Toimenpide 1: Selvitystyö olisi hyvä tehdä heti vuonna 2023 ja osaamisenvahvistustyötä sen jälkeen (vahvistaminen voisi olla myös omana toimenpiteenään)
Toimenpide 4: Vastuutahoksi myös korkeakoulut esim. opettajien osaamisen lisäämisessä.
Toimenpide 5: Yhteistyön lisääminen myös ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen välillä, sujuvat opintopolut. Uraohjauksen merkitys. Omaksi toimenpiteeksi voisi laittaa sen, että LUMA-osaaminen täytyy varmistaa ammatillisessa koulutuksessa myös opettajien työnä, ei pelkästään työelämässä opittavana teemana. Ammatilliseen oppilaitokseen tarvitaan osaavia LUMA-opettajia.
Toimenpide 7: LUMA-aineiden arvosanojen näkyminen ammatillisen koulutuksen todistuksissa edistäisi hakijoiden valmiuksien arviointia ja korkeakoulussa pystyttäisiin kohdentamaan tukitoimia.
Toimenpide 9: Vahvistetaan myös ammatillisten opettajien LUMA-osaamista. Kehittäjäopittajien osaamisen kehittäminen osana ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja yliopistojen opettajankoulutusta.
Toimenpide 10: Hyvä ja kattava kuvaus
Toimenpide 11: Tärkeä asia ja TAMK valmis kokeiluun.
Toimenpide 12: Yhteys Digivisioon
Toimenpide 13: Edistetään lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Lukion ja ammatillisten koulutusten välisen yhteistyön vahvistaminen. Vastuutahoksi myös korkeakoulut.
Toimenpidet 15: Toteutus mielellään jo vuonna 2023.
Toimenpide 18: Mukaan toimenpiteeseen ammattikorkeakoulut ja ammatillinen koulutus
Toimenpide 21: Kuka ammatillisessa koulutuksessa arvioi LUMA-osaamista? Tarvitaan osaavia LUMA-opettajia.sisä
Toimenpide 26: LUMA-sisällöt tarvitsevat myös erillistä, suuntautunutta ohjausta ja opetusta. Tärkeää, että opiskelijat saavat tarvittavat valmiudet jatko-opintoihin.

LUMA-osaamisella on yhteys myös hyvinvointiin. Isot ongelmat tarvitsevat osana ratkaisuja myös LUMA-sisältöjä. LUMA tarjoaa konkreettisen ja havainnollisen oppimismahdollisuuden erityisesti ammattikorkeakouluissa.

(TAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja TAMK Matematiikka ja fysiikka)

Toimenpide 3: Lisäys: "Hyödynnetään koko Suomen Tiedekeskusverkostoa (kaikkia tiedekeskuksia) ja tiedepääomaa lähestymistapana kohderyhmiä laajentaen. Lisätään alueellista Luma keskusten ja teidekekusten yhteistyötä."
Toimenpide 14: Museot ja tiedekeskukset oppimisympäristöinä = sidosryhmiä myös?
Toimenpide 16, (Toimenpide 29): Pelillisyyden, leikin ja tilallisen viestinään hyödyntäminen myös muualla kuin varhaiskasvatuksessa?
Toimenpide 17: Tiedekeskukset inkluusion mahdollistajana? Tiedepääoman asiantuntijuus = tieto, asenteet, kokemukset, resurssit
Toimenpide 27: Vastuutahoksi myös tiedekeskukset, tapahtumat (esim. tiedefestivaalit.) jne
Toiemenpide 30: Otetaan kaikki toimijat mukaan toimintaan! ;)
(Tiedekeskus PIlke, Rovaniemi)

On todella tärkeää, että toimenpiteissä korostetaan LUMA-aineiden opetuksen tutkimuksen ja aiheeseen liittyvien väitöskirjatutkimusten tärkeys.

Kommentit toimenpiteittäin:
- Toimenpide 1: Tässä on selkeä tarve tutkimukseen pohjautuvalle selvitykselle, jonka toteuttamiseen Suomessa on monessa yliopistossa osaamista.
- Toimenpide 9: Täydennyskoulutuksen järjestämiseen on myös osaamista läpi Suomen. Eräs seikka, jonka voisi nostaa esille on LUMA-opetuksen jatkumo läpi peruskoulun (luokanopettajilta aineenopettajille).
- Toimenpide 10: Tähän voisi kytkeä KOPTUKE-verkoston ehdotuksen opettajankoulutuksen tutkimusohjelmaksi: https://www.jyu.fi/fi/koulutus/jyu.ope/koptuke/esitys-opettajien-koulutuksen-tutkimusohjelma-koptuke-esitys-ministerille-26-9-2022.pdf, Myös erilaiset kaksoiskelpoisuuksia (luokanopettaja ja LUMA-aineiden aineenopettaja) tuottavat opettajankoulutusohjelmat (kuten LuMO Jyväskylässä) ovat myös mahdollisuuksia vaikuttaa koulujen LUMA-osaamisen opettajankoulutuksen kehittämisellä.
- Toimenpide 12: Pedagoginen kehittäminen LUMA-alojen korkeakoulutuksessa on erittäin tärkeää.
- Toimenpide 18: Tässä erityisesti eri yliopistojen tutkijoiden rooli on tärkeä. LUMA-keskus tekee tärkeää työtä, mutta suurin osa tämän aiheen tutkimuksesta tehdään sen verkoston ulkopuolella. Väitöskirjatöiden rahoittaminen on erittäin tärkeää ja hyödyllistä.
- Toimenpide 28: Tärkeää on myös kouluttaa opettajia, jotta he madaltaisivat kynnystä LUMA-aineiden korkeakoulutuksessa marginaalissa oleville ryhmille (naiset, maahanmuuttajat) alan korkeakoulutukseen.
- Toimenpide 25: Erittäin tärkeä.

Antti Lehtinen / JYU

Tekninen työ ja teknologia (TTT) -oppiaineen perustaminen ja TTT-opettajankoulutuksen käynnistäminen

Tekniikan alojen osaajapula on Suomen keskeinen haaste nyt ja tulevaisuudessa. Yhteiskunnan muuttuessa lapsilla ja nuorilla on yhä vähemmän mahdollisuuksia tutustua moniin tekniikan osa-alueisiin arjessaan, esimerkiksi huoltaa ja korjata välineitä. Siksi koulun rooli tekniikan pariin innostamisessa ja teknologisen sivistyksen luomisessa kasvaa jatkuvasti. Myös yritysten kasvunäkymät ja kansantalouden suotuisa kehitys riippuvat siitä, kuinka hyvin nuoria onnistutaan innostamaan tekniikan alojen opintoihin, niin ammatilliseen koulutukseen kuin korkea-asteelle.
Innostuksen ja teknisen perusosaamisen kehittäminen on aloitettava jo peruskoulussa – pelkkä jatko-opintoihin keskittyvä kehittäminen ei riitä. Erityisen tärkeä vaihe on yläkoulu (luokat 7–9), koska oppilaat tekevät sen jälkeen jatko-opintovalintojaan. Tekniikan alojen perusosaamisen kehittämisestä vastaa erityisesti tekninen työ, joka liittyy liki kaikkien tekniikan alojen substanssiin (metalli-, puu-, kone- ja sähkötekniikka, automaatio, robotiikka, tietokoneavusteiset työstö- ja valmistusmenetelmät, tekninen suunnittelu jne. [ks. tarkemmin Kallion asiantuntijaryhmän kuvaus, Helsingin yliopisto 2020]).
Tekninen työ on osa käsityöoppiainetta yhdessä tekstiilityön kanssa, ja POPS2014:n myötä nämä kaksi ovat aiempaa kiinteämmin sidoksissa toisiinsa. Tämä ns. yhteinen monimateriaalinen käsityö on osoittautunut epäonnistuneeksi ratkaisuksi, sillä tutkimukset osoittavat, ettei se motivoi oppilaita. Merkittävä ongelma on myös 2000–2010-luvuilla vaiheittain toteutettu teknisen työn opettajankoulutuksen lakkauttaminen. Sen aiheuttama teknisen työn opettajien loppuminen johtaa siihen, että Suomi on käytännössä luopumassa tekniikan opetuksesta peruskoulussa.
Teknisen työn opetuksen yhteydessä on mahdollista nostaa esiin tekniikan, matematiikan ja luonnontieteiden välisiä linkkejä. Esimerkiksi cnc-tekniikan yhteydessä käytetään xyz-koordinaatistoa ja käytössä on suurelta osin peruskoulun geometrian sisällöt; hitsattaessa voidaan nostaa esiin hitsisulan ja suojakaasujen kemialliset reaktiot ja niiden vaikutus hitsaustapahtumaan; poran, jyrsimen, sorvin tms. kierrosnopeuden valinta liittyy ympyrän geometriaan; elektroniikassa käsitellään fysiikan sähköopin sisältöjä teknisen työn näkökulmasta, jne. Teknisessä työssä tarkastellaan usein samoja asioita kuin luonnontieteellisissä aineissa ja matematiikassa, mutta tekniikan näkökulmasta. Näiden linkkien nostaminen esiin konkreettisen tekniikan opiskelun kontekstissa eheyttää perusopetuksen oppisisältöjä, mikä voi lisätä oppilaan motivaatiota myös matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun.

On tärkeää, että tekniikan opetusta kehitetään jatkossa voimakkaasti perusopetuksessa ja myös lukiossa. Osaajapulan lisäksi tällä voidaan vaikuttaa mm. sukupuolten tasa-arvokehitykseen ja ehkäistä niiden oppilaiden syrjäytymistä, joiden vahvuudet ovat erityisesti käytännön opiskelussa.
Ehdotamme seuraavia toimenpiteitä:
1. Tekninen työ ja teknologia (TTT) -oppiaineen perustaminen teknisen työn rungolle, käsityön jakaminen TTT:ksi ja tekstiilityöksi. Sekä TTT:n että tekstiilityön on oltava jatkossa kaikille yhteisiä oppiaineita.
2. TTT-opettajankoulutuksen käynnistäminen. Koulutuksen tulee sisältää teknisen työn sisältöjen riittävät opinnot ja lisäksi perusosaaminen luonnontieteistä, insinööritaidoista (engineering) sekä kasvatustieteen opintoja.
Muuta:
1. TTT-oppiaineen perustaminen ei vaadi välttämättä lisätunteja perusopetukseen, sillä tarvittavia lisätunteja on mahdollista osoittaa esimerkiksi valinnaisaineresurssista tai siirtämällä yläkouluun tunteja alakoulun käsityötunneista, jne. TTT:n perustaminen on siis erittäin kustannustehokas ratkaisu, jolla voidaan vaikuttaa useisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
2. TTT:n on oltava kaikille oppilaille yhteinen oppiaine, eikä vaihtoehto tekstiilityön opiskelulle, koska näiden kahden vaihtoehtoisuus johtaisi tasa-arvo-ongelmaan: perinteisten rooliodotusten takia moni tyttö saattaisi valita itseltään pois teknologista sivistystä kehittävän TTT:n, mikä vaikuttaa negatiivisesti todennäköisyyteen, että hän hakeutuisi myöhemmin jollekin tekniselle alalle. Koska tekniikan aloilla tarvitaan myös naisten osaamista, kaikille oppilaille yhteinen TTT-oppiaine tarjoaa jokaiselle tasavertaisesti mahdollisuuksia innostua tekniikan aloista.

TTT-ohjausryhmän puolesta:
Janne Liias, toiminnanjohtaja, Puuteollisuus ry
(TTT-ohjausryhmä kokoaa yhteen mm. työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajat, yliopistovaikuttajat sekä teknisen työn asiantuntijat)

LUMA-opintojen kiinnostavuutta on vuosien varrella pyritty kehittämään selvityksin, arvioinnein, tutkimalla ahkerasti ja kehittämällä useita omia STEM-opetusta tukevia ohjelmia. Tuloksia on saatu aikaiseksi mutta kansainvälisessä vertailussa jäämme silti koko ajan kärjestä jälkeen.
Suomessa esim. mahdollisuus oppia moderneja STEM-taitoja, kuten robotiikkaa (fys) ja ohjelmointia (mat) ennen korkea-astetta on jäänyt käytännössä satunnaisten kerhojen ja kaikkein motivoituneimpien oppilaiden harrastuneisuuden, hankerahoituksen ja kolmannen sektorin vapaaehtoistyön varaan. Tämä polku alkaa olla nyt nähty.
Kansainvälisten yliopisto-kontaktiemme keskuudessa päivitellään aina tavatessamme ääneen, miten maailman vaikuttavinta monialaista STEM-ohjelmaa pyöritetään Suomessa yliopistojen sijaan muutaman aktiivisen harrastajan voimin. Nykyiset STEM-opetuksen edistämisen rahoituskäytännöt eivät kuitenkaan mahdollista muuta tapaa toimia.
Tuntijako ja opetussuunnitelmat tuovat rajat ja linjat opetukseen koulussa. Ohjelmoinnin pitäisi jo nyt olla opetussuunnitelman mukaan osa opetusta peruskoulun ensimmäisestä luokasta lukioon. Sillä ei kuitenkaan ole minkäänlaista asemaa tuntijaossa. Koulujen valmiuksiin opettaa ohjelmointia ja robotiikkaa on investoitu isoilla summilla esim. laitehankintoihin. Nämä investoinnit olisi hyvä saada tehokkaaseen käyttöön tarpeenmukaisella opettajien koulutuksella.

LUMA-toimenpidesuunnitelman fokuksen tulee olla opetuksen toteuttamisen tukemisen ja opetuksellisessa jatkumossa (perus- ja toinen aste).

Ilman opetuksen toteuttajaa velvoittavaa asemaa tuntijaossa, ohjelmoinnin ja robotiikan opettamisen resursointiin liittyvät kysymykset, kuten rahoitus ja opettajien täydennyskoulutus, ovat tuskin ratkaistavissa. Tarvitaan myös valmiita oppimateriaaleja sekä työkaluja ohjelmoinnin opettamiseen. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen yhteistyössä muiden alojen opettajien kanssa tuottaa aina hedelmää.

Kommentteja toimenpiteittäin

- 1 "Selvityksiä on tehty ja myös joitain toimenpiteitä. Painopiste tekemiseen.
- 3 "Suomessa on tiedekeskuksia hyvin harvassa. Tuetaan tiedekeskusten verkkosisältötuotantoa ja niiden markkinointia kouluille.
- 9 "Varataan resursseja opetuksellista jatkumoa tukevien alueellisten kehittäjäopettajien toiminnalle.
- 10 "Kehitetään matemaattis-luonnontieteellisten ja teknisten aineiden opettajankoulutusta ja opettajankouluttajien osaamista TARVEperustaisesti." Aineenopettajien koulutus on laadukasta ja osaaminen korkeatasoista mutta ympäröivän maailman muuttuessa syntyy uusia tarpeita.
- 14 "Sidosryhmät panostavat toimijoina omien tavoitteidensa mukaisesti LUMA-osaamisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen, mikä korostuu erityisesti varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen osalta." Edellyttää asianmukaista resursointia.
- 16 "Vahvistetaan varhaiskasvatuksessa myönteistä suhtautumista matematiikkaan leikin ja lukumäärä- ja muototietoisen ympäristön avulla. " Kuulostaa erinomaiselta.
- 27 "Tarjotaan vapaa-ajan tiedeharrastamisen mahdollisuuksia lapsille ja nuorille." Ketä tuottaa, kolmannen sektorin rahoitus?
- 29 "Kuulostaa taas hyvältä, mitenkä rahoitus? JÄRJESTÖT?
- uusi kohta ”Edistetään kansainvälisesti tunnustettujen monialaisten STEM-ohjelmien hyödyntämistä.

(Robotiikka- ja tiedekasvatus ry / Pekka Pihola ja Markku Leino)

"Sujuvaan arkeen" lisättäköön motivointi: tehtävä osallistaa ja innostaa kohderyhmiä, joita ei normaalisti tavoiteta. Näitä aliedustettuja tai huonosti palveltuja yleisöjä tulisi kyetä houkuttelemaan heidän arkeensa kytkeytyvin ja merkityksellisin keinoin. Vastuutahoina vapaavalintaisen oppimisen toimijat kuten museot, tiedekeskukset, kirjastot, media.

”LUMA-osaaminen läpäisee yhteiskunnan toiminnot” - kohennetaan ymmärrystä siitä, miten LUMA-osaamiseen vaikuttavia asenteita, uskomuksia, tietoa ja osaamista voidaan arvioida ja niihin vaikuttaa. Tarvitaan yhteistyötä tiedebarometrin, PISA-tutkimuksen ja tiedepääomaa koskevien tutkimusten kanssa niin, että tiedeosaamisen kansallista tasoa voidaan seurata LUMA-toimenpiteitä palvelevalla tavalla. Vastuutahoina Suomen Akatemia (erit. STN), LUMA-keskus, yliopistot, tiedekeskukset, tieteellisten seurain valtuuskunta.

”LUMA-alojen opiskelu on kiinnostavaa” - tarvitaan kiinnostuksen herättämistä kohderyhmille, joita LUMA ei toistaiseksi hetkauta. Toimenpiteitä tulee pohtia kohdeyleisöjen odotusten ja tarpeiden suunnalta yhteiskehittämällä. Tästä vastuu voi jakautua koulutuksen järjestäjien, medioiden, työelämän ja mm. tiedekeskusten kesken.

Numeroitujen toimenpiteiden osalta seuraavia kommentteja:
1: Pohjaksi erilaiset tarpeet ja osaamisen kehittämisen ennakointi.
3: Tiedekasvatus tässä yhteydessä kapea termi. Osallistamista painotettava enemmän. LUMA:n ja tiedekeskusten ja museoiden yhteistyötä tiivistettävä.
10: Opettajankoulutuksessa lisättävä osallistavien menetelmien osaamista.
14: Lisättävä tiedekeskukset ja museot osaksi oppimisympäristöjen kehittämistä. Vaihtoehtoisesti vapaavalintaisen (informaalin) oppimisen osalta voi lisätä oman, toimelle 14 rinnakkaisen tehtävänsä.
16: Oppimateriaalien kustantajat (oppimispelit), tiedekeskukset syytä lisätä toimijoiksi.
17: Toimena riittämätön, osallistamista aliedustetuille ryhmille käsiteltävä laajemmin, vrt. edellä.
18: Tulisi lisätä toimena tutkimustiedon hyödyntäminen erilaisten osallistamisen toimintamuotojen ja -palveluiden luomisessa tukemaan LUMA- ja tiedeaineisiin innostamista. Keinona palvelumuotoilu. Toimijoina yliopistot, LUMA-keskus, tiedekeskukset, jne.
27: Vastuutahoiksi myös tiedekeskukset, museot, kirjastot.
29: Mukaan laajempi joukko toimijoita, mm. media, tiedekeskukset, erilaiset seurat ja kerhot.
(Suomen tiedekeskukset ry./Tiedepääoman kohentamishanke FINSCI, Mikko Myllykoski)

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto LUMA-strategian toimenpidesuunnitelmasta

MAOL ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida LUMA-toimenpidesuunnitelman luonnosta. LUMA-toimenpidesuunnitelma on hyvin tärkeä ja on hienoa, että asiaa edistetään.

Toimenpidesuunnitelman luonnos on kovin kattava. Jopa ehkä liian kattava ja kaipaisi kiteyttämistä ja konkretiaa. Monissa toimenpiteissä oli käsitelty samaa asiaa ilman varsinaista konkreettista toimenpidettä.

Kommentteja toimenpiteistä:
1: Yksi konkreettinen keino voisi olla esi- ja alkuopetuksen joustava yhdistäminen.
2: Missä yhteys LUMA-aineisiin?
4: Tämä kohta on erittäin tärkeä. Toimenpiteessä saisi olla selkeämmin millä tavalla resursseja lisätään ja varmistetaan tuen kohdentuminen matematiikan ja luonnontieteiden perustaitojen edistämiseen. Olennaista olisi määrittää minimiopettajamäärä per oppilas, jotta oppijat saisivat riittävän tuen. Lisäksi fysiikassa ja kemiassa tulee olla opettajia ja ohjaajia riittävästi, jotta turvallinen kokeellinen työskentely on mahdollista.
6: Mikä tässä toimenpiteessä on LUMA-strategian toimenpide? Jos on jo osa jatkuvan oppimisen strategiaa, onko tarpeellista olla myös LUMA-strategiassa.
7: Tärkeä toimenpide.
9: Tietotekniikkaa tulisi opettaa omana oppiaineenaan kaikille perusopetuksessa.
10: Oppiainekohtaisen (tutkimusperustaisen) kehittämistyön (hanketoiminnan) sekä opettajakoulutuksen kehittämisen ja vuorovaikutuksen varmistamiseksi tuetaan yliopistojen toimintaa kolmikantayhteistyön ylläpitämiseksi (harjoittelukoulut, kasvatustieteelliset tiedekunnat ja ainelaitokset). Kolmikantayhteistyössä tuotetaan yhteisiä linjauksia, sovitetaan eri toimijoiden tehtäviä opettajankoulutuksessa ja LUMA-aineiden opetuksen kehittämisessä.
13: Varsinainen toimenpide hieman epäselvä.
14: Onko tarpeellista mainita toimenpiteissä tätä? Onko varsinainen strategian toimenpide?
16: Millä tavalla, mikä on toimenpide? Järjestetäänkö varhaiskasvattajille täydennyskoulutusta?
17: Miten taataan mahdollisuus tähän yhdenvertaisesti jokaiselle Suomen koululle?
20: Opettajien koulutus on ensiarvoisen tärkeää, joten on myös varmistettava, että opettajilla on aidosti mahdollisuus osallistua täydennyskoulutuksiin.
25: Tärkeä toimenpide, mutta myös muut kuin erityislukiot olisi hyväs saada tähä mukaan ja toimenpiteelle varattavat riittävät resurssit.
26: Opettajille tulee tarjota tukea tämän toteuttamiseen.
28: Mitä tarkoitetaan aineenopettajan ohjausosaamisella? Jos tällä tarkoitetaan, että puhuu LUMA-aineiden puolesta ja kannustaa alalle, niin hyvä, mutta jos vaatii opettajalta lisätyötä, tulee tätä tarkkaan pohtia ja varata riittävät resurssit.
29: Millä tavalla resurssoinnin riittävyys taataan? Toivomme, että matematiikan, kemian, fysiikan ja tietotekniikan kilpailutoiminnalle varataan riittävästi rahoitusta.
30: Millä toimenpiteillä?

1. Mikä toimenpide / mitkä toimenpiteet listasta mahdollisesti puuttuvat? Esitä ehdotuksesi mielellään toimenpiteen muodossa mukaan lukien vastuutaho(t).

Toimenpide Vastuutaho(t)
Rahoitetaan pitkäjänteistä tutkimusta, joka pyrkii selvittämään syitä nuorten LUMA-osaamisen nopealle laskulle.
(Rahoitetaan tutkimushankkeita esim. digitaalisten oppimisympäristöjen, yleisen digitalisaatiokehityksen, opetustapojen ja -muotojen vaikutusten selvittämiseksi.)
(Eri kouluissa on otettu käyttöön oppimisympäristöjä ja opetustapoja eri aikoina; löytyykö eri koulujen oppimistulosten kehittymisiä vertaillen tilastollisesti merkittäviä selittäjiä?) OKM, korkeakoulut, Suomen Akatemia

2. Mitä kommentteja haluatte esittää LUMA-toimenpidesuunnitelmalistan luonnoksen numeroiduista toimenpiteistä tai toimenpidekokonaisuudesta?

Toimenpide 1.
- "Selvitetään, antaako varhaiskasvatus, esiopetus ja alkuopetus riittävän pohjan LUMA-osaamisen kehittymiselle elinikäiseen tarpeeseen." Aikajänteeksi on varattu yksi vuosi 2024. Tällainen selvitys edellyttäisi vaativaa laajaa monivuotista tutkimushanketta, ei siis realistinen toimenpide/tavoite.

Toimenpide 2.
- "…korkeakoulujen kansainvälisten opiskelijoiden määrän kolminkertaistamisessa.” Tavoite olisi hyvä esittää prosenttiosuutena opiskelijoista, eikä suhteessa nykytilaan, niin, ettei lukijan täydy olla tietoinen nykyisestä prosenttiosuudesta raportin kirjoitushetkestä. Kolminkertaistaminen nykyisestä voi jäädä tarkentavaksi sivuhuomautukseksi.
- Yliopiston laajat kansainväliset kontaktit edistävät kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisäämistä.
- 50 % tavoitteen saavuttaminen ei sinänsä riitä (kansallinen tavoite korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuudesta), jos lahjakkaimmat opiskelijat valitsevat edelleen tällä hetkellä suosituimpia (muita kuin LUMA) koulutusaloja. LUMA-aineiden popularisointi tulee aloittaa jo ennen lukiota, jotta nykyistä suurempi osa lahjakkaimmista opiskelijoista valitsisi luonnontieteiden ja teknologian koulutuksia.

Toimenpide 3.
- "Syvennetään ja laajennetaan kansalaisten ongelmanratkaisukykyjä ja tieteen kehityksen ymmärtämistä mukaan lukien luonnontieteellinen perusosaaminen. " Tämä on pikemminkin kuvaus siitä, mitä toivottaisiin tapahtuvan, mutta varsinaista toimenpidettä ei kuvata.
- Lisäys ehdotus: Tuetaan opetusvideoiden tuotantoa. Opetusvideot ovat pedagogisesti tärkeitä ja niiden vaikutukset oppimiseen ovat monipuoliset. Niiden uudelleenkäytettävyys puhuu puolestaan verrattuna esimerkiksi yksittäiseen oppituntiin tai tiedetapahtumaan.

Toimenpide 7.
- Yhteiskunnalliset muutokset, esimerkiksi uudistuvat työmarkkinat edellyttävät yhä enemmän IT-alan ja luonnontieteiden osaamista. Vaikka työmarkkinoiden uudistuessa on luonnontieteiden asiantuntijoille ja tutkijoille yhä kasvavaa tarvetta, luonnontieteistä kiinnostuneita oppilaita on kuitenkin suhteellisesti harmillisen vähän. On tärkeä varmistaa, että oppilaille jää joka koulutusasteella myönteinen kuva matematiikan opiskelusta. Pisteytysten kannustavan vaikutuksen lisäksi on tärkeää, että positiivista asennetta matematiikan opiskelua kohtaan vahvistetaan varhaisesta vaiheesta lähtien.

Toimenpide 9.
- Jokaisella opettajalla voi olla erinomaisia opetusideoita, jotka hän haluaisi jakaa muiden opettajien kanssa. Tuetaan opettajien mahdollisuutta oppia toisiltaan olemassa olevien verkostojen kautta.

Toimenpide 10.
- "Lisätään mahdollisuuksia opettajien kansainväliseen yhteistyöhön. " Tämä on hyvä toimenpide yleisesti opettajien monimutkaisen maailman ja erilaisten kulttuurien ymmärtämisen kannalta, mutta ei vaikuttaisi olevan erityisesti sidoksissa LUMA-opetukseen.

Toimenpide 11.
- Olisi hyvä konkretisoida, millä tavalla kehitetään LUMA-alojen opettajankoulutusten valintaprosesseja.

Toimenpide 12.
- "Panostetaan korkeakoulutuksessa pedagogiseen kehittämiseen..." Tässä on epäselvä muotoilu: onko toimenpide se, että yliopiston opetushenkilökunnasta erityisesti LUMA-kurssien opettajat suorittavat nykyistä enemmän pedagogisia opintoja? Vai tarkoitetaanko sitä, että opettajankoulutuksessa lisätään pedagogisia opintoja LUMA-aineiden opettajiksi opiskeleville?
- LUMA-toiminnan laajeneminen eri oppiaineisiin läpäisten kaikki luonnontieteet on ensiarvoisen tärkeää, jotta asioita voidaan tarkastella monitieteisesti. Yhteistyötä eri tiedekuntien ja tieteidenalojen välillä olisi hyvä lisätä, jolloin kaikki hyötyisivät yhteisistä LUMA-toiminnoista.

Toimenpide 13.
- Lukioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä tulisi kasvattaa eri tasoilla. Tämän tavoitteena olisi saada lisää motivoituneita opiskelijoita LUMA-aineisiin. Tähän liittyy myös korkeakoulujen ja niitä ympäröivän alueen/kaupunkien välinen yhteistoiminta.

Toimenpiteet 27. ja 30.
- Myös korkeakouluissa toteutetaan merkittävää informaalia opetusta esimerkiksi yliopistovierailujen ja LUMA-verkoston vapaa-ajan tiedetoimintojen osalta. Tämä toiminta tulisi nähdä osana korkeakoulujen YVV-toimintaa, joka tukee myös yleisesti LUMA-strategiaa.

 
Toimenpiteet 31. 32. ja 33.
- Huomattava osa kouluista ei ole kovin aktiivisia LUMA-toiminnoissa, ja näiden koulujen saaminen mukaan LUMA-ohjelmiin on haasteellista. Voisi esimerkiksi järjestää tapahtumia, joiden varsinainen ydin ei ole tiede, mutta joiden tavoitteena kuitenkin on herättää kiinnostus tiedettä kohtaan.

Toimenpide 35.
- Voisi miettiä, miten minimoida opettajien varsinaisen opetuksen ulkopuolella olevia tehtäviä. Vähentämällä opettajien taakkaa tuetaan opetuksen laadun kehittämistä.

3. Mitä yleisiä kommentteja?

Dokumentin toimenpide-ehdotuksilla pyritään parantamaan LUMA-osaamista, ja LUMA-strategiassa puhutaan osaamistason palauttamisesta aikaisemmalle korkealle tasolle. Toimenpiteitä on valittu melko suuri määrä ja ne tuntuvat olevan pääosin oikean suuntaisia, mutta niiden vaikuttavuuden arviointi jää, ja ehkä valintakin on jäänyt, intuition varaan.

Matematiikan osaamistason lasku on ollut huomattavan nopea ilmiö, jolloin muutoksella täytynee olla selittäviä syitä. Tällaisia voivat olla mm. konkreettiset muutokset opetuksessa tai oppijapopulaation muuttuminen (esim. suhteellisesti suurempi määrä Suomeen vasta totuttelevia ja suomea vasta opettelevia oppijoita). Näiden selittävien tekijöiden ymmärtäminen tieteellisen tutkimuksen kautta loisi pohjan suunnata resurssit toimenpiteisiin, joiden vaikuttavuudesta olisi suuri varmuus. Tästä syystä ehdotamme lisättäväksi tutkimusrahoituksen allokointia näihin teemoihin.

Jotta LUMA-alojen koulutukseen voitaisiin panostaa sekä määrällisesti että laadullisesti tulisi yliopistojen perusrahoitusta lisätä. Työmarkkinoiden kysyntä LUMA aloille on suurempaa kuin koulutukseen hakeutuvien nuorten määrä. Nykyinen rahoitusmalli palkitsee vain loppuun saakka suoritetuista tutkinnoista, ja valitettavasti keskeyttäminen on LUMA-aloilla yleistä. Pienenevä perusrahoitus heikentää yliopistojen mahdollisuuksia tarjota pienryhmäopetusta ja henkilökohtaista ohjausta, mikä kuitenkin on vaikeaksi koetuilla aloilla tärkeää.

Katsomme tärkeäksi myös huomioida LUMA toimenpidelistauksessa asetettavien tavoitteiden konkreettisuus, tavoitteiden selkeät toimenpiteet, määritellyt vastuutahot sekä seuranta indikaattorit. Toimenpiteiden priorisointi edesauttaisi merkittävästi niiden toteuttamista ja kokonaistavoitteen saavuttamista. Lisäksi, toimenpiteiden toteutumisen seuranta, mahdolliset päivittämisen tarpeet ja näistä keskeisille tahoille raportointi, on mielestämme suunniteltava jo tässä vaiheessa.
(Turun yliopisto)

Kommentoin tätä kohtaa s. 12 ”Tutkimusten mukaan matemaattisten taitojen kehittymistä tukee myös monipuolinen ja systemaattinen musiikillinen ilmaisu. Myös lasten vahvoilla hienomotorisilla taidoilla on havaittu olevan yhteys parempiin matemaattisiin valmiuksiin. Sen sijaan vapaassa leikissä lapsi oppii matemaattisia peruskäsitteitä vain harvoin.”
Ihmettelen näitä väitteitä, jotka oman käsitykseni mukaan taitavat ennemminkin perustua korrelaatioille kuin kausaalisuhteille. Vahva tutkimusnäyttö (koonti esim. Clements & Sarama, Learning and Teaching Early Math. The Learning Trajectories, 2014) osoittaa, että varhaiset matemaattiset taidot kehittyvät nimenomaan varhaisia matemaattisia taitoja harjoittelemalla, eivät musiikkikasvatuksella tai hienomotoriikkaharjoituksilla. Vain mikäli musiikkituokio sisältää tai hyödyntää matemaattista ajattelua, prosessointia, se voi kehittää matemaattisia taitoja spesifisti – yleiset oppimisen valmiudet ovat eri asia kuin matemaattiset taidot ja valmiudet. Hienomotorisella harjoittelulla on pitkät perinteet, ja sitäkin tarvitaan, kuitenkaan ne eivät tuota matemaattista ymmärrystä ilman matemaattista sisältöä. Näin esimerkiksi numeroiden piirtely kehittää numeroiden piirtelytaitoa, muttei tuota ymmärrystä siitä, mitä numeroilla tarkoitetaan tai mihin niitä käytetään. Vapaassa leikissä osa lapsista harjoittelee matemaattisia taitojaan paljon, osa ei juurikaan (ks. katsaus Hannula-Sormunen, 2014, artikkeli teoksessa Oxford Handbook for Mathematical Cognition) – varhaiskasvatuksessa on tärkeää ohjata kaikkia lapsia huomaamaan arjen tilanteissa, omissa leikeissä esiintyvää matematiikkaa. Vapaa ja ohjattu leikki ovat keskeisiä matemaattisten taitojen kehittäjiä. Esimerkiksi Joustavaan Matematiikkaan opettajien täydennyskoulutusten tutkimusperustaisilla Pikkumatikka-kursseilla samoin kuin Varhaiskasvatussuunnitelman ja uuden kaksivuotisen esiopetuskokeilun matematiikan perustana on sama ajatus arjen tilanteiden, lasten leikin ja oman toiminnan hyödyntämisen tärkeydestä.
Käsitykseni mukaan varhaiskasvatuksen opetussuunitelmat ja erityisesti varhaiskasvatuksen laadun arviointikriteerit sisältävät harmillisen vähän matemaattisen kehityksen kannalta tärkeitä sisältöjä. Varhaiskasvatuksessa toimivien ammattilaisten (varhaiskasvatuksen opettajat, sosionomit, lastenhoitajat, varhaiskasvatusjohtajat) olisi tärkeää saada täydennyskoulutusta varhaisten matemaattisten taitojen tukemisesta osana LUMA-strategiaa, tämän alueen osaaminen vaihtelee kentällä paljon ja myös negatiivisia asenteita matematiikkaa kohtaan esiintyy.
Olemme Turun yliopiston Matematiikan oppimisen ja opetuksen tutkimusryhmän kanssa osana Strategisen Neuvoston Growing Mind –projektia julkaisseet vähän aikaa sitten politiikkasuosituksen, jonka jaan tänne kommentiksi koko LUMA-strategiaan. Suositus perustuu laajaan, tuoreeseen tutkimuskirjallisuuskatsaukseen ja ehdotamme matematiikan kansallisen ohjelman käynnistämistä, mikä sopii hyvin osaksi LUMA-strategiaa. Suositus löytyy täältä: https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/22_09_matematiikan-osaamisen-tukemiseen-tarvitaan-kansallinen-toimenpideohjelma.pdf
Tässä osa suosituksesta: Maailman hahmottaminen matemaattisista näkökulmista on osa matemaattisen ajattelun perustaa. Matemaattinen ajattelu tulee nähdä nykyistä paljon vahvemmin osana ihmisen toimintaa erilaisissa ympäristöissä, ei vain erillisenä koulussa opetettavana oppirakennelmana. Matemaattiset käsitteet ja taidot ovat keskeisiä kulttuurisesti välittyviä ajattelun välineitä, jotka auttavat jäsentämään ympäröivää todellisuutta – mutta näiden oppiminen nyky-yhteiskunnan edellyttämälle tasolle vaatii systemaattista tukea varhaiskasvatuksesta lähtien ylimmille koulutusasteille saakka. Matemaattinen ajattelu alkaa kehittyä jo varhain. Sitä voidaan parhaiten tukea hyödyntämällä arkista toimintaa, jonka sisältämään matematiikkaan kiinnitetään tietoisesti huomiota, ei niinkään aloittamalla muodollisen laskennon opettaminen aikaisempaa aiemmin. Peruskoulun matematiikan opetuksen kohteena ovat sekä arjessa tarvittava matemaattinen ajattelu että matematiikan muodollinen järjestelmä nykyistä tasapuolisemmin. Matemaattisten taitojen harjoittelu kehittää analyyttisiä, kriittisiä ajattelutaitoja ja oman toiminnan säätelytaitoja laajemminkin kuin vain formaaliin matematiikkaan liittyen – näitä positiivisia siirtovaikutuksia tulee nostaa esille ja hyödyntää nykyistä paremmin. Joustava matemaattinen ajattelu ja oppilaiden rohkaiseminen vaihtoehtoisten ratkaisumallien keksimiseen ja testaamiseen liittyy kaikkeen matematiikan opiskeluun varhaiskasvatuksesta alkaen. Myös innovatiivisilla tavoilla käyttää teknologiaa ja pelillisyyttä voidaan tukea joustavan matemaattisen ajattelun kehitystä.
Minna Hannula-Sormunen, professori, Turun yliopisto (erityisala: varhaisten matemaattisten taitojen kehitys ja sitä tukevat oppimisympäristöt)

Kansallinen LUMA-neuvottelukunta kiittää mahdollisuudesta lausua kansallisen LUMA-strategian toimenpiteistä. Neuvottelukunta kokoaa yhteen tieteen, koulutuksen ja elinkeinoelämän edustajia eri organisaatioista.

LUMA-neuvottelukunta pitää kansallisen LUMA-strategian toimenpidesuunnitelman tekoa hyvänä askeleena LUMA-strategian toimeenpanoa varten. Neuvottelukunta katsoo kuitenkin, että toimenpiteitä tulisi tiivistää ja priorisoida. Esitettävillä toimenpiteillä tulisi olla selkeä yhteys LUMA-osaamisen kehittämiseen ja sen tulisi käydä ilmi. Toimenpiteiden pitää olla yksiselitteisiä, vaikutuksiltaan mitattavia ja toteuttamisessa skaalattavia. Ennen toimenpiteiden julkistamista tulisi tehdä niiden vaikuttavuuden arviointi keskeisten sidosryhmien kanssa sekä lisätä toimenpiteille vaikuttavuuden mittarit. Toimenpiteille tarvitaan selkeät toteuttajat ja vastuutahot, mutta myös linjakkaat kansallisen päätöksenteon prosessit.

Toimenpiteiden tulisi huomioida kohdennetusti Tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKI) tiekartan keskeiset osa-alueet: Miten vastataan osaajien puutteeseen? Miten vastataan työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin? Miten formaalin koulutuksen ja opettajankoulutuksen avulla voidaan edesauttaa elinikäistä oppimista ja LUMA-tietopääoman kasvattamista? Miten LUMA-taitoja voidaan kehittää oppijan näkökulmasta (tutkimus, arviointi) siten, että oppijalla on mahdollisuus tietoperustaiseen päätöksentekoon yhteiskunnassa? Toimenpiteiden tulisi myös huomioida monitieteiset globaalit haasteet kuten kestävä kehitys, ilmastonmuutos ja digitalisaatio, joissa LUMA-osaaminen kytkeytyy terveyden ja elinympäristön muutoksiin.

LUMA-strategiaa tulee seurata pitkäjänteisesti osana sekä TKI-tiekartan päivityksiä että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan seurantaa ja arviointia. Kansallinen LUMA-neuvottelukunta tarjoaa asiantuntemustaan strategian seurantaan ja arviointiin. Toimenpiteet ja niiden pitkäjänteinen resursointi tulee kirjata osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa.

LUMA-neuvottelukunnan puolesta,
Jan Lundell, puheenjohtaja

LUMA-neuvottelukunnan jäsenet: https://www.luma.fi/keskus/kansallinen-luma-neuvottelukunta/