Ei muitakaan pieniä kouluja sais lopettaa. Niillekin lapsille ne on tärkeitä, niinkuin meillekin oma Rahkosen koulu. Lasten mielipidettä pitää kuunnella.

Mietin tässä mitäköhän näillä kannanotoilla tehdään, virkamiehet ovat tehneet esityksensä ja vasta nyt sen jälkeen kysytään kuntalaisten kantaa, eikö kuntalaiset kantaa olisi pitänyt kysyä ennen kuin virkamiehet edes lähtevät selvittämään eri malleja saati ennen kuin tekivät esityksensä?!? EI tämä nyt ihan vilpittömältä kuntalaisten kuulemiselta tunnu. Näitä kannanottoja luettaessa on enemmän kuin selvä, että kuntalaiset haluavat lapsilleen mahdollisuuden pieniin ja kodinomaisiin hoitopaikkoihin, kohtuukokoisiin yksisarjaisiin alakouluihin ja yläkoulumalli nykyisen mukaan. Kyläkouluilla on selvä tuki, on ymmärrys sille, että haja-asutusalueilla on vähemmän asukaita ja tämän myötä koulut ovat pieniä, mutta tuiki tärkeitä kylien lapsille lähikouluina, sekä kylien asukkaille kokoontumispaikkana. Keskitettyjä monisarjaisia yksikköjä ei haluta, ei missään nimessä jättikouluja, ei monitoimitilarakennuksia eikä elinkaarikouluja joiden rahoitus vain hämärtää todellisia kustannuksia. Virkamiehet tietenkin sanovat, että säästöä on saatava, muutoksia on tehtävä, jotain on karsittava. Totta on se, että Kokkolan kaupungin talous on kuralla, mutta sen nykyiset virkamiehet ja päättäjät ovat ihan itse aiheuttaneet elämällä yli varojen vuodesta toiseen, tekemällä investointeja jotka ovat olleet silkkaa pröystäilyä. Jos olisi pidättäydyttyä kohtuudessa, tilanne ei olisi tämä. Ja koulukiinteistöjen kunnossapito ja huolto on ollut täysin retuperällä. Peruskoulutuksen kustannukset ovat kuitenkin maan keskitason alapuolella ja halvemmat kuin verrokkikunnissa, säästöjä on kyllä nyt haettava muualta eikä lasten & nuorten ja perheiden kustannuksella. Päättäjät ottakoot lusikan kauniiseen käteen ja ryhtykööt saneeraamaan nykyisiä koulurakennuksia (tai tarvittaessa uusi tilalle samalle paikalle), tarvittaessa niitä vähän laajennetaan, yksi kerrallaan, siinä järjestyksessä mikä on akuutein. Tämä ei loppupeleissä tule yhtään sen kalliimmaksi. Tämä ei vain kiinnosta koska pitää pysyä trendissä mukana: keskittää ja rakentaa uusia oppimisympäristöjä ja isoilla keskustassa olevilla uusilla rakennushankkeilla osoittaa, että Kokkola kasvaa ja kehittyy. Hyvä jos Kokkola kasvaa ja kehittyy, mutta sitä suuremmalla syyllä on syytä ylläpitää laaja kouluverkko. Ja takuuvarmasti tämä tällainen vanhanaikainen malli on vielä joku päivä kova sana, vaikkei se nykyisiä sivistyskeskuksen johtajia tyydytä. Mutta kohtahan he ovat eläkkeellä. Säästöihin vielä palatakseni on takuuvarma asia, ettei kaupunki saavuta tuota miljoonan säästöä nyt tehdyillä esityksillä - uusien rakennuskompleksien kustannukset ja negatiiviset vaikutukset oppilaiden kohdalla ovat takuuvarmoja esteitä säästöjen saavuttamiseen. Ja ylipäätään tuo mainittu miljoonan säästö on mitätön kun kaupungin vuosibudjetti on n. 350 miljoona ja sivistyskeskuksen budjetti noin 85 miljoona. Jos en väärin muista Torkinmäen uudet kalusteet maksoivat melkein miljoonan. Jos kaupungin budjettia jaksaisi lähteä syynäämää kohta kohdalta, tuo miljoonan säästö olisi helposti löydettävissä ihan jonninjoutavista menoista jotka eivät ole lakisääteistä peruspalvelua. Palatakseni alkuun – toivoa pitää, että virkamiehet ja –naiset sekä valtuutetut lukevat läpi kaikki nämä kannanotot, jos he lukevat vain ja ainoastaan jonkin tiivistelmän he eivät saa aitoa kosketusta esille tuotuihin asioihin ja jos tätä ei saa, voi kylmästi nuijia päätöksiä joista ei hyvää seuraa, ei myöskään säästöjä. Toivottavasti valtuutetut uskaltavat kuunnella omaa maalaisjärkeä ja sydäntä – yleensä niitä kuuntelemalla syntyy parhaimmat päätökset eivätkä ne edes ole niitä kalliimpia, vaan maltillisuudessaan kohtuuhintaisia. Ja tuovat hyvää mieltä. Tästä syntyy todellista säästöä.

Raportissa on lähdetty etsimään nopeinta taloudellista voittoa. Se mikä pitkällä tähtäimellä eniten maksaa, on sairastuvuus ja syrjäytyminen ja niiden päällimmäisenä syynä on yhteisöllisyyden ja liikunnan puute. Koska kouluverkko koskettaa näitä kumpaakin, ne pitäisi ottaa huomioon ensimmäisinä. Mitä tekee lapsen keholle 1,5 tunnin ylimääräinen istuminen päivittäin? Mitä tekee psyykeelle koulun sulkeminen? Näistä on tutkimustietoa. Käyttäkää sitä!

Toivoisin, että ymmärrettäisiin syvällisemmin, miten merkityksellinen asia varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut ovat kuntalaisten elämässä. On ihan turha tuhlata rahoja sinne ja tänne vetovoimatekijöihin, jollei lainkaan tunnisteta millaisen arvon nykyvanhemmat antavat laadukkaille sivistyspalveluille! Etsikää tietoa sellaisista ilmiöistä kuin koulushoppailu, jollei tämä nykyaikainen ajattelu muuten aukea. Yhdelle laadukas tarkoittaa isoa, toiselle pientä koulua. Mutta jos ei Kokkola ymmärrä panostaa näihin kumpaankin, niin joku muu kunta kyllä ymärtää. Lapsiperheet maksavat eniten kuntaveroa. Ei ole yhdentekevää millä puolen kuntarajaa nämä perheet asuvat.

On uskallettava ajatella tulevaisuus edellä. Ykspihlajan lapset tarvitsevat koulun, ei ole järkevää jättää heitä Vingelle. Kokonaisuus huomioiden järkevää on rakentaa jo selvityksenkin mukaan uusi koulu Ykspihlajaan, paikkakin selvityksessä osoitettiin ja se on koulunkäyntialueen ja koululaisten näkökulmista erinomainen. koivuhakaan ei mahdu laajennusta ja vaikka heiltä vietäisiinkin laajennuksen johdosta asuinalueen ainoa yhteinen "piha", ei kustannuksissa säästettäisi. Ykspihlajan koulu voidaan (selvityksen suunnitelman mukaan) rakentaa elinikaarimallilla ja ehkäpä vielä enemmän tulevaisuuden lapsien koulunkäyntiä tukevaksi. Nuolipuron alueen lapsille se olisi myös lähikoulu, Koivuhakaan kun ei enää mahdu juurikaan uusia oppilaita. Öjan suomenkielisten ja miksei ruotsinkielistenkin lapsien koulu voitaisiin järjestää myös tänne. Koulua tukee Ykspihlajan vilkas kulttuuriosaaminen, päiväkoti voidaan myös tehdä tähän yhteyteen. On muistettava että näillä ratkaisuilla Ykspihlajan koulun oppilasmäärä ylittää jo 100 oppilaan rajan.

Nu kan jag bara tala för mig själv och den finskspråkiga undervisningen som jag erhållit i de svenskspråkiga skolor som jag har gått i. Undervisningen i finska har INTE utvecklats på 35 år. Öjaskola borde därför bli en tvåspråkig skola. Bägge språkgrupper skulle dra enorm nytta av detta, genom att höra varandras språk utanför klassrummet på ett naturligt sätt. I den åldern snappar de fortare upp och vågar själva försöka tala på skolgården jämfört med i klassrummet. Det skulle gynna alla barn att lära sig flera språk. På skolbänken har inte jag lärt mig tala finska utan först i arbetslivet. En tvåspråkig skola i Öja skulle få upp elevantalet till den nivå som behövs, gynna ömsesidig språkinlärningen, hålla barnen i Öja så att de får en hembygdskänsla och vill bli kvar för att hålla kustbyn levande.

Että ne eivät ajatelle lapsien ja pienien kuntien parasta. Jos ei säästä rakentamalla isoja kouluja ja sulkeman pieniä niin miksi ihmessä niin pitäisi tehdä!?

Kaikkien koulujen osalta päätösten tulee perustua selkeään linjanvetoon: minimioppilasmäärä on tällainen selkeä linja ja raja. Minimioppilasmäärän alittavat koulut joutuvat tietenkin tarkasteluun, mutta niitä ei automaattisesti suljeta, vaan ne pyritään kaikin keinoin ylläpitämään, koska pienet koulut sijaitsevat haja-asutusalueella ja ne ovat siellä tuki tärkeällä sijalla. Juuri siksi tulisi jopa miettiä jos minimioppilasmäärä olisi 28-30 eikä 32. Ei missään nimessä 48. Eikä minimioppilasmäärä ylittävä koulua voi millään perusteluin sulkea ! Tämähän ei noudattaisi minkäänlaista johdonmukaisuutta eikä oikeudenmukaisuutta eikä tasavertaisuutta. Yhtä lailla huomioiden kuinka valtavan vastustuksen isot monisarjaiset koulut saavat olisi syytä säätä maksimioppilasraja. Tämän nojalla oppilaita olisi helpompi ohjata eri kouluihin, riippuen mikä koulu on pullollaan, mikä vajaakäytöllä. Tämä olisi selkeä viesti virkamiehille. Päätöksenteon pohjalla tulee olla lasten etu, ei virkamiesten visiot ja agendat. Peruskoulu on lakisääteistä peruspalvelua, peruskoulun nettokustannukset ovat Kokkolassa täysin kohtuutasolla (alle maan keskitason) ja lähikouluja tulee suosia, kaikilla tulee olla tasavertainen oikeus lähikouluun. Ei keskittämistä, ei yhtenäiskouluja, ei jättikouluja. Sisäilmaongelmat ensiksi kuntoon. Ja sitten luovuutta ja idearikkautta kehiin, täysin uusia näkökulmia. Suuresti esim. ihmettelen, ettei ruotsinkielinen kielikylpy ole ruotsinkielisissä kouluissa ?!? Esim. ruotsinkielinen kielikylpy Chydeniukseen jos se pitää väen vängällä laajentaa ja kielikylpykiintiöitä jokaiseen ruotsinkieliseen alakouluun ! Tämä antaisi lisää tilaa Hollihakaan, sitä takuuvarmasti kohta tarvitaan.

Valbarheten försvinner och gör stan mindre attraktiv. En modenyck i dagens Finland med centralisering och stora komplex. Dagens barn lever i en forcerad värld, hem splittras i skilsmässor, många arbetslösa föräldrar etc. Det lilla barnet drunknar i de stora enheterna! Våra små byskolor är ett ypperligt alternativ där den lilla eleven snabbt kan få hjälp eftersom lärarna kan ha en bättre överblick över situationen och snabbare ingripa. Oavsett ålder umgås barnen i de små skolorna med varandra på rasterna och detta uppfostrar dem till större ansvarstagande mot yngre elever.

Täysin perustellut.

Ne ovat aika vaisut,leikkauksia ja yhdistämisiä saisi olla enemmän.Vasta sitten saadaan todellista säästöä.