Resurssien ja ihmisten tietoisuuden lisääminen. Vanhojen tabujen ja pärjäämisen kulttuurin murtaminen. Mielenterveydenhoitoon kunnolliset resurssit, ei jonoja ja asiakkaalle etsitään apu, eikä niin päin, että asiakas itse joutuu soittamaan monta eri paikkaa läpi. Lisää matalan kynnyksen paikkoja jotta mahdollisesti syntyviä ongelmia voisi jo varhaisemmassa vaiheessa ehkäistä. Toimintaterapeuttien, sosionomien ja terveydenhoitajien hyödyntäminen matalan kynnyksen palveluissa.

Avoin valistus mielenterveydestä ja sen ylläpidosta, ennaltaehkäisevän hoidon painotus

Mielenterveys asioista pitää puhua, ne ei oo hölynpölyä eikä ne saisi olla tabu.

Mielenterveyden hoidon nostaminen yhtä akuutiksi ja tärkeäksi kuin fyysisten sairauksien ja uhkien hoitamisen. Prevention merkityksen korostaminen (esimerkiksi mielenterveyskasvatuksen lisääminen jo peruskouluun), psykiatristen ammattilaisten saatavuuden parantaminen, mielenterveysammattilaisten kouluttamiseen panostaminen.

Huomioidaan mielenterveys kaikessa terveysvalistuksessa lapsuudesta alkaen. Lisätään tietoisuutta siitä miten voi itse tunnistaa ettei oma mieli voi hyvin, mistä saa apua, millä keinoin voi itse vaikuttaa omaan mieleen. Meditaatio/mindfulness harjoitteet päivittäisiksi rutiineiksi päiväkodeista lähtien ja koulujen opetussuunnitelmaan.

Nopea hoitoon pääsy ensimmäisenä. Sen jälkeen tarpeeksi pitkä ja intensiivinen hoito, tärkeänä terapiat, joissa otetaan huomioon ihmisen kaikki puolet, työssäkäynti, perhe, ongelma-alueet, vahvuudet. Nähdään ihminen yksilönä, oman kehityshistoriansa "tuotteena". Ennaltaehkäisynä nopea puuttuminen lapsuudessa, ei jäädä odottelemaan ja katsomaan jopa vuotta päiväkoti-ikäisillä. Mielenterveyspuolelta puuttuu ihmisen arvostus, hoito pääasiassa lääkkeitä sekä aikuisten että lasten puolella. Sairastunut ja hänen perheensä jää monesti yksin ja he kokevat etteivät saa apua. Terapiaa on vaikea saada, maskusitoumukset ja Kelan päätökset kestävät monta kuukautta ja kun jo on jonotettu psyk.polille pääsyä ja tutkimuksia vuoden niin katastrofissa ollaan. Näin siis vuonna 2019 Suomessa ja jonossa myös esikolu-ikäisiä ja nuorempia lapsia. Sitten ihmetellään nuorten ja työikäisten masennusta ja eläkkeelle jäämistä.

Määritellään helposti ymmärrettävästi ja kansankielellä, mitä mielenterveys on ja mitä se ei ole ja tehdään sitä tunnetuksi. Kerrotaan selkeästi, miten mielenterveyttä voidaan ylläpitää ja tutkimustuloksia mm. luontoliikunnan merkityksestä ja läheisten mukana olosta jos ja kun mielenterveys häilyy. Mielenterveyttä ei voi hoitaa pelkästään oman elämän ulkopuolelta vaan se on normaalia jokapäiväistä arkea, jolla asioita hoidetaan niin, että mieli säilyy terveenä, mm. koulussa puututaan heti kiusaamiseen.

Potilasta tulisi hoitaa kunnolla ennen kuin muu sairaus, elämäntilanne tai hoidottomuus johtaa vakaviin mielenterveyden ongelmiin.

Mielenterveys-käsitteeseen liittyvien mielikuvien muuttaminen. Se on asia, jota tulee vaalia siinä, missä fyysistäkin terveyttä ja ilmenee jatkumona.

Terveystiedon rinnalle "mielenterveystieto". Stressinhallinnan, tunnesäätelyn, sosiaalisten kompetenssien, itsetuntemuksen jne. aktiivista vahvistamista neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa. Koskee kaikkia! Hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta olennaisten tekijöiden huomioiminen yhteiskunnassa laajasti. Painopiste ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Psykoedukaatiota siten, että se tavoittaa kaikki.