Verkkokuuleminen ilmastolaista: Osallistuminen, tiedonsaanti ja oikeudenmukainen siirtymä

Kysymysmerkki 203
Kysely | Helsingin yliopisto, Ympäristöministeriö
Kysely on päättynyt

Osallistu hankkeeseen

Ilmastolain uudistuksen verkkokuuleminen

Ilmastolakia uudistetaan parhaillaan. Kerro meille, miten kansalaisten tulisi mielestäsi voida osallistua ilmastopolitiikan suunnitteluun ja seurantaan sekä miten siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa voidaan tehdä oikeudenmukaisesti. Kuulemisen vastauksista koostetaan yhteenveto, joka toimitetaan lakia valmistelevalle työryhmälle.

Taustatietoa

Tämän verkkokuulemisen avulla ympäristöministeriö kerää kansalaisten näkemyksiä siitä, millä tavalla uudessa ilmastolaissa tulisi huomioida kansalaisten osallistuminen ja tiedonsaanti. Nämä aiheet nousivat vahvasti esiin syksyllä 2019 järjestetyssä ensimmäisessä verkkokyselyssä, jonka yhteenvedon voit lukea täältä. Tämän kuulemisen tarkoituksena on saada vielä syvällisempi ymmärrys siitä, miten kansalaisten mielestä ilmastopolitiikkaan osallistuminen ja tiedonsaanti tulisi turvata.

Verkkokuuleminen on toteutettu yhteistyössä Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeen (BIBU) kanssa. BIBUn yksi tutkimuskohteista on kansalaisten osallistumismahdollisuudet demokratiassa. Ilmastolain verkkokuuleminen on osa BIBU-hankkeessa toimivaa Demokratiakiihdyttämöä, joka tutkii muun muassa uusien teknologioiden roolia kansalaisten osallistumisessa yhteiskuntapolitiikkaan.

Kuulemisen vastauksista koostetaan yhteenveto, joka toimitetaan lakia valmistelevalle työryhmälle ja julkaistaan ympäristöministeriön verkkosivuilla sekä Demokratiakiihdyttämössä. BIBU-hanke tutkii ilmastolain verkkokuulemista osallistavana prosessina ja auttaa yhteenvedon tekemisessä.

Kuulemiseen osallistuminen on vapaaehtoista. Kuulemiseen osallistuessa osallistujat antavat suostumuksensa tutkimukseen osallistumiseen. Tietoja käytetään edellä tarkemmin kuvattuun yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, jossa vastauksia luokitellaan teemoittain. Vastauksia ei arvioida sen perusteella, ovatko ne oikein vai väärin tai hyviä ja huonoja. Tulokset raportoidaan niin, että yksittäistä vastaajaa ei pysty tunnistamaan. Kerätty aineisto arkistoidaan anonymisoidussa muodossa. Tietoja käsitellään seuraavalla yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisella perusteella: yleistä etua koskeva tehtävä, tieteellinen tutkimus (tietosuojalain 4§:n 3 kohta).

Alkuperäiskansan oikeuksista on käynnissä oma kuuleminen

Alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien huomioimisesta ilmastolaissa on käynnissä erillinen verkkokuuleminen. Kyselyyn voi vastata täällä: Kuuleminen alkuperäiskansojen oikeuksista

Lisätietoja:

Ilmastolain uudistus:

erityisasiantuntija Elina Vaara, ympäristöministeriö, elina.vaara@ym.fiviestintäasiantuntija Kaisa Ryynänen, ympäristöministeriö, kaisa.ryynanen@ym.fiBIBU-hanke:

tutkija Isak Vento, Helsingin yliopisto, isak.vento@helsinki.fi

Taustaa ilmastolaista

Nykyinen ilmastolaki tuli voimaan 2015. Ilmastolaki velvoittaa vain valtion viranomaisia, ei yksilöitä tai yrityksiä. Laissa säädetään suunnitelmista, joiden avulla Suomen päästöjä vähennetään ja ilmastonmuutoksen sopeudutaan. Lisäksi laissa velvoitetaan valtion viranomaiset seuraamaan ja raportoimaan päästökehityksestä. Toisin sanoen, ilmastolaissa säännellään erilaisista ilmastosuunnitelmista ja niitä koskevasta seurannasta.

Hallitusohjelmassa on asetettu päätavoitteet lain uudistamiselle. Ohjelman mukaan lakia uudistetaan siten, että tavoite hiilineutraaliudesta eli päästöjen ja nielujen tasapainosta saavutetaan vuoteen 2035 mennessä. Lakiin lisätään välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja vuoden 2050 päästövähennystavoitetta päivitetään. Ilmastolakiin sisällytetään myös kasvihuonekaasuja ilmakehästä poistavien nielujen (etenkin metsät) vahvistamista koskeva tavoite.

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeudet. Sekä Suomessa että kansainvälisesti on vakiintuneesti tunnustettu, että ilmastonmuutos vaarantaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Ilmastolain uudistuksessa perus- ja ihmisoikeuksien tilan tarkastelulla on siksi suuri painoarvo. Esimerkiksi oikeus terveelliseen ympäristöön, oikeus osallistumiseen ja oikeus elämään ja turvallisuuteen linkittyvät ilmastolakiin.

Lisää ilmastolaista ja sen uudistamisesta ympäristöministeriön verkkosivustolla.

Kuvateksti: Ilmastolain uudistuksen eteneminen. Syksyn 2020 aikana ympäristöministeriö järjestää yhteistyössä Erätauko-säätiön kanssa keskustelutilaisuuksia ilmastolain uudistuksesta, ilmastolakiin liittyvät selvitykset valmistuvat ja lakiin liittyviä kuulemisia tehdään yhteistyössä tutkimushankkeiden kanssa. Ilmastolain uudistusta valmisteleva työryhmä kokoontuu kolmen viikon välein. Talvella 2021 tehdään luonnos hallituksen esitykseksi, joka lähetetään lausunnoille. Hallituksen esitys valmistuu kevään 2021 aikana.

Tässä osiossa kysymme ilmastolain mukaisten suunnitelmien osallistumiseen liittyviä kysymyksiä. Osallistuminen voi tarkoittaa esimerkiksi ilmastopoliittisten suunnitelmien kommentointia suunnitteluvaiheessa ja mahdollisuutta seurata, miten suunnitelmia toteutetaan.

Perustiedot

Päättynyt: 12.11.2020

Liitteet

Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

1. Osallistuminen ilmastolain suunnitelmiin ja toteutukseen
Eri ministeriöt tekevät ilmastolain mukaisia suunnitelmia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisen ilmastolain mukaan yleisölle on varattava tilaisuus tutustua ilmastosuunnitelmien luonnoksiin ja mahdollisuus esittää niistä mielipiteensä kirjallisesti.
Vastaukset

  • Ilmastopäätöksissä tulee tehdä päätökset parhaan olemassaolevan tieteellisen tiedon perusteella. Kansalaisten mielipiteet vesittävät pakolliset ympäristön kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

  • Digitaalisesti, itsepalveluperiaatteena, itselle sopivana ajankohtana.

  • Tieteellinen tieto edellä asiassa tulee edetä, mutta energiatehokkuuden nimissä ei tule unohtaa kansan eriarvoistumista eli ottaa käyttöön eriarvoistavia veroratkaisuja, joilla aikaansaadaan "pikavoittoja" varakkaille ja kiihdytetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

  • Tutustuminen netin kautta. Toteutukseen erilaisia vaihtoehtoja valittavaksi sekä avoin kenttä.

  • Päätöksenteon on aina perustuttava tieteelliseen tietoon.

  • Ilmastokysymyksissä tieteellisen tiedon merkitys pitää olla suuressa osassa. Kansalaisdemokratian kannalta ihmisten tulee saada kertoa myös omat ajatuksensa. Digitaalisesti itselle sopivana ajankohtana. Kuulemisessa huomioida kuntalain mukaiset toimielimet (Nuorisovaltuustot, Vammaisneuvostot, Vanhusneuvostot).

  • Vaikuttamisessa on tärkeää erotella toisistaan kokemus- ja tunneperäinen tieto ("nämä asiat minua huolestuttavat", "näin muutos vaikuttaa elämääni") ja tieteelliseen tietoon pohjautuva kritiikki, jossa täytyy pystyä osoittamaan lähdeviittein, mihin argumentaationsa pohjaa. Toivon, että vaikuttamiskanava tukee näiden eri tiedon muotojen keräämistä.

    Digitaalinen vaikuttamiskanava on luonteva. Sen toteutuksessa täytyy ottaa huomioon saavutettavuus eri muodoissaan, myös selkokielisyys. Ilmastosuunnitelmiin tulisi pystyä tutustumaan myös muussa kuin kirjallisessa muodossa, esimerkiksi visuaalisina esityksinä. Aikaa vaikuttamiseen tulee olla riittävästi. Kansalaisilla tulee olla myös mahdollisuus seurata helposti asian etenemistä ja tilata halutessaan päivityksiä siitä, miten asia lopulta eteni.

  • nettikyselyt. arvelen, että kansalaiset toteuttavat ilmastosuunnitelmat tai jättävät toteuttamatta. Siksi nettikyselyissä pitää selvittää henkilökohtaiset sitoutumiset. Eikä nakittaa toteutsta muille.

  • Kansalaisten ääntä tulee kuulla esim. digitaalisesti, kun päätetään ilmastotoimista ja säädetään lakia. Kierrätystä, puhdasta energiaa ja luonnonsuojelua tulee päätöksissä korostaa. Esim. Irti Turpeesta 2025 tulisi ottaa eduskunnassa vakavasti ja tähdätä toiminta siihen, että turpeen poltosta luovutaan kokonaan.

  • Kyselyillä, siten että kyselyssä olisi kerrottu tarpeeksi tarkasti mitä tarkoittaa käytännössä. Eriteltynä mitä tarkoittaa eri tasoilla: valtio, yritykset, kansalaiset.

Vaiheita ovat muun muassa ilmastolain mukaisten suunnitelmien ja toimien suunnittelu, valmistelu ja toteutus.
Vastaukset

  • Lain valmistelun alussa ennen asiantuntijoiden lausuntoja.

  • Kaikissa vaiheissa.

  • Kaikissa vaiheissa tulee luottaa edustuksellisen demokratian toimivuuteen ja sen kykyyn hyödyntää tieteellistä tietoa.

  • Kaikissa vaiheissa osallistaminen

  • Alkuvaiheissa.

  • Kaikissa vaiheissa.

  • Kaikissa vaiheissa

  • Toki nuo vaiheet ja ne pitää olla esillä koko ajan, että missä vaiheessa ollaan menossa. NÄin siis kuten kaavoitusprosessi on kunnan verkkosivulla nähtävillä aikataulutettuna (vaikka sitten venyy ja vanuu).

  • Kaikissa vaiheissa.

  • Jo suunniteluvaiheessa, koska usko vaikutukseen häviää, mikäli valmistelu on jo pitkällä. Myös toteutustapoja valmistellessa ja suunniteltaessa on hyvä kuulla toteuttajia. Ja kertoa, miten vaikuttaa missäkin kohtaa tekemistä.

Osallistumisen toteuttamisessa tavoite on, että jokaisella on oikeus osallistua. Tämä tarkoittaa, että kaikille pitää turvata aito mahdollisuus osallistumiseen.
Vastaukset

  • Normaalit kanavat ovat riittäviä.

  • Tilaisuuksien järjestämisen lisäksi on panostettava viestintään, jotta päivälehdistä, somesta, katukuvasta ja muualta saadaan ohjattua ihmiset kommentoimaan ilmastolakia. Aniharva selailee lausuntopalvelua säännöllisesti bongaten tulevia suunnitelmia.

  • Panostettava tiedon saannin ja ymmärryksen lisäämiseen, jolloin edustuksellisen demokratian voidaan uskoa toimivan.

  • Some, nettisivut, sähköpostijakelu, lehdistötiedotteet

  • Opiskelijoiden (15-18) näkemyksiä pitäisi pystyä kuulemaan asioissa, joissa päätetään heille päätyvistä kokonaisuuksista.

  • Some, nettisivut, sähköpostijakelu, lehdistötiedotteet, kuntalain mukaiset toimielimet.

  • Kuten aiemmin mainitsinkin, on panostettava vaikuttamisprosessin (sis. tekninen toteutus) saavutettavuuteen. Tähän liittyy mm. mahdollisuus tutustua materiaaliin eri muodoissa (teksti, video, kuva...) ja eri kielillä (myös saame, selkosuomi ja viittomakieli). Hienoa olisi jos alusta mahdollistaisi kysymisen suoraan asiantuntijalta suoraan niissä kohdissa, jotka ovat epäselviä (vrt. Wordin kommentointimahdollisuus). Myös jakomahdollisuudet someen pitää olla laajat ja hyvin esillä, jotta tietoa on helppo levittää omissa verkostoissa.

    Tärkeää on miettiä myös, miten suunnittelu saataisiin luontevaksi osaksi oppilaitosten toimintaa osana aktiivisen kansalaisuuteen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen opettamista.

  • silloin pitää tehkä kohdekohtaisesti suunnattuja kyselyjä. sama sapluuna ei toimi kaikille.

  • Viestintä: Some, aikakausilehdet, sähköposti, tiedotteet lehdissä ja uutisissa, kunnan tiedotus jne. Myös eri kielet tulee ottaa huomioon (saame, ruotsi, viittomankieli, englanti, arabia....)

  • Komppaan aikaisemmin kommentoinutta: Monen eri viestinnällisen foorumin kautta. Harva törmää näihin kyselyihin, ellei niitä viestitä tarpeeksi laajasti. Vain asioiden kanssa työskentelevät törmäävät näihin normaalisti. (Kuten itsekin tämänkin kyselyn kohdalla)

Vastaukset

  • Lasten osallistuminen pitäisi olla pakollista, koska päätökset vaikuttavat oleellisesti heidän tulevaisuuteensa.

  • Haastatteluina.

  • Peruskoulun tulee sisällyttä aihe opetusohjelmiin samoin kansalais- ja työväenopistojen.

  • Otantahaastattelu

  • Lasten osallistuminen tulisi olla pakollista. Osallisuus turvataan haastatteluina, lausuntopyyntöinä eri kuntalain mukaisille toimielimille ja kansalaisjärjestöille.

  • Saavutettavuus, tiivis yhteistyö kolmannen sektorin säätiöiden, yhdistysten ja järjestöjen kanssa, esitysten selkokielisyys, mahdollisuus tutustua esityksiin eri muodoissa. Myös ei-digitaalisia vaikutuskanavia täytyy toteuttaa, esimerkiksi yhteistyössä kirjastojen kanssa.

  • varmaan lapset saadaan jotenkin mukaan eskareissa ja kouluissa. Mutta kyllä taasen kohderyhmän mukaisesti toimitaan.

  • Selkokielisyydellä ja koulussa lasten osallistamisella. Haastattelemalla.

  • Päiväkotiryhmät, koulut - lapset sitä kautta, vammaisille omien tukiryhmien kautta; esim. avustajien tms. avulla, omien liittojen kautta tms. ja ikääntyneille toimii helpoiten paperiposti, vaikka todella monihan on nykyään myös valistunut netin käyttäjäkin.

  • Kansanäänestys kotona.

Kansalaisraati on yksi esitetty idea osallistumisen vahvistamiseksi. Se koottaisiin satunnaisotannalla kansalaisista, jotka keskustelisivat ilmastolaista ennen päätösten tekemistä. Kansalaisraati voisi toimia esimerkiksi suunnitelmien valmistelun yhteydessä.
Vastaukset

  • Voihan sellainen olla, mutta laissa pitää olla riittävän vahvat vaatimukset myös yksityishenkilöiden ilmastotoimenpiteille.

  • Tai ehkä ennemmin niin, että kootaan tietyllä asiantuntimuksella valmistelusta ulkopuolinen raati, joka tarkistaa, miten hyvin valmisteltu laki ottaa huomioon kansalaisilla laajasti teetätetyn mielipidekyselyn tuloksia. Teetätettäisiin kaksi kyselyä yleisesti kommentoitavaksi; lakialoite ja asiantuntijaraadin kommenttien jälkeen muokattu lakialoite. Näiden mielipidekyselyjen pohjalta valmisteltaisiin lakialoite kevään lausuntokierroksille (etujärjestöt, yritykset, yms kommentit). Asiantuntijaraati voisi koostua esim tieteentekijöistä, lainoppineista ja journalisteista.

  • Monitieteinen tiedehenkilöraati edustaisi parhaiten kansaa ja substanssia.

  • Yksi ok vaihtoehto

  • Kannatettava idea. Kansalaisraadilla pitää olla tukena ilmastokysymyksiä tuntevat asiantuntijat.

  • Edellyttäisi erinomaista fasilitointia ja motivoituneita osallistujia toimiakseen.

  • tätä on sitä sitra testannut, siis kansalaisraatia. Osallistuin sitran raatiin, en tiedä mikä oli lopputulema. Jäi tuntuma, että kansalaisraatia on vain harhainen otos kansalaisista.

  • Kannatettava idea. Myös ulkopuolinen asiantuntijaraati olisi hyvä, jossa tarkasteltaisiin lain säätämistä ulkoapäin ja pystyttäisiin kommentoimaan asioita tiedolla ja taidolla.

  • Kannatettava idea, kunhan raadin jäsenille annetaan riittävästi tietoa ennen ja aikana.

  • Ei siihen jaksa osallistua kuin jotkut öyhöttäjät.

Arvioi asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)
Vastaukset
  • 1=täysin eri mieltä 17 / 203
  • 2=jokseenkin eri mieltä 26 / 203
  • 3=ei samaa eikä eri mieltä 22 / 203
  • 4=jokseenkin samaa mieltä 72 / 203
  • 5=täysin samaa mieltä 56 / 203
Arvioi asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)
Vastaukset
  • 1=täysin eri mieltä 16 / 203
  • 2=jokseenkin eri mieltä 22 / 203
  • 3=ei samaa eikä eri mieltä 37 / 203
  • 4=jokseenkin samaa mieltä 79 / 203
  • 5=täysin samaa mieltä 42 / 203
Arvioi asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)
Vastaukset
  • 1=täysin eri mieltä 16 / 203
  • 2=jokseenkin eri mieltä 15 / 203
  • 3=ei samaa eikä eri mieltä 28 / 203
  • 4=jokseenkin samaa mieltä 79 / 203
  • 5=täysin samaa mieltä 58 / 203
Arvioi asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)
Vastaukset
  • 1=täysin eri mieltä 10 / 203
  • 2=jokseenkin eri mieltä 13 / 203
  • 3=ei samaa eikä eri mieltä 27 / 203
  • 4=jokseenkin samaa mieltä 71 / 203
  • 5=täysin samaa mieltä 70 / 203
Arvioi asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)
Vastaukset
  • 1=täysin eri mieltä 28 / 203
  • 2=jokseenkin eri mieltä 33 / 203
  • 3=ei samaa eikä eri mieltä 54 / 203
  • 4=jokseenkin samaa mieltä 39 / 203
  • 5=täysin samaa mieltä 38 / 203
Arvioi asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)
Vastaukset
  • 1=täysin eri mieltä 11 / 203
  • 2=jokseenkin eri mieltä 8 / 203
  • 3=ei samaa eikä eri mieltä 14 / 203
  • 4=jokseenkin samaa mieltä 72 / 203
  • 5=täysin samaa mieltä 91 / 203
Arvioi asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)
Vastaukset
  • 1=täysin eri mieltä 36 / 203
  • 2=jokseenkin eri mieltä 29 / 203
  • 3=ei samaa eikä eri mieltä 44 / 203
  • 4=jokseenkin samaa mieltä 50 / 203
  • 5=täysin samaa mieltä 37 / 203
Arvioi asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)
Vastaukset
  • 1=täysin eri mieltä 19 / 203
  • 2=jokseenkin eri mieltä 42 / 203
  • 3=ei samaa eikä eri mieltä 59 / 203
  • 4=jokseenkin samaa mieltä 48 / 203
  • 5=täysin samaa mieltä 26 / 203
Arvioi asteikolla 1-5 (1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)
Vastaukset
  • 1=täysin eri mieltä 25 / 203
  • 2=jokseenkin eri mieltä 28 / 203
  • 3=ei samaa eikä eri mieltä 23 / 203
  • 4=jokseenkin samaa mieltä 81 / 203
  • 5=täysin samaa mieltä 35 / 203
Joku muu, mikä?
Vastaukset

  • Osallistua tieteellisiin paneleihin ja seminaareihin.

  • teidän kyselystä puuttui se oleellinen, elämäntapamuutos kuluttamiselle. Noilla teidän keinoilla saatte huutoa ja meteliä aikaiseksi ja kaikille paha mieli.

  • Konkreettiset keinot ja mahdollisuudet kansalaisille osallistua ilmaston parantamiseksi. Esim. muovinkeräysastiat pihoille ja jokaiseen talonyhtiöön Suomessa.

  • Konkretiaa ja mahdollisuuksia mahdollisimman kattavasti. Itse odotan mielenkiinnolla tulevaa jätelain uudistusta. Pelkästään pääkaupunkiseudullakin on useita alle 5 asunnon taloyhtiötä, joihin erilliskeräys ei ulotu jatkossakaan. Ja Rinki pisteet vähenevät? Ei kovinkaan motivoivaa kuskata jätteitään ehkä kaukanakin oleviin kierrätyspisteisiin, tai alkaa suunnitella lähitaloyhtiöiden kanssa yhteistä keräyspistettä, jo nyt pienille tonteille.

  • Suora sähköposti ministerille.

  • Tutkijoiden "ask me anything" tilaisuudet. esim youtubessa.

  • Kansanäänestys. Silloin tietoa jaetaan riittävästi.

  • Kansanäänestykset

  • Minulla ei ole kompetenssia asiaan. Jos tavoite on realistinen tuskin laista on mitään haittaa.

  • Viranomaisten/tutkijoiden julkiset kuulemiset

2. Tiedonsaanti ilmastosuunnitelmista
Jokaisella on oikeus saada tietoa esimerkiksi ilmastolain suunnitelmista. Kansalainen voisi pyytää tietoa esimerkiksi siitä, mitä valmistellaan, mitä suunnitellaan tehtäväksi ja milloin asioista päätetään. Perustuslain lähtökohtana on, että tietoa tulee saada monessa muodossa: esimerkiksi kirjallisesti, kuvallisesti ja sanallisesti.
Vastaukset

  • En ole.

  • -

  • Niukasti mediasta ja muistaakseni jotain SLL:n lainvalmistelusta.

  • En ole

  • En ole

  • En ole.

  • En ole

  • kaiken tämän ilmastohössötyksen seassa en ole erikseen tunnistanut ilmastolakia enkä ilmastosuunnitelmaa.

  • En

  • En varsinaisesti ole pyytänyt. Mutta olen etsinyt tietoa eri medioista ja julkaisuista

Jokaisella on oikeus saada tietoa esimerkiksi ilmastolain suunnitelmista. Kansalainen voisi pyytää tietoa esimerkiksi siitä, mitä valmistellaan, mitä suunnitellaan tehtäväksi ja milloin asioista päätetään. Perustuslain lähtökohtana on, että tietoa tulee saada monessa muodossa: esimerkiksi kirjallisesti, kuvallisesti ja sanallisesti.
Vastaukset

  • Kuvat, kuvaajat, selvitykset ja videot.

  • Wiki-tyylinen sivusto, johon kootaan kattavasti koko hanke, live-taltioineen hankkeen ympärillä järjestettävistä tapahtumista. Päätöksenteko liveseurantaan, samaan tyyliin kuin vaikka Pariisin ilmastokokous näytettiin nettistriiminä, aikataulusta näki etukäteen aiheet ja ajankohdat.

  • TV:n tietoiskuina tietoa voisi jakaa koska asia koskee kaikkia.

  • Kattava nettisivu

  • SIvusto, jossa lainvalmistelun vaiheet, kuulemiset ja esitykset Live taltioineina.

  • Kuvat, TV:n tietoiskut, kattavat nettisivut, johon koottu kaikki aiheeseen liittyvä tieto.

  • Selkeä sivusto, jossa on kuvattu aikajanalla prosessin eteneminen. Eri prosessin osia klikkaamalla saisi esille siihen liittyvää dokumentaatiota eri muodoissaan: tekstipohjaisia esityksiä, lyhyitä esittelyvideoita, infograafeja, dataa raakamuodossaan, tallenteita tiedotustilaisuuksista... Myös mahdollisuus kysyä lomakkeella lisätietoja asiantuntijalta.

  • tavoitteet ja tulokset esitellään samantyyllisillä symboleilla kuin on AGENGDA 2030 kestävä kehitys.

  • Nettisivu, jossa kattavasti tietoa (videot, kuvat, kaaviot jne,)

  • Yksi selkeä paikka verkossa; jossa kunnollinen navigaatio. Näissä tietoa usein hyvin kattavasti, mutta esim. aikataulujen ja päättävien elimien löytäminen haastavaa.

Jokaisella on oikeus saada tietoa esimerkiksi ilmastolain suunnitelmista. Kansalainen voisi pyytää tietoa esimerkiksi siitä, mitä valmistellaan, mitä suunnitellaan tehtäväksi ja milloin asioista päätetään. Perustuslain lähtökohtana on, että tietoa tulee saada monessa muodossa: esimerkiksi kirjallisesti, kuvallisesti ja sanallisesti.
Vastaukset

  • Dokumentti

  • Internetin kautta.

  • Dokumentit ja TV:n tietoiskut toisivat asian kaikkien ulottuville.

  • Mahdollisimman konkreettiset esimerkit.

  • Internet.

  • internet, dokumentit.

  • Ammattitaidolla visualisoitu esitys, infograafi, animaatiovideo tms.

  • joku tiedote kaksi kertaa vuodessa ja hyvä sometus.

  • Internetti, dokumentit, videot, TV.

  • Itselleni toimisi video, jossa käytävä materiaali on tekstin lisäksi puhuttu auki. Ja vaihtoehto lähettää lisäkysymyksiä

3. Oikeudenmukainen siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Ilmastonmuutoksen hillintä ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa edellyttävät muutoksia yhteiskunnassa. On tärkeää, että nämä muutokset toteutetaan oikeudenmukaisesti sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet elämässä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin ryhmiin ja toimialoihin, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti.
Vastaukset

  • Luonto ja ilmasto voittavat. Ihminen ja talous kärsivät joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.

  • Siirtymä on demokraattinen; yhteisöt, kunnat resursoidaan asumaan paremmin, tekemään kestävää työtä ja mahdollistetaan alueellinen päätöksenteko (kuntatasolla tai pienemmissä yhteisöissä) koko EU:n alueella.
    //DIEM25, Green New Deal, 2.2 A People's Green New Deal

  • "Oikeudenmukaisempaan" voidaan pyrkiä, mutta mitenkään en pysty siirtymää kuvaamaan "oikeudenmukaiseksi" koska tulo- ja varallisuuserotmäärittävän kyvyn "tuhota ilmastoa" tai säästää sitä.

  • Tasapuolinen kohtelu kaupungissa ja maaseudulla asuvien suhteen esim. liikenteeseen kohdistuvien toimenpiteiden osalta

  • Luonnon ja ilmaston huomioiminen jokaisessa päätöksenteon prosessissa ja jokaisella hallinnon alalla Kunnista, valtioon sekä Järjestöistä yksityiseen sektoriin.

  • Niiden elintaso, joka on kauimpana kohtuudesta tällä hetkellä, joutuvat luopumaan eniten. Riittävän ketterällä täydennyskoulutuksella ja laadukkaalla ohjauksella sinne mahdollistetaan työllistyminen ekologisen jälleenrakennuksen myötä syntyviin uusiin tehtäviin. Viestintä ihmisille on tieteeseen pohjaavaa. hyvin perusteltua ja selkokielistä. Kansalaisille tehdään mahdollisimman helpoksi nähdä, miksi tiettyjä päätöksiä tehdään ja miten oikeudenmukaisuutta pyritään kunnioittamaan.

    Oikeudenmukainen siirtymä on sitä helpompi toteuttaa, mitä nopeammalla aikataululla saamme päästöjä alas ja ilmastokriisin etenemistä hillittyä.

  • Kauniita sanoja mutta ihmiset ovat liian ahneita, kyllä voisi jokainen oikeudenmukaisen siirtmän perusteella esimerkiksi keskittyä vapaa-aikana oman ruoan tuottamiseen kuntien viljelypalstoilla tai muutoin. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että kaikki vapaa-aika käytettäisiin tämmöiseen.
    kyllä pitää saada ekaksi teknologia kohdilleen. Minun arvaus on, että kriisin kautta mennään eikä oikeudenmukaisuudelle jää mahdollisuutta.

  • Luonto ja ilmasto edellä. Taloudellinen voitto tulee unohtaa.

  • Kaikkien eri osallistujien näkyvä panos esiin. Aluksi kustantaa monellekin paljon, vaikka hyödyt ovat ilmiselvät. Yhtenevät tavat toimia, jotka on avattu tarpeeksi selvästi, mitä vaikuttaa. Sanktiot rikkomisesta

  • Se tarkoittaa sitä, että jokainen maksaa yhtä paljon.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa edellyttävät muutoksia yhteiskunnassa. On tärkeää, että nämä muutokset toteutetaan oikeudenmukaisesti sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet elämässä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin ryhmiin ja toimialoihin, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti.
Vastaukset

  • Päätökset ovat poliittisten päättäjien tekemiä ja ne koskevat yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Kukaan ei pääse helpolla ja verotuksella on helppo tasata.

  • Oikeudenmukaisuutta on tarkasteltava erikseen kansainvälisesti, kansallisesti ja sukupolvisesti.
    Kansainvälisesti on huomioitava kaupankäynti maiden välillä, muuttoliike, rahoitus ja monikansallisten yhtiöiden kohtelu.
    Kansallisesti on huomioitava näkökulmat terveyteen, työllisyyteen, koulutukseen ja liikkumiseen liittyen.
    Yli-sukupolvisesti on huomioitava maiden historia, ja toisaalta tulevien sukupolvien oikeudet.
    //DIEM25, Green New Deal, 5.3 Dimensions of Environmental Justice

  • Tulo- ja varallisuuserojen kaventamista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

  • Teeivät sosiaalisesti heikommassa asemassa olevat joudu kantamaan suhteessa tuloihinsa suurempaa taakkaa ilmastotavoitteiden toteuttamisesta

  • Oikeudenmukaisuudessa on otettava huomioon tulevat sukupolvet ja heidän oikeus elämään. Samoin on huomioitava eri kansojen oikeudenmukainen kohtelu.

  • Poliittisessa päätöksenteossa huomioidaan ilmastohätätila sekä niistä koituvat kustannukset ovat sen mukaan, mikä on varallisuus.

  • Toistan itseäni: Niiden elintaso, joka on kauimpana kohtuudesta tällä hetkellä, joutuvat luopumaan eniten. Riittävän ketterällä täydennyskoulutuksella ja laadukkaalla ohjauksella sinne mahdollistetaan työllistyminen ekologisen jälleenrakennuksen myötä syntyviin uusiin tehtäviin.

  • Kauniita sanoja mutta ihmiset ovat liian ahneita, kyllä voisi jokainen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perusteella esimerkiksi keskittyä vapaa-aikana oman ruoan tuottamiseen kuntien viljelypalstoilla tai muutoin. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että kaikki vapaa-aika käytettäisiin tämmöiseen.
    kyllä pitää saada ekaksi teknologia kohdilleen. Minun arvaus on, että kriisin kautta mennään eikä oikeudenmukaisuudelle jää mahdollisuutta.

  • Oikeudenmukaisuus kattaa alkuperäiskansojen, tulevien sukupolvien, suomalaisten ja ihmisten oikeus hyvään elämään. Tuleville sukupolville tulee taata hyvä ja elinkelpoinen planeetta.

  • Suomessa monin paikoin on alueellisia eroja. Laki tulisi velvoittaa kaikkia, mutta avattava esim. miksi ruuhka-Suomessa onnistuu, muualla ei jne. Siirtymäajat, jotta motivaatio toteutukseen löytyy matkan varrella. Avustuksia niille, jotka eivät heti pääse mukaan taloudellisesti.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siirtyminen kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa edellyttävät muutoksia yhteiskunnassa. On tärkeää, että nämä muutokset toteutetaan oikeudenmukaisesti sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet elämässä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin ryhmiin ja toimialoihin, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti.
Vastaukset

  • Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ilmaston muutokseen.

  • Oikeudenmukaisuus ilmenee siten, että kansalaiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan asioihin, ja että eriarvoistumiseen puututaan.

  • Tulo- ja varallisuuseroina.

  • Joukkoliikenteen ulottumattomissa olevat ihmiset joutuvat kantamaan suuremman vastuun liikenteeseen kohdistuvista toimenpiteistä

  • mahdollistaa tilanne, jossa jokainen ihminen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ilmaston muutosta ehkäiseviin toimenpiteisiin.

  • Näen riskinä, että he ketkä kuluttavat vähiten joutuvat kantamaan eniten painolastia muutoksesta. Parhaimmillaan oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa uudenlaista kohtuullisuuden aikaa, jossa laadukas elämä ei pohjaudu kuluttamiseen vaan muun muassa merkityksellisiin ihmissuhteisiin ja kokemukseen aidoista vaikutusmahdollisuuksista ympäröivään yhteiskuntaan. Olennaista oikeudenmukaisessa siirtymässä on myös se, miten onnistumme työelämän rakenteellisessa murroksessa niin, että mahdollisimman harva jää mielekkään tekemisen ja riittävän toimeentulon ulkopuolelle.

  • Oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että jokainen keskittyy oman elämäntapojen muuttamiseen. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että henkilö keskittyy keskittyy toisten elämäntapojen muuttamiseen solvaamalla etc.

  • Kaikki voivat omilla teoillaan vaikuttaa, mutta esim. joukkoliikenteen saatavuus/olemattomuus vaikuttaa henkilöautojen tarpeeseen. Myös kierrätysmahdollisuudet voivat vaihdella, joten siksi esim. muovinkeräys tulisi mahdollistaa jokaisen pihaan ja jokaisessa taloyhtiössä tulisi olla muovinkeräysastia.

  • Hyvänä esimerkkinä autot; vaikka onkin tiettyjä helpotuksia vähäpäästöisille autoille, ne ovat kuitenkin monen saavuttamattomissa vielä hintansa takia.

  • Tasaverona.