvioissaan huomioon myös oman työmääränsä eivätkä pelkästään lopputulosta. Uudessa ja tuntemattomassa ympäristössä on kaikki ratkaistu jo suunnitteluvaiheessa ja siellä selviää helpommalla kuin nykyisessä, jonka ongelmat tunnetaan.

Lasten ja vanhempien näkökulman. Myös opettajien näkökulman siitä, mikä on toimivaa lasten kannalta. Pienillä alakoululaisilla pitää olla lyhyt ja turvallinen koulumatka, koulu lähellä kotia ja koulumatka niin, että tarvitsee ylittää mahdollisimman vähän isompia teitä. Muutenkin koulumatkan pitäisi olla helppo kulkea pyörällä tai kävellen. Vanhemmat eivät aina pysty kuljettamaan lasta vaikka haluaisivatkin. Lisäksi koulumatkan kulkeminen kävellen tai pyörällä on hyvää liikuntaa lapselle. Monen alakoulun alueelta (esim. Linnalan koulu) Ukonniemeen on pienelle koululaiselle kohtuuttoman pitkä ja vaarallinen reitti. Kohtuullisen pieni lähikoulu on mielestäni paras vaihtoehto pienelle koululaiselle. Siellä ihmissuhteiden määrä ei ole liian iso ja koulun aikuiset tulevat lapselle tutuiksi.