Pk-yritysten toimintaa vaikeuttavien yhteiskuntarakenteiden tunnistaminen ja uusien mallien kokeilu (esim. verotus).

Maahanmuuttajien integraatio

Yrittäjien ja työvoiman työkyvystä huolehtiminen.

Paikalliset vahvuudet ja aloittavat yritykset aliarvostettuja.

Yritysten pitäisi voida hyötyä suoraan hankkeista.

Luonnonvarojen kestävä käyttö, koulutuksen lisääminen siinä ja sen luoman tiedon välittäminen yritysten lisäksi myös kuntapäättäjiin kaikilla tasoilla

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön tehostaminen

Yhdistykset ja järjestöjen osaamista ei tällä hetkellä hyödynnetä riittävästi rakennerahastoiminnassa. Yhdistykset ja järjestöt ovat merkittäviä työllistäjiä, yhteisöllisyyden, verkostoitumisen ja osallisuuden edistäjiä ja asiantuntijoita.

Maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan (perheiden tuki, kielikoulutus, ammatillinen koulutus, työllistyminen).

Kestävän matkailun kehittäminen.

Verkostojen rakentaminen ja osaamisen jakaminen. Yhteistyö kansainvälistymisen ja kv-markkinoille pääsyn edistämiseksi. Kansalliset markkinat liian pienet yritysten kasvua ajatellen. Toisaalta mikro- ja pk-yritysten kehittymisen tukeminen. Molemmissa tapauksissa tarvitaan vahvaa panostusta osaamiseen ja innovaatioihin. Selkeitä toimenpiteitä, joihin yritykset voivat sitoutua. Puolueettomat toimijat (kuten korkeakoulut) hankkeiden vetäjiksi.

Alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen sekä yrittäjyyden että työvoiman kannalta