Taloudellinen turva, kuten hyvin tiedätte, ratkaisee tämän.

Alan ammattilaiselta, joko mahdollisuus konsultoida (rahallinen tuki) yksityistä terapauttia/lääkäriä mielialayksikön henkilökuntaa tvst. Oma nuoreni janosi tietoa sairaudestaan. Vastuu jäi vanhemmille.

Matalan kynnyksen palveluista: palvelut ovat verkossa, puhelinaika keskellä päivää klo 12-13, jolloin ei työssäkäyvä pysty soittamaan. Sähköisesti vastaus viipyy pitkään ja apua ei silloinkaan saa. Oikea-aikaisuus on tärkeää, nyt on pitkä viive ja tilanne on jo yhteydentottohetkellä vaikea. Avun saamisen ja pyynnön välinen viive tulisi olla lyhyempi.

Nuorten itsensä olisi helpointa pyytää apua kouluvalmentajilta/koulusosionomeilta, nuorisokeskusten työntekijöiltä tai harrastusvalmentajilta, jotka voivat ohjata nuorta oikean avun piiriin ja somesta täytyisi löytyä helppoja kanavia ottaa yhteyttä

Ajanvarauksettomat palvelut, opiskeluhuollossa enemmän näitä tulisi olla.

Sähköinen palvelu, esim chat.

netistä; matalan kynnykset chat-palvelut paikallisesti, jotta osataan ohjata myös eteenpäin oman alueen paikkoihin. Ohjaamotoiminta tärkeää, voi mennä pienestäkin asiasta kysymään ilman sen suurempia suunnitelmia. Walk-in maksuton keskustelutuki -lyhyterapia tyyppisesti Jyväskylän malliin.

Somesta, koulusta

Netistä/somesta/sieltä missä nuoret ovat. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan viihdy paikoissa joissa on paljon nuoria. Sähköinen ajanvarausjärjestelmä, avoin chatti jossa asiantuntija päivystää.

Ohjaamot ovat hyvä idea, mutta nuoret ja perheet hyötyisivät sellaisista palveluista, jotka kaikki löytyvät saman katon alta ja joissa ohjataan sekä perhettä, huoltajaa että nuorta mm. oikeiden palvelujen pariin ja tukien hakemisessa. Esim .Nuorten neuvola jossa lääkäri, psyk.sh, erityisopettaja, psykologi, nepsyvalmentaja, työvalmentaja, Kelan asiantuntija, toimintaterapeutti, mahd. sosiaalityöntekijä tiiminä. Kaupungeissa näitä voisi olla sekä kouluissa että avoimena vaikka kaupungintalon/sosiaalipalveluiden yhteydessä.

Kaikilta niiltä toimijoilta, joiden kanssa lapsi on tekemisissä. Ihanne tilanne olisi, kun kaikilla eri toimijoilla olisi yhteinen linjaus siitä, miten toimitaan lasten tarvittaessa apua. Ettei syntyisi sellainen pompottelun kierre, että siirretään taholta seuraavalle, kun kukaan ei tiedä miten toimia tai ettei reagoida mitenkään lapsen avun tarpeeseen.