• Varhainen tuki lapsiperheissä kierteiden katkaisemiseksi ja aikuisten matalan kynnyksen palvelut.

  • Mielenterveydestä puhuminen ja valistaminen niin että mielen terveys ja mielen sairastuminen ymmärretään kaikkien ihmisten keskuudessa oikein. Mieltä on hyvä hoitaa kuten muutakin ihmisen terveyttä. Mielen sairastuminen ja tervehtyminen ei ole tahdon asia kuten eivät muutkaan sairaudet. Valistamisella niin että ns. vanhat käsitykset mielenterveydestä oikenevat, on ensimmäinen askel.

  • Mielenterveydestä puhuminen pitää tehdä normaaliksi osaksi arkea. Samalla häpeän leimaa lievennetään. Mielenterveyden ymmärrystä ja mielenterveystaitoja tulee opettaa kouluissa, mielellään myös päiväkotitasolla lapsen tason mukaisesti.

  • Ennakoiva työ, nopea avun saanti. Esimerkiksi masentuneena ei todellakaan jaksa lähteä etsimään apua itselleen, joten kynnyksen pitää olla todella matala! Masentunutta ei laiteta jonoon odottamaan, apua on saatava HETI

  • Lopettaa asetuksen mukaan koulutuksen Helsingin psykoterapiainstituutin ja Bristolin yliopistosta valmistuneiden suomen kansalaisten syrjintä psykoterapeutti nimike asiassa.

  • Lisää resursseja mielenterveystyöhön ylipäätänsä.

  • Ehdottomasti ravintovalistus. Pitää kertoa selkeällä ymmärrettävällä tavalla miksi hyvä ravinto on tärkeää ja mitä huonosta aiheutuu. Sen sijaan että toitotetaan lautasmallia, pitää saada ihmiset ymmärtämään vaikka esim. D vitamiinin tärkeys ja mihin kaikkeen se vaikuttaa. Vaikuttaminen myöskin lääkärikuntaan, sillä yrityksemme työterveyslääkäri sanoi, että D-vitamiinia ei tarvitse terveiltä mitata. Kuitenkin esim. kilpirauhasongelmissa se on keskeinen ennaltaehkäisijä. Pitää siis ensin odottaa että sairastuu.

  • Psykoterapeuttisen avun tarjoaminen HETI alkuvaiheessa, kun potilas hakeutuu lääkärille esim. masennukseen, työuupumukseen, ahdistuneisuuteen jne. liittye.

  • Tarjotaan jokaiselle kansalaiselle subjektiivinen oikeus eli etusetelit lyhytterapian palveluihin x kertaa. Lisätään lyhytterapian saatavuutta kouluttamalla lisää lyhytterapeutteja. Erityisesti ratkaisukeskeinen lyhytterapia on vaikuttavaa ja sopii hyvin myös yhteiskunnallisesti tärkeään kustannustehokkuuteen. Jotta kansalaiset voisivat leimautumatta hakea välitöntä apua kriiseihinsä, pitäisi palveluja tarjota myös useilla eri nimillä. Ratkaisukeskeinen terapia muovautuu hyvin myös ratkaisukeskeiseksi valmennukseksi, ohjaukseksi, kriisitueksi, tunnetaitoryhmiksi kouluissa jne. Ryhmämuotoisia tukitoimintoja voisi kehittää neuvoloihin, kouluihin, päiväkoteihin, työpaikoille, vanhemmille ja ikäihimisille.

  • Yhteistyötä eri toimijoiden välille. Neuvolat, oäiväkodit, koulut, työympäristöt yhteistyöhön ja tiedonsiirto myös eri kuntien / laitosten välillä helpommaksi. Koulutuksella riittävästi tietoa työntekijöille mt-sairauksista. Avoimuus yhteiskunnan suuntaan, mt-ongelmat ovat sairaus sairauksien joukossa, tavallinen, josta pitää voida puhua vapaasti, kuten vaikkapa sydänsairaudesta.

    • «
    • …
    • 19
    • 20
    • 21
    • 22
    • 23
    • 24
    • 25
    • 26
    • 27
    • 28
    • 29
    • …
    • »