• Organisatoorisesti, minusta pitäisi kiinnittää huomiota rakennerahaston rahojen tasaisempaan jakautumiseen eri alueilla niin, että myös syrjäisemmät seudut saisivat riittävästi rahoistusta, eikä se painottuisi niin voimakkaasti harvoihin kasvu-/yliopistopaikkakuntiin.

  • Kokeilukulttuurin vahvistaminen.

  • Markkinoilta rahaa saavien pörssiyhtiöiden osingonmaksun tukeminen rahaston avulla.

  • Kaupunkien ja kuntien roolin vahvistaminen innovaatiotoiminnan ja yritysekosysteemien aktivaattorina sekä alueellisten yrityspalvelujen järjestäjänä.

  • Alueellisten erityisosaamisten kehittäminen ja kansainvälisen tason säilyttäminen myös pääkaupunki seudun ulkopuolella.

  • Yrittäjien rohkaiseminen ja tukeminen sekä rahoituksen saaminen.

  • Osatekijänä hankerahoituksen saamisen vaikeus - hylkyjä tulee ja resursseja hukataan ponnisteluista huolimatta.
    Toimijoiden ja tekijöiden vähyys harvaan asutuilla alueilla.

  • Seudun ja lähialueiden keskinäinen yhteistyö, alueellisten vahvuuksien tukeminen.

  • Lähi-Idästä ja Afrikasta kotoisin olevien hyödyntäminen viennissä.

  • miten saadaan taloudellisesti ja sosiaalisesti huonoimmassa asemassa olevien asemaa parannettua, osallisuutta ja toimintakykyä lisäämällä. tärkeä rooli on järjestön, yrityksen ja julkisen organisaation yhteistyö. Tarvitaan luontohyvinvoinnin juurruttaminen maakunnalliseen ohjelmaan, juurruttaminen SOTE-palveluihin ja sitä kautta rahoituksen saaminen palvelun toteuttamiseen

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • 4
    • 5
    • 6
    • 7
    • 8
    • 9
    • 10
    • 11
    • 12
    • …
    • »