Liiketoimintaekosysteemien kehittäminen: perinteinen tapa tuottaa palveluita ei toimi uusissa ekosysteemeissä. Verkostojen ja yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä. Puitteita monialaiselle, uutta arvoa tuottavalle toiminnalle.

Liha- ja maitotuotannon huono liikkuvuus kasvisruoan tuotantoa kohden

Opinnäytetöiden ja muiden tuoreiden tietoja seuraamattomuus yrityspuolella ja hallinnossa.

Kaupunkisuunnittelussa ja ympäristörakentamisessa liian hidas siirtyminen ilmastonmuutoksen haittojen hallintaan. Viherkerrointyökalun vähäinen ja osaamaton käyttö + kiinnostus jatkuvasti alittaa rima.

Pienyrittäjien jaksamisen tuki ja taloudellinen turva siirtymävaiheissa.

Nuorten syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ehkäisy.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja monikulttuurisen työelämän ymmärtämisen ja johtamisen kehittäminen.

Osaamisen uudistumisen tukeminen yrityksissä ja työelämässä yleensä. Teknologian ja digitalisaation myötä osaamisvajetta yrityksissä / työelä'mässä on paljon. Lisäksi yhteiskehittämisen tukeminen alueen yritysten ja korkeakoulujen kesken mm. innovaatiosta tuotteeksi ja palveluksi. Erityisesti monialaisen osaamisen saattaminen yhteen uudenlaisten innovaatioiden kehittamiseksi on tulevaisuudessa välttämätöntä.

Uuden teknologiatiedon vieminen yrityksiin sellaisessa, konkreettisessa muodossa, jossa yritysten on sitä mahdollisimman yksinkertaista hyödyntää.

Pienyritysten tukeminen. Liikevaihdon täytyy olla iso, jotta voi palkata edes yhden työntekijän. Yksityisyrittäjällä ei kertakaikkiaan riitä aika kehittämistyöhön, koska ei ole mahdollisuutta irrottautua.

Luonnon monimuotoisuuden häviämisen estämistä tukevat hankkeet. Jatkuvan talouskasvun sijaan tulisi tukea muilla tavoin ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Ihmistenkin hyvinvointi on loppujen lopuksi enemmän riippuvainen luonnon tilasta kuin jatkuvasta talouskasvusta. Toinen keskeinen haaste on perustutkimuksen tukeminen, koska sitä kautta syntyy myös uusia innovaatioita.

Teollisuuden ja palveluiden uudistaminen uusilla teknologioilla (robotiikka, 3D, AI, IoT, 5G). Tarvitaan asiantuntijoita ja rahoitusta, jolla yrityksiä voidaan auttaa tuotannon ja palveluiden modernisoinnin suunnittelussa, uusien ja tarpeeseen sopivien ratkaisujen löytämisessä ja testaamisessa (esim. Living lab toiminta). EU:n Digital Innovation HUB (DIH) toiminta tukee tätä kehityshaastetta mutta pitää varmistaa tulevalla ohjelmakaudella, että DIH toiminta ei jää vain pelkästään kasvukeskusten ympärille vaan tukee koko maan teollisuuden ja palveluiden uudistamista. On kuitenkin eri asia hallinnoida yleensä yliopistopohjaista osaamiskeskittymää eli ns. competence centeriä, joka tähtää ensisijaisesti yritysten R&D toiminnan tukemiseen kuin toimia DIH koordinaattorina, joka tunnistaa yritysten tuotannolliseen toimintaan liittyviä kehitystarpeita, hakee oikeita osaajia (esim. suomalaisista ja eurooppalaisista osaamiskeskittymistä) ja käynnistää kehittämishankkeita yhdessä yritysten ja korkeakoulujen kanssa.

Suurten kaupunkiseutujen kehittymiseen kilpailukykyisinä toimintaympäristöinä yhteistyössä kaupunkien kanssa (6-Aika). Esim. osaajien ja investoreiden houkutteluun vaikuttavat asiat.