Toimivat ja riittävän resursoidut perustason sosiaali- ja mielenterveyspalvelut, jotka tällä hetkellä eivät valitettavasti useimmissa paikoissa toimi työntekijöiden ollessa jatkuvasti kovemmassa paineessa. Mikäli halutaan vähentää jatkuvasti kasvavaa palveluiden tarvetta, tarvitaan myös kokonaisvaltaisesti politiikkaa, joka vähentää lasten ja perheiden mielenterveysoireilun riskiä (tärkeimpiä mm. perheiden taloudellinen turva, kohtuulliset ryhmäkoot ja kohtuullinen kulkumatka vakaan/kouluun, yhteisöllisyyden tukeminen esim. harrastusten saavutettavuuden kautta yms.).

Keskustelua, ammattilaisten aikaa kohdata.
Tietoa mielenterveydestä ja mahdollisista palveluista sekä vanhemmuuden vahvistamista, vertaistukea.

Perheet tarvitsevat tukea kasvatustyössään. Esimerkiksi pelimaailma, rajojen pitäminen siinä ja muunlaisen toiminnan jatkuva keksiminen tilalle kuormittaa ihan "tavallistakin" perhettä hirveästi. Vanhemmat

AIkuisille tietoa siitä mikä vahvistaa lapsen mielenterveyttä ja mikä sitä heikentää, jo neuvolavaiheessa. Samaa toivoisin muille lapsen lähellä oleville aikuisille, opettajille jne.

Vanhemmilla riittävä tasapaino työn/toimeentulon ja vanhemmuuden välillä. Matalan kynnyksen perheneuvontapalvelut läheisessä yhteistyössä opiskeluhuoltopalveluiden kanssa.

Yhteistä tekemistä, naurua ja yhdessäoloa ilman kännykkää. Jos kännykkä on pakko olla mukana niin liikkuva pokemon jahti tai geokätköily yms. Koko perheen liikuntaseikkailukerho oli joskus olemassa 3-4v. lapsille ja vanhemmille. Ihan mahtava, kun joutui tekemään samat liikuntasuoritukset lapsensa kanssa. Perheen tukeminen pitäisi alkaa lapsen synnyttyä.

Ennaltaehkäisevä tuki on se, johon pitäisi panostaa. Palvelut pitäisi olla helposti saavutettavissa ja apu nopeasti saavutettavissa. Moniammatillista yhteistyötä, jossa palvelut samalta "luukuta". Pitkäjänteistä työskentelyä eikä ainoastaan "tulipalojen sammuttelua" ja "laastarilla paikkaamista".

Lisää henkilökuntaa kouluihin. Aikuisia, joilla on aikaa paneutua lapsen asioihin. Ja pitkäkestoisia ja intensiivisiä satsauksia ajatuksella, jos aletaan auttaa jotakuta lasta ja perhettä, niin autetaan sitten loppuun asti ja annetaan tukea oikein paljon eli hyväksytään se, että joitain ihmisiä on hyvä auttaa esim. koko heidän elämänsä ajan. Jotkun kun vaan tarvitsevat paljon tukea ja enemmän kuin muut (mm. tukihenkilöt, avustajat kouluissa, perhetyöntekijät perheissä)

Riittävästi oikeita kohtaamisia, riittävän ajoissa. Lapset ja nuoret tarvitsivat voimavaralähtöistä tukea, positiivista palautetta, hyvän huomaamista, tunnekasvatusta -ei pelkästään ongelmiin keskittymistä. Lähtien päiväkodista, opettajalta, omilta vanhemmilta. Tukea perheiden vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen mm. rajojen asettamiseen ja tunnetaitoihin. Myös vertaistuki on tärkeää sekä lapsille, nuorille että vanhemmille. Koulukiusaaminen on saatava loppumaan, se on liian monien mielenterveysongelmien takana. Eli resursseja kouluille.

Nuoret tarvitsevat ensisijaisesti omien vanhempien fyysistä ja henkistä läsnäoloa. Vanhempien kanssa avointa keskustelua sekä perheen kanssa yhdessä tekemistä. Näin nuoren ja vanhempien mielenterveys vahvistuu.