Suomen Rehtorit ry pitää kielten osalta tehtyjä ratkaisuja kannatettavana. Suuri osa ylioppilaskokelaista kirjoittaa vieraan kielen pitkän oppimäärän kokeen. Tulevaisuuden työelämässä kielten merkitys ei ole vähenemässä, vaan päinvastoin tulee yhä useammin olemaan edellytys työelämässä menestymiseen. Kiitettävää on myös pyrkimys nostaa muiden vieraiden kielten kuin englannin painoarvoa.

Kuten pisteytysohjeen sivulla 23 on todettu vieraan kielen /toisen kotimaisen kielen pitkä oppimäärä tuottaa maksimissaan 28,3 pistettä, keskipitkä oppimäärä 25,0 pistettä ja lyhyet kielet 24,5 pistettä.
Piste-ehdotus näiltä osin parantaa niiden opiskelijoiden tilannetta, jotka kirjoittavat esimerkiksi kaksi pitkää kieltä. Kyseisiä opiskelijoita lienee esimerkiksi kielikouluissa tai -lukiossa verrattain monta. Lisäksi se, että opiskelijan mahdollisuudet hyödyntää kahden pitkän aineen tuottamia pisteitä eri aloilla, on selvä parannus nykyiseen.
Sen sijaan lausuttavana olevassa ehdotuksessa olisi hyvä tarkastella kriittisesti vielä sitä, että pitkän kielen arvosanasta magna saa vähemmän pisteitä kuin lyhyen kielen laudaturista. (Poikkeuksena englanti, joka on eriytetty niin että siitä lyhyenä kirjoitettuna saa vähemmän kuin muista lyhyenä kirjoitetuista kielistä). Käytännössä edellä oleva ehdotus tulee aiheuttamaan sen, että esimerkiksi heikommin kuin magnan tai jopa eximian tasoisesti suoriutuvat opiskelijat vaikkapa pitkässä ranskassa, kirjoittavat todennäköisesti ko. kielen lyhyenä. Seurauksena on myös se, että A-(ranskan) kirjoittajien määrä vähenee, mikä ei myöskään ole esimerkiksi koulutuspoliittisesti suositeltavaa. Ratkaisuna esitettyyn ongelmaan lausuttavana olevassa pisteytysohjeessa olisi se, että pitkän kielen magna-arvosanan tuottamaa pistemäärää korotettaisiin, mikä omalta osaltaan kannustaisi myös hankkimaan laadukasta kielitaitoa ja pitämään yllä monipuolista kielivarantoa myös jatkossa.
Lyhyen kielen laudatur-arvosanan tuottama pistemäärä on hyvä pitää nykyisenä eli saman arvoisena kuin reaaliaineet. Näin vieraiden kielten kirjoittaminen olisi järkevä vaihtoehto niistä kiinnostuneille myös tulevaisuudessa.

Nykyisen pisteytysjärjestelmän myötä yhtä useammat lukiolaiset ovat valinneet olla opiskelematta muita kieliä kuin pitkän ja toisen kotimaisen kielen. FSS suhtautuu myönteisesti lyhyen vieraskielen pisteytykseen, ottaen huomioon valtavan työmäärän joka tarvitaan uuden kielen oppimiseen. Korkeiden pisteiden antaminen lyhyelle kielelle kannustaa oppilaita opiskelemaan useampia kieliä pitkän ja toisen kotimaisen kielen lisäksi. FSS tukee myös korkeaa pisteytystä kieliaineissa kun oppilas hakee kielitieteellisiin koulutuksiin.

I och med det nurvarande poängsättningssystemet, har ett ökande antal gymnasiestuderanden valt att inte studera fler språk än det långa och det andra inhemska språket. FSS ser positivt på poängsättningen för det korta främmande språket, med tanke på den enorma arbetsmängd som krävs för att lära sig ett nytt språk. Genom att tilldela höga poäng för det korta främmande språket, uppmuntrar man studerande att studera flera språk, utöver det långa och andra inhemska språket. FSS stöder även den höga poängsättningen för språkämnen då studeranden söker in till språkvetenskapliga utbildningar.

Pisteytysmalli kannustaa kielten opiskeluun, mikä on hienoa. Pisteytysmalli ei voi olla tästä huolimatta ainoa keino kannustaa kielten opiskeluun, joten muitakin keinoja on vahvistettava aiheen tiimoilta.

Kielivarannon kaventuminen on ollut yhteiskunnan yhtenä huolena jo pitkään. Kielivarannon kartuttamiseen voi perusasteella olla hyvin vaihtelevat mahdollisuudet esimerkiksi alueellisin perustein, mikä taas näkyy lukiossa rajallisimpina mahdollisuuksina käydä kieliopintoja.

Kielten pisteytysten uudistusta kannatettiin. Uudistuksen toivotaan vahvistavan lukiolaisten halua panostaa kielten opiskeluun, opiskelijoiden kielivarannon laajenemiseen ja äidinkieltä ja englantia laajempaan kielten osaamiseen.

Oulun yliopiston Humanistinen tiedekunta toteaa, että vieraita kieliä koskevat ehdotetut muutokset ovat hyviä. Vieraiden kielten opiskelijavalinnan kannalta kannatamme kaikkia ehdotettuja muutoksia, pois lukien keskipitkän ruotsin kynnysehto (ks. kohta 8).

Taideyliopisto näkee ehdotetun pisteytyksen ja sille esitetyt perustelut kannatettavina.

Turun yliopisto katsoo, että luonnos on tältä osin kannatettava, vaikka vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen osalta saadut kommentit ovat hiukan ristiriitaiset: yhtäältä kielten painoarvoa pidetään liian suurena suhteessa reaaliaineisiin ja pisteytettäviin kieliin on ehdotettu enimmäismäärää, toisaalta niiden painotusten ei katsota kannustavan etenkään lyhyiden vieraiden kielten tai toisen kotimaisen kielen opiskeluun. Kokonaisuutta tarkastellen lyhyen kielen samanarvoisuus reaaliaineiden kanssa kuitenkin antaa lukiolaiselle mahdollisuuksia tehdä ainevalintoja aidosti oman mielenkiintonsa mukaisesti niin, että valinnat mahdollistavat hakeutumisen mahdollisimman monelle eri alalle.

SYL pitää perusteltuna esitettyjä muutoksia kielten pisteytykseen. Lyhyen kielen pisteytyksen nostaminen voi mahdollisesti lisätä vieraan kielen kirjoittamista, ja näin vaikuttaa myönteisesti laajemman kielivarannon karttumiseen väestötasolla. Lyhyen englannin matalampi pisteytys on perusteltua.

SLL pitää tärkeänä, että pisteytysluonnos huomioi aiempaa paremmin lukiolaisten kannustamisen kieliopintojen pariin ja erityisesti lyhyiden kielten opiskeluun. On hyvä huomioida, että suurin osa syistä, jotka vaikuttavat lukiolaisten kielten opiskeluun, eivät liity todistusvalinnan pisteytykseen. Jos siis lukiolaisia halutaan “houkutella kieliopintoihin”, niin tärkeimmät ratkaisut löytynevät muualta. Lyhyiden kielten pisteytyksen korjaaminen on hyvä askel.

Lyhyen englannin eriyttäminen muista lyhyistä kielistä on tärkeä lähtökohta. Esitetyt perusteet huomioon ottaen piste-eron tulisi kuitenkin olla nykyistä suurempi. Nykyisessä luonnoksessa joissain taulukoissa lyhyestä englannista saisi saman verran pisteitä kuin “vähempiarvoisista” reaaliaineista. Englannin lyhyttä oppimäärää ei opeteta lukioissa, joten sen pisteiden tulisi olla pienemmät kuin muilla aineilla.