Organisatoorisesti, minusta pitäisi kiinnittää huomiota rakennerahaston rahojen tasaisempaan jakautumiseen eri alueilla niin, että myös syrjäisemmät seudut saisivat riittävästi rahoistusta, eikä se painottuisi niin voimakkaasti harvoihin kasvu-/yliopistopaikkakuntiin.

Kokeilukulttuurin vahvistaminen.

Markkinoilta rahaa saavien pörssiyhtiöiden osingonmaksun tukeminen rahaston avulla.

Kaupunkien ja kuntien roolin vahvistaminen innovaatiotoiminnan ja yritysekosysteemien aktivaattorina sekä alueellisten yrityspalvelujen järjestäjänä.

Alueellisten erityisosaamisten kehittäminen ja kansainvälisen tason säilyttäminen myös pääkaupunki seudun ulkopuolella.

Yrittäjien rohkaiseminen ja tukeminen sekä rahoituksen saaminen.

Osatekijänä hankerahoituksen saamisen vaikeus - hylkyjä tulee ja resursseja hukataan ponnisteluista huolimatta.
Toimijoiden ja tekijöiden vähyys harvaan asutuilla alueilla.

Seudun ja lähialueiden keskinäinen yhteistyö, alueellisten vahvuuksien tukeminen.

Lähi-Idästä ja Afrikasta kotoisin olevien hyödyntäminen viennissä.

miten saadaan taloudellisesti ja sosiaalisesti huonoimmassa asemassa olevien asemaa parannettua, osallisuutta ja toimintakykyä lisäämällä. tärkeä rooli on järjestön, yrityksen ja julkisen organisaation yhteistyö. Tarvitaan luontohyvinvoinnin juurruttaminen maakunnalliseen ohjelmaan, juurruttaminen SOTE-palveluihin ja sitä kautta rahoituksen saaminen palvelun toteuttamiseen