Kuuntelemisen taidon opettamista toisella asteella tai aikaisemmin. Samalla löytyisi apu myös moneen muuhun ongelmaan.

Mielenterveysjohtajan pitää olla käynyt oman pitkän terapian, jotta hän voi tajuta mitä mielenterveys on. On täysin mahdoltonta ymmärtää mielenterveysongelmaista, jos kuvittelee olevansa haavoittumaton ja pystyväntä kaikkeen ja kaikki tapahtuu kun vain päätämme asioista.
Mielenterveyden häiriöt johtuvat hyvin tiedostamattomasta psykofyyisestä ongelmasta. Niitä ei pystytä mitenkään saamaan kiinni strukturaalisilla kyselyill, koska ne eivät tule käsitteelliseen tietoisuuteemme. Ne nättämöllistyy tähän päiväään erilaisina ongelmina ja pakonomaisena automaattisen toistona tai persoonallisuushäriöinä. joiden syy on ensisuijaiseti kiintymyssuhdevaurio tai kehityksellinen traumatisoiutminen. Johtajien on pystyttävä kuuntelemaan sanatonta viestintää hyvin tarkasti koska kaikkki ihmisen viestinnästä 90 on sanatonta.

Todelliseen tutkimusnäyttöön perustuvat argumentoinnit ja toimenpiteet käyttöön. Nyt mennään syteen ja saveen kun fyysisiä sairauksia (keliakia, astma, suolistosairaudet, fibromyalgia, reuma, kosteusvauriomikrobien aiheuttamat keuhkotulehdukset ja kehon infektiotilat) TTL:n ja THL:n taholta ollaan nimeämässä "toiminnallisiksi häiriöiksi" ja niihin tarjotaan avuksi Kanadalaista DNRS aivojumppaa. Fyysiseen sairauteen huonon sisäilman takia sairastuneet eivät tarvitse ensisijaisena hoitona terapiaa, eikä turhia masennusdiagnooseja. Ihmiset kuitenkin nykyisellään ovat pakotettuja näitä vääriä mielenterveysdiagnooseja ottamaan, että saisivat niillä oikeuden sosiaaliturvaan eli sairauspäivärahaan ja eläkkeeseen. Tämä taas johtaa siihen, että se vääristää mielenterveysdiagnoosien määrää. Lisäksi kaikki se fyysisiin sairauksiin sairastuneille suunnattu kognitiivinen terapia on pois heiltä, jotka oikeasti ovat masentuneita.

Asiakkaiden parempi kuuleminen. Pohditaanko koskaan kuinka paljon väärä hoito traumatisoi ihmisiä. Työstä tulee kantaa vatuu. Oltava ajan tasalla hoidon suhteen.

Hyvä työntekijä voi paikata huonoa johtoa, mutta hyvä johtaminen on kaikkien etu. Hyvä johtaja kuuntelee alaisiaan ja myös asiakkaitaan.

Ei laiteta kaikkia niitä sairauksia "psyyke-laatikkoon", joista ei vielä riittävästi tietoa fyysisinä sairauksina. Korostetaan näissä tapauksissa mielenterveyspalveluita tukitoimina.

Hyvä mielenterveysjohtaminen keskittyy työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseen ja ylläpitoon. Kaikki turha byrokratia pois. Johdon tulee myös kuunnella mielenterveyspalvelujen käyttäjiä ja ottaa huomioon heidän mielipiteensä.

asiakaskokemuksen kerääminen, sosiaalinen raportointi joka sektoreilta mielenterveyteen liittyen, hyvät käytännöt esiin ja käyttöön. Johtamisen tulee olla asiakaslähtöistä ja asiakaskokemusta palvelevaa.

Johtaminen vaikuttaa koko yhteiskunnassa erityisesti esimerkin kautta - kuinka mielenterveysongelmiin suhtaudutaan? Johtajilla on myös valtaa tehdä päätöksiä ja ratkaisuja, jotka edesauttavat hyvin mielenterveyden säilymisessä, mutta vallasta ei ole hyötyä jos sitä ei käytetä eikä valta myöskään saa olla mielivaltaa vaan sen kohteeksi joutuvalla pitää olla painava sana sanottavana.

Tarvitaan osaavaa ja uteliasta johtoa. Lisäksi kokemusasiantuntijoiden rooli on tärkeä. Ilmeinen esimerkki on traumaperäisen dissosiaation sekä rakenteellisen dissosiaation asema ja sen tunnistaminen mielenterveystyössä. Ihmisiä väärindiagnosoidaan yhä psykoottisilla diagnooseilla dissosiatiivisten sijasta. Jos kaikkein vaikeinten oireilevia ihmisiä halutaan parantaa on aika alkaa kuunnella heitä.