för man måste lämna sin skola och åka med buss på morgonen

Ryhmiksiä ei saa lopettaa. Lasten täytyy saada olla myös pienryhmissä. Henkilökuntakin jaksaa paremmin pienemmissä lapsiryhmissä. Ykspihlajan oppilaat takaisin ykspihlajan kouluun.

Halkokari tarvitsee päiväkoti/eskari/alakouluun uuden rakennuksen. Mikäli on todella järkevää, niin yhtenäiskoulun...kannanotto vaatisi lisätietoa toteutuksesta. Ulkoiset puitteet esikoulusta nuopparilla ja lähikaupparakennuksesta pelottaa tulevan eskarin huoltajaa. Saati koulun sisäilma..kiva että luokissa on puhdistimia.

Kaipaan perusteluja ja kokonainäkemystä. Nyt on vain arvailuja, mitä nämä toimenpiteet tarkoittavat kantakaupungissa.
Kauheinta huoltajana on miettiä, pitääkö muuttaa, ettei omat lapset altistuisi sisäilmaongelmille ja menetä terveyttään, kuten Torkinmäen ja Isokylän lapsille on tapahtunut.

Vastustan Ykspihlajan lasten kuljettamista muualle, kun on 100 oppilasta ja lisää tulossa,eikö ole koulu jo paikallaan ja vielä siihen tulis päiväkoti,jota kipeästi tarvitaan Ykspihlajassa, vai aletaanko päiväkotilaisiakin kuljetteleen bussilla?? Koulu/päiväkoti on tosi tarpeeseen tälle alueelle. Paikka oli jo määrätty joka oli hyvä. Ei muuta kun tosi toimiin ja rakentamaan, ennenkä hinnat taas nousee?? Nykyinen päiväkoti joka on ollut hyvä tässä vaiheessa, kun seurakunta lopetti. Mutta se on osoittautunut tosi epäkäytännölliseksi ja ahtaaksi. Tämähän ei olis mikään pieni koulu, 100 oppilasta ja päiväkoti päälle. Asia oli jo kerran päätetty, nyt ei peräännytä päätöksistä!!

Palautetaanpas taas muutama perusasia mieleen. 1) Perusopetus on lakisääteinen peruspalvelu jota tulee järjestää tasavertaisesti kaikille kunnan / kaupungin asukkaille (kouluikäisille). 2) Perusopetuksen nettokustannukset ovat Kokkolassa edullisemmat kuin maassa keskimäärin, halvemmat kuin verrokkikunnissa. 3) Lähikouluperiaatetta tulee vaalia. 4) Kylissä ja maaseudulla olevat koulut ovat lähikouluja. 5) Käytännössä ainoa jäljellä oleva palvelu taajaman ulkopuolella. 6) Koulut ovat pieniä koska ovat haja-asutusalueilla. Pieni koulu ei ole itsetarkoitus. 7) Minimioppilasraja 32 on säädetty kylissä ja maaseudulla olevien koulujen suojelemiseksi, jotta ne voidaan ylläpitää. 8) Jotta lapsilla kylissä ja maaseudulla säilyy mahdollisuus omaan lähikouluun. 9) Kaupunki saa 2,5 miljoonaa valtioavustusta vuosittain kompensaationa ruotsinkielisten palvelujen ylläpitämisestä. 10) Peruskoulu lienee peruspalvelujen tärkeyttä arvioitaessa kärkipäässä. 11) Rödsön, Vittsarin, Sokojan ja Öjan kylät ovat sen verran kaukana keskustasta, ettei Chydeniuksen koulu millään tavoin ole läheinen ja luonteva lähikoulu näistä kylistä tuleville lapsille. 12) Jokainen kyläkoulu, niin suomen- kuin ruotsinkielinen, tulee käsitellä tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti, selkeä sääntö on se, että jos minimioppilasmäärä pysyy yli 32 oppilasta koulu säilyy. Jos määrä laskee arvioidaan ensiksi oppilasmäärän kehitys tulevaisuudessa ennen koulun sulkemista ja arvioidaan koulumatkojen ja -päivien pituus. Mahdollisuutta nostaa oppilasmäärää arvioidaan myös. Ja mitä kaupungin kouluihin tulee oppilaiden ja opettajien edun mukaista on pyrkiä säilyttämään kohtuukokoiset yksiköt. Valtavia rakennuksia moninaisine toimintoineen ei pidä rakentaa koska nämä ovat investointeina aivan liian kalliita ja muutamien jättikokoisten yksiköiden varaan jättäytyminen on varsin riskialtista puuhaa - kukaan ei pysty niin hyvin ennustamaan esim. oppilasmäärää ja -virtaa tulevaisuudessa, että jättikoulut saataisiin sijoitettua oikeaan paikaan ja oikeankokoisina. Kohtuullisuus ja maalaisjärki kehiin !

Euroja sästetään hetkellisesti, mutta muuttuvatko ne lisäkuluiksi tulevaisuudessa? On aina arveluttavaa säästää koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta, jotka ovat suomessa maailman huippuluokkaa!

Melko huonoja ideoita kaikkien kouluasteiden kannalta.

Huono!

Kylät tarvitsevat koulunsa. Esimerkiksi, jos Rahkosen koulu lakkautetaan, tulee pienille oppilaille pitkä koulupäivä, josta kaksi tuntia vietetään koulukuljetuksessa. Kuljetusta odottaville oppilaille on pakko järjestää iltapäivätoimintaa, että lain normit täytetään odotusaikojen osalta. Tämä lisää kustannuksia kuljetuksen lisäksi. Kiinteistökuluista tuskin säästetään, jos koulukiinteistöä ei saada kaupaksi. Keittäjä-siivoojan palkasta saatu säästö hupenee jo pelkästään lisääntyneisiin kuljetuskuluihin. Kyllä maaseudulla asuvien kaupunkilaistenkin täytyy saada verorahoilleen kunnon vastinetta.

Lukio-opetus voi edelleen jatkua kahdessa toimipisteessä, kuten valtuusto on jo aikaisemmin päättänyt. Suomessa on muitakin lukioita, joilla on useampia toimipisteitä ja homma toimii. Suomalainen lukio on toiminut vasta puoli vuotta eikä sen perusteella voida päätellä, etteikö järjestely pelaa. Lukiolle riittää hyvinkin yksi rehtori jokaisessa toimipisteessä eli yhteensä kaksi. Kolme rehtoria on jo liikaa.

Inte sammasätta svenska lågstadierna till större skolor.
Önskar också att Kyrkbackensskola skulle få vara kvar på sin egen plats, på Kyrkbacken