Lähtökohtaisesti suunnitelma vaikuttaa ansioikkaalta. Ensisijaisen tärkeää on, että toimenpiteissä mainittujen toimenpiteiden kestävästä rahoituspohjasta huolehditaan - tämä koskee sekä uusia avauksia että jo olemassa olevaa toimintaa. Muuten toimet jäävät suunnitelman tasolle ja konkretia puuttuu. Esimerkiksi toimenpiteen 29. kohdalla tiedeolympiatoiminta (MA,FY,KE,BI,GE) toimii jo nyt vakiintuneella hyväksi havaitulla tavalla, mutta rahoitusta on viime aikoina karsittu ja toiminnan jatkuvuus on nyt vaakalaudalla.

Aikajänteitä on myös hyvä tarkastella, valtaosa toimenpiteistä kuitenkin kattaa koko strategiakauden.

(Niko Johasson, Helsingin yliopisto / Luonnontieteellinen keskusmuseo / BMOL)

Kemianteollisuus kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa LUMA -strategian toimenpidesuunnitelmaan. Kemianteollisuus ry on jo useita vuosia perännyt valtakunnallista, LUMA -strategiaa ja siihen liitettävää toimintasuunnitelmaa; se osaltaan edesauttaa Suomen luonnontieteellis-matemaattisen osaamisen tason noston takaisin vuosituhannen alkupuolen huipputasolle. Vaikuttavuuden lisäämiseksi tulee strategian toimenpidesuunnitelmassa nimettyjen toimenpiteiden näkyä myös keväällä 2023 kirjattavassa hallitusohjelmassa. Täten toimenpidelistauksen tulisi olla mahdollisimman napakka. Lisäksi toimenpiteiden on oltava selkeästi skaalattavia ja mitattavia. Toimenpidelistaa tuleekin täten tiivistää keskittyen tavoitteisiin, jotka edistävät mitattavissa olevan LUMA -osaamisen kehittymistä.

Näin ollen Kemianteollisuus ry katsoo, että listalta on syytä poistaa sellaiset kohdat ja ehdotukset, joille ei ole määritelty selkeää, mitattavissa olevaa toimenpidettä tai selkeää vastuutahoa. Myös toimenpiteen, joilla ei ole suoraa yhteyttä LUMA -osaamiseen tulee poistaa. Poistettaviksi Kemianteollisuus ry ehdottaa seuraavia toimenpiteitä: 1,3,5,14,15,16,17,20,21,23,26,30.

Toimenpiteet 6,13,20,22 ja 23 ovat sellaisia, jotka jo sisältyvät muihin valtakunnallisiin, meneillään oleviin hankkeisiin. Niitä ei tällöin tarvitse tässä toimenpidesuunnitelmassa erikseen mainita.
Toimenpiteet voisi lisäksi listata esim. toimijan, vastuutahon tai koulutuspolun mukaisesti.
Lopuksi Kemianteollisuus ry haluaa muistuttaa koko strategian ja sen toimenpidesuunnitelman tiiviistä kytkemisestä työelämän tulevaisuuden osaamistarpeisiin sekä hiilineutraalisuus-, ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. (Anni Siltanen, Kemianteollisuus ry)

Yleisiä kommentteja:

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että LUMA-aineiden osaamiseen ja opetukseen kiinnitetään huomiota, sillä nämä ovat tärkeässä roolissa ratkaistaessa yhteiskuntamme suuria haasteita, kuten ilmastonmuutoksen hillintää, vapautumista fossiilisesta energiantuotannosta, sekä edistettäessä kestävää kehitystä ja elintapaa.

Lähtökohtaisesti toimenpiteitä koskevassa alustuksessa todetaan, että LUMA-osaamisen vahvistaminen ja merkitys edellyttää usealta toimijalta panostuksia. Toimenpiteiden osalta ei kuitenkaan ole kaikilta osin tunnistettu kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien laajaa ja merkittävää roolia. Toimenpiteiden sisällöissä tulee tunnistaa, mitkä tahot ovat toimivaltaisia ja näin ollen voivat vaikuttaa panostuksillaan toimenpiteiden toteutumiseen. Esimerkiksi toimenpiteen 2. osalta ammatillisen koulutuksen järjestäjät päättävät aloituspaikkojensa suuntaamisesta järjestämisluvassaan olevien koulutusalojen puitteissa. Myös toimenpiteen 4. osalta painoarvo on kovin vahvasti sidosryhmissä, vaikka varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ovat pääsääntöisesti kuntien vastuulle kuuluvia palveluita.

Toimenpiteissä on viitteitä siitä, että osaamisen edellytysten varmistamiseen panostetaan määräaikaisilla lisäresursoinneilla varhaiskasvatuksessa sekä eri koulutusmuodoissa (esim. nro 1, nro 9). Toimenpiteet olisivat huomattavasti pitkäjänteisempiä ja vaikuttavampia, jos koulutuksen perusrahoitukseen panostettaisiin ensisijaisesti koko strategiakauden aikana.

Toimenpide-esitykset on ryhmitelty strategian tavoitteiden mukaisesti. Ratkaisu johtaa poikkileikkaavampiin, mutta samalla heikommin kohdentuviin ja konkretisoitaviin toimenpide-esityksiin. Vaihtoehtoinen tapa olisi laatia esityksiä esimerkiksi vastuutahoittain tai koulutusmuodoittain, jolloin esitykset olisivat helpommin konkretisoitavissa.
Lopuksi Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että LUMA-strategialle asetetussa ohjausryhmässä puuttuu kunta- ja koulutuksen järjestäjien edustus. Tämä on puute, kun kyseessä on yhteiskunnallisesti laaja LUMA-osaamisen edistämistä koskeva strategia, joka edellyttää kuntien ja koulutuksen järjestäjien toimia ja panostuksia.

Kommentteja LUMA-toimenpidesuunnitelmalistan luonnoksen numeroiduista toimenpiteistä tai toimenpidekokonaisuudesta:

2. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät päättävät aloituspaikkojensa suuntaamisesta järjestämisluvassaan olevien koulutusalojen puitteissa.
10. ”Lisätään mahdollisuuksia opettajien kansainväliseen yhteistyöhön.” Onko tämä yleisempi (ja tuolloin tässä tarpeeton) maininta vai onko tässä kyse kansainvälisestä yhteistyöstä nimenomaan LUMA-aineissa?
13. Maininta lukiolaista on tarpeeton ja se voidaan poistaa, sillä toimenpide-esitys ei kaipaa enää jo voimassa olevan lain perustelua.
13. ”…luodaan kannustimia matemaattis-luonnontieteellisten ja teknisten aineiden opiskeluun…” -ilmaus kaipaa täsmentämistä. Kuka luo kannustimia ja mitä ne ovat?
13. Koska toimenpide-esityksessä puhutaan lukiokoulutuksesta, voidaan ’toisen asteen koulutuksen järjestäjät’ -vastuutaho korvata täsmällisemmällä ’lukiokoulutuksen järjestäjät’ -ilmauksella.
22. Kirjaus on epämääräinen. Lukiokoulutuksen laatustrategia on suositusluonteinen, ei velvoittava työväline koulutuksen järjestäjille. Opetushallituksella ei ole roolia sen toteuttamisessa, joten OPH voidaan poistaa toimijoista tämän osalta.
23. Toimenpide-esitys tulee poistaa tai se on vaihtoehtoisesti syytä muuttaa muotoon ”Tuetaan LUMA-alojen opetushenkilöstön saatavuutta muun muassa koulutusmääriä säätelemällä ja opettajatiedonkeruuta kehittämällä.”
25. Toimenpide-esityksestä ei käy ilmi, miten esitys syventävien opintojen tarjonnan lisäämiseksi aiotaan toteuttaa. On syytä tarkentaa, esitetäänkö tuntijaon muutosta, verkko-opetustarjontaa vai jotakin muuta. Syventävien opintojen termi tuntuu myös erikoiselta, kun vuonna 2021 käyttöön otetussa opetussuunnitelmassa on luovuttu ”syventävät opinnot” -termistä.
25. Ilmaisu ”erityistehtävän lukiot” on myös epämääräinen. Sillä ei ilmeisesti tarkoitettane esim. musiikin tai kuvataiteen erityistehtävälukioita? Tätä on syytä tarkentaa.
30. Toimenpide-esityksen varsinainen sisältö jää epäselväksi. Esimerkiksi yhteisöllisyys tiedekasvatuksessa ja yhteiset tavoitteet eivät konkretisoidu.
31 ja 32. On syytä pohtia, ovat toimenpide-esitykset päällekkäisiä ja voidaanko ne tiivistää yhdeksi esitykseksi.
33. Neuvolatoiminnan kytkeminen toimenpide-esityksiin edellyttäisi luonnollisesti neuvolatoiminnasta vastaavien tahojen kytkemistä mukaan valmisteluun. Muuten maininta tuntuu erikoiselta.

(Suomen Kuntaliitto ry / Kyösti Värri, Mari Sjöström ja Essi Ratia)

Toimenpiteiden perusviesti on erinomainen ja tulevaisuutemme kannalta valtavan tärkeä.

Toimenpiteiden vaikuttavuuden näkökulmasta olisi kuitenkin keskeistä priorisoida ja selkeyttää nyt hyvin laajaa joukkoa toimenpiteitä. Jokaisella toimijalla olisi parhaimmillaan vain muutama konkreettinen toimenpide, joita voidaan seurata ja arvioida. Tällöin myös viestintä säilyy kirkkaana.

Erittäin tärkeä toimenpide on nro 17. Ehkäistään oppijan taustan vaikutusta osaamiseen ja koulutuspolkuun. Tässä tarvitaan aktiiviset keinot saavutettavuuden lisäämiseksi kaikille ja inklusiivisuuden lisäämiseksi kaikissa toiminnoissa. Eri oppiasteiden välinen yhteistyö on tässä myös keskiössä.

Toinen keskeinen toimenpide on monialaisuuden ja eri alojen kytkentöjen tuominen esiin koulutuksessa (STEAM). Tämä välittyy ainakin toimenpiteessä nro 12.

(Raili Pönni, Aalto-yliopisto)

Metsäteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida Suomen LUMA-strategian toimenpidesuunnitelmaa. Metsäteollisuus ry on yhdessä useiden elinkeinoelämän edustajien kanssa peräänkuuluttanut LUMA-strategiaa useita vuosia ja pitää vaikuttavan toimenpidesuunnitelman valmistelua edelleen äärimmäisen tärkeänä ja ajankohtaisena.

Suunnitelmaluonnoksen toimenpiteitä pitäisi karsia, yhdistää ja priorisoida. Toimenpidelistauksen ytimekkyys tukisi myös sitä, että siihen voitaisi viitata suoraan Suomen seuraavassa hallitusohjelmassa. Myös mittarit ja vaikuttavuusarvioinnit tarvitaan, jotta LUMA-strategian tavoitteiden toteutuminen voidaan todentaa. Vastuutahoja nimetessä tulee varmistaa, että mainitut toimijat ovat sitoutuneita toimenpiteiden toteuttamiseen. Toimenpidesuunnitelman julkaisua ei saa kiirehtiä ennen edellä mainittujen seikkojen huolellista läpikäyntiä.

Karsittavia toimenpiteitä ovat numerot 5, 6, 13, 14, 15, 20, 22, 23, 26 sekä 31 muihin strategioihin, ohjelmiin ja lakeihin liittyvien päällekkäisyyksien sekä konkretian puutteen takia. Sisällöltään tärkeitä, mutta yhdistelyä ja konkretian lisäämistä kaipaavat toimenpiteet 1, 3, 16, 17, 21 sekä 30.

LUMA-strategian ydintä on toimenpide 4, "Luonnontieteissä ja matematiikassa on määritelty valtakunnalliseksi tavoitteeksi nostaa osaaminen vuosituhannen alun tasolle. Luonnontieteiden ja matematiikan osaamisen tason nostamiseksi kansallisen tavoitteen tasolle lisätään opetuksen ja tuen resursseja niin, että perustaitojen hallinta varmistuu." Tämä toimenpide pitäisi ehdottomasti pilkkoa osiin ja/tai muokata konkreettisemmaksi. (Metsäteollisuus ry)

Toivoisimme LUMA-strategiasuunnitelmassa huomioitavan seuraavat asiat:

Kohdassa 25 halutaan lisätä syventävien opintojen tarjontaa kaikille lukiolaisille. Tuotamme valtakunnallisen erityistehtävämme puitteissa tällaisia adaptiivisia opintokokonaisuuksia lukiolaisille ympäri Suomea jo tällä hetkellä ja toivottavasti pystymme tarjoamaan niitä kehittämistehtävämme puitteissa myös jatkossa.
Lukiokoulutuksen suurimpana haasteena on kuitenkin tällä hetkellä on se, että opiskelijoilla on 18 opiskeltavaa oppiainetta ja niiden pakollisia moduuleja/opintojaksoja yhteensä 94 opintopistettä, jos opiskelija opiskelee lyhyttä matematiikkaa ja 102 op, jos opiskelija opiskelee pitkää matematiikkaa. Valinnaisuuteen jää siis vain noin kolmasosa opintopisteistä ja esimerkiksi luonnontieteiden opintopisteistä suurin osa kuuluu valinnaisiin moduuleihin. Opiskelijan on siis vaikea mahduttaa lukujärjestykseensä juurikaan koulukohtaisia syventäviä matematiikan ja luonnontieteen opintojaksoja. Tarjontaa siis on, mutta se jää käyttämättä. Lisäksi valtava pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojaksojen määrä uuvuttaa opiskelijoita ja estää heitä opiskelemasta itselleen mielekkäitä opintojaksoja. Toivoisimme konkreettisena toimenpiteenä siis sitä, että lukio-opiskelun valinnaisuutta lisättäisiin niin, että matematiikka-, luonnontiede- ja teknologiaopintoja olisi mahdollista jo lukioaikana syventää opiskelijan omien intressien mukaisesti. Tähän tarpeeseen vastaa joissakin määrin erityislukion huojennusmahdollisuus pakollisissa aineissa, mutta näemme tarpeen myös laajempana koskien kaikkien lukio-opiskelijoiden valinnaisuuden lisäämistä.
Toimenpide-ehdotus: Selvitetään lukiokoulutuksen valinnaisuuden lisäämismahdollisuuksia opiskelijoiden uupumisen estämiseksi ja monipuolisemman luma-aineiden opintojaksomäärän opiskelun mahdollistamiseksi.

Suunnitelmassa on mielestämme liian vähän huomioitu painotusluokkien ja erityislukiopaikkojen tarve. On tärkeää, että myös tulevaisuudessa etevimmille ja luma-aineista kiinnostuneimmille tarjotaan mahdollisuus keskittyä ja syventyä erityisesti luonnontieteisiin ja matematiikkaan niin yläkoulussa kuin lukiossakin. Mutta erityislukion ja painotusluokkien merkitys ei ole ainoastaan kurssitarjonnan monipuolisuudessa ja opintomahdollisuuksissa. Näemme erityislukioiden tärkeimpänä tehtävänä opiskelijoiden sosiaalisen kehityksen tukemisen. Monet erityislukion opiskelijat ovat kokeneet osaamisensa tai kiinnostuksenkohteidensa takia kiusaamista, sosiaalista eristämistä tai ulkopuolisuutta aiemmissa kouluissaan, mutta painotusluokalla tai erityislukiossa he löytävät samoista asioista kiinnostuneita ja samalla tavalla matematiikkaan ja luonnontieteisiin suhtautuvia opiskelijatovereita. Tällä on suuri merkitys mm. syrjäytymisen ehkäisemisessä erityisesti nuorilla, joiden sosiaaliset taidot eivät ole kehittyneet samassa suhteessa esimerkiksi matemaattisiin taitoihin verrattuna. Toisaalta toisten opiskelutovereiden tuki ja kannustus sekä yhdessä tekeminen auttavat etevimpiä opiskelijoita entistä parempiin suorituksiin.
Toimenpide-ehdotuksena:
Turvataan luonnontieteen ja matematiikan erityistehtävälukioiden asema jatkossakin ja taataan siihen tarvittavat resurssit. Tuetaan erityistehtävälukioiden toimintaa ja opettajien ja opiskelijoiden osaamista valtakunnallisten kehittämistehtävien avulla.

Keskeinen asia joka käsitteenä puuttuu suunnitelmasta, on kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvittava luonnontieteellinen teoriapohja sekä kyky tiedon soveltamiseen ja asenteiden muuttamiseen kestävyyden suuntaan. Systeemisten ongelmien ratkaisemisessa luonnontieteiden ja muiden oppiaineiden välinen yhteistyö on keskiössä. Yhteiskuntana olemme tehneet lupauksia isoista muutoksista vuoteen 2030 ja 2050 mennessä. Jos ne halutaan implementoida, pohjatietojen ja -taitojen tulee olla kunnossa.
Perusopetukseen on tarjolla eri järjestäjien koulutuksia ja materiaaleja. Lukiotasolla tarvitaan opettajille nimenomaan lukiotasoon tähtäävää koulutusta, johon voidaan vastata esimerkiksi kehittämistehtävälukioiden järjestämällä koulutustarjonnalla.
Toimenpide-ehdotus: Tuetaan kestävyyskasvatuksen kehittämistä mm. kouluasteittain kohdennettujen koulutusten avulla. Turvataan kehittämistehtävälukioiden mahdollisuudet koulutusten järjestämiseen ja sekä kestävyyskasvatuksen kehittämiseen tarvittava rahoitus.


Viitaten kohtaan 24, myös erityislukioiden ja kehittämistehtävälukioiden verkoston ylläpitäminen on tärkeää myös jatkossa. Olemme viimeisen neljän vuoden aikana luoneet kansallisen LUKEMA-verkoston eli lukion luonnontieteen ja matematiikan kehittämisverkoston, jossa on mukana niin erityislukioiden kuin muidenkin lukioiden luma-opettajia eri puolilta Suomea. Verkoston välityksellä jaamme tietoa tapahtumista, koulutuksista ja uusista materiaaleista ja luomme mahdollisuuksia yliopistojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Yhteisiä kohtaamisia on syntynyt paitsi organisaatioiden myös opettajien tasolla. Tästä esimerkkinä LUKEMA-päivät ja Harppi-tapahtuma. Verkoston käyttöön on myös tuotettu paljon lukion luma-aineiden opetuksessa käytettävää uutta materiaalia. Verkostoa ja materiaalipankkia kannattaa jatkossakin ylläpitää, jotta yhteistyö eri opettajien ja toimijoiden kanssa säilyy vahvana ja tuotetut materiaalit säilyvät opettajien ja opiskelijoiden ulottuvilla.
Toimenpide-ehdotus: Pyritään säilyttämään kehittämistehtävälukioiden ja erityistehtävälukioiden verkosto ja toimintaedellytykset sekä mahdollisesti lisäämään maantieteellisesti ma-lu-erityistehtävälukioiden määrää.

Lisäksi haluaisimme seuraavia muutoksia toimenpide-ehdotuksiin:

Kohta 7: Pitäisi mainita myös luonnontieteet.
Kohta 9: Kehittämistehtävälukiot ja ehkä jopa erityistehtävälukiot toteuttajiksi.
Kohta 10: Kestävä kehitys mainittu melko vähäisessä merkityksessä. Se on kuitenkin kantava teema koko LUMA-strategiassa ottaen huomioon kestävyysmurroksen. Tästä tarkemmin ehdotuksessamme kohdassa 3. Toimijatahoksi lisätään kehittämistehtävälukiot.
Kohta 13: Lisätään toimijatahoksi kehittämistehtävä- ja erityistehtävälukiot.
Kohta 17: Tässä toimijana pitää olla korkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset (LUMA-keskus Suomi ei selviä millään tehtävästä yksin).
Kohta 19: OPH ja kehittämistehtävälukiot

(Otaniemen lukio, valtakunnallinen luonnontieteen kehittämistehtävä Jälki/rehtori Sinikka Luoma-Mattila, apulaisrehtori (erityislukio ja kehittämistehtävä) Kirsi-Maria Vakkilainen ja erityislukion koordinaattori Maija Flinkman)

Yleiskommentit:

Toimeenpanosuunnitelman luonnoksessa tulee huomioida matematiikan ohella riittävästi myös muut LUMA-aineet kuten biologia ja maantiede.

Toimenpiteissä tulisi huomioida paremmin globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja luontokato, joita käsitellään keskeisesti erityisesti maantieteessä.

Yleisesti ottaen toivomme toimeenpanosuunnitelmaan lisää konkretiaa.

4. Tämän lisäksi pitäisi mahdollistaa LUMA-aineista innostuneiden oppilaiden/opiskelijoiden mahdollisuudet laajentaa opintojaan pakollisista oppisisällöistä. Tähän ns. ylöspäin eriyttämiseen ei nykyisillä resursseilla ole perusopetuksessa mahdollisuutta, koska saatavilla oleva tuki riittää vain erityistä tukea tarvitsevilla oppilaille.

Perusopetuksessa tulee varmistaa riittävän pienet ryhmäkoot. Tutkiva oppiminen ja työturvallisuus edellyttävät riittävän pieniä (16 oppilasta) ryhmiä myös biologian ja maantiedon tunneilla.

Jalkautetaan perusopetukseen valtakunnalliset syventävät valinnaisainekurssit LUMA-aineista seuraavan OPS-uudistuksen yhteydessä.

Opettajille tarvitaan materiaaleja ja malleja opetuksen eriyttämiseen ylöspäin sekä valinnaisten LUMA-sisältöisten kurssien suunnitteluun.

Tuetaan koulujen välistä yhteistyötä esim. lähikoulujen kesken yhteisiä LUMA-valinnaisaineita.

9. Lisäys: LUMA-aineiden aineenhallintaa tulee lisätä luokanopettajien perustutkinto-opinnoissa.

29. Tiedeolympiatoiminnalla on Suomessa vakiintuneet toimintamallit ja suomalaiset nuoret ovat menestyneet erinomaisesti kansainvälisissä tiedeolympialaisissa (BI, GE, MA, KE, FY ja IOI). Tiedeolympiatoiminnalle tulee turvata pysyvä vuosittainen rahoitus, jotta toiminta toteutuu jatkossakin.

30. Parannetaan LUMA-keskusten valtakunnallista saavutettavuutta (esim. Suomenselän alue, Pohjois-Savo ja Kainuu). Otetaan mallia TAT:n yrityskylä toiminnasta.

Vahvistetaan myös luonto- ja ympäristökoulujen toimintamahdollisuuksia.

33: Kannustetaan ulkona-oppimiseen, luonnossa liikkumiseen niin kodeissa, päiväkodeissa ja varhaiskasvatuksessa. Opitaan ihmettelemään, tekemään omia havaintoja ja vahvistamaan luontosuhteen syntymistä. Laajennetaan hyviä käytänteitä ja kokemuksia, joita useilla paikkakunnilla on saatu ulkona tapahtuvasta esikoulusta ns. ”metsäeskaritoiminnasta”.

Kommenttien antaja: Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry

Teknologian ja robotiikan yleistyminen arjessa lisää tarvetta ymmärtää robotiikan toimintaperiaatteita. Se lisää luonnollisesti monipuolisen ja soveltavan LUMA-osaamisen tarvetta. Riihimäellä robotiikka on opiskeltu jo muutamien vuosien ajan osana kaikille yhteisiä opintoja varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Käytännössä on nähty, että robotiikan oppimisympäristöt ovat toimivia ja oppilaita motivoivia välineitä. Niiden avulla lapset ja nuoret saavat kokemuksen siitä, miten teknologia vaikuttaa arkeemme ja miten se on seurausta ihmisen tekemistä ratkaisuista. Ilman tätä perusymmärrystä on vaikeaa muodostaa mielipidettä teknologiasta ja osallistua yhteiseen keskusteluun.

Strategiassa peräänkuulutetaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, jotta LUMA-osaamispotentiaali saadaan käyttöön. Tämä tarkoittaa että teknologian ja robotiikan sisältöjä tulee tarjota kaikille, jotta oppilas voi nähdä robotiikan mahdollisuudet omassa elämässä, työelämässä ja yhteiskunnallisesti.

Opettajien teknologiset ongelmanratkaisutaidot ovat tunnetusti muita korkeakoulutettuja heikommat. Koulujen valmiuksiin opettaa ohjelmointia ja robotiikkaa tarvitaan opettajankoulutusta ja täydennyskoulutusta, mutta myös laadukkaita materiaaleja.

LUMA-visiossa esitetään, että Suomessa tulee olla riittävästi LUMA-osaajia. Lisäksi tarvitaan valmiuksia ja sanoitusta lähestyä teknologiaa pedagogisesti. Ei riitä, että jotkut kunnat tai alueet ottavat tämän vastuulleen, vaan LUMA-osaamista vaaditaan tulevaisuudessa kaikilta ja siksi teknologiakasvatuksen ja robotiikan opetukseen tulee panostaa valtakunnallisesti ja hyödyntää edelläkävijöiden jo hankkimaa osaamista.

(Robotiikkakampus, Riihimäen kaupunki/ Reetta Viitanen ja Pia Engström)

Sivistystyönantajat (Sivista) pitää hyvänä, että kansallista LUMA-strategiaa konkretisoidaan toimenpidesuunnitelmalla. Ehdotettujen toimenpiteiden laaja kirjo kertoo siitä, että osaamistason nostamiseksi ei ole yhtä yksittäistä keinoa, vaan LUMA-osaamisen kehittämiseen voidaan – ja pitää – vaikuttaa monella rintamalla. Sivista katsoo kuitenkin, että toimenpiteissä on kirkastamisen ja tiivistämisen varaa – erityisesti niiltä osin, kun toimenpiteet eivät ole selkeästi yhteydessä nimenomaan LUMA-osaamisen kehittämiseen.

Seuraavassa yksityiskohtaisia huomioita esitetyistä toimenpiteistä:

1: Sivista pitää hyvänä, että varhaisten vuosien merkitys osaamisen perustana saa toimenpidesuunnitelmassa huomiota. Selvityshanke vaikuttaa varsin laajalta melko suppealle aikajänteelle (2024) ilman tarkempaa rajausta. Onko tarkoituksena kartoittaa esimerkiksi varhaiskasvatuussuunnitelman tai opetussuunnitelman perusteiden riittävä ohjaavuus tai varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen opettajien LUMA-taustaa?
2: Sivista pitää perusteltuna, että koulutusmääristä päätettäessä keskeisenä perusteena on työelämän osaajatarve.
6: Poistettavissa. Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian lähtökohtana ei ole LUMA-strategian toimeenpano.
7: Sivista painottaa, että korkeakoulujen opiskelijavalintojen pisteytyksistä päättäminen on korkeakoulujen autonomian piirissä. Korkeakouluilla on kuitenkin ollut vahva tahtotila varmistaa LUMA-osaamisen riittävä taso ja laajuus. Opiskelijavalintojen käytännöt ovat keskeinen instrumentti LUMA-osaamista kehittävien valintojen tekemiseen toisella asteella.
8: Sivista ehdottaa seurannan jäntevöittämiseksi, että toimenpiteisiin lisätään mittareiden laadinta seurannan välineeksi. Lisäksi Sivista ehdottaa lisäystä siitä, että LUMA-strategiaa toimeenpiteet mukaan lukien päivitetään aina TKI-tiekarttaa päivitettäessä.
9: Sivista ehdottaa lisättäväksi, että täydennyskoulutusten sijaan toimenpiteeseen kirjattaisiin laajemmin osaamisen kehittämisestä. Näin opettajien osaamisen kehittäminen ei typisty yksittäisiin koulutuksiin, vaan oppilaitoksissa omaksutaan laajemmin oppivan yhteisön toimintakulttuuria noudattelevia osaamisen jakamisen käytänteitä. Toimenpiteen toinen kohta voidaan muotoilla esimerkiksi: ”Tuetaan luokanopettajien matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen ja LUMA-alojen aineenopettajien pedagogisen osaamisen kehittämistä esimerkiksi täydennyskoulutuksilla ja osaamisen jakamisella oppilaitoksissa.
13: Toimenpiteessä mainitaan vain lukioiden ja korkeakoulujen välinen yhteistyö, mutta vastuutahoina on mainittu kaikki toisen asteen koulutuksen järjestäjät. Toisaalta korkeakoulut puuttuvat vastuutahona. Viittaus lukiolakiin on poistettavissa – ei ole toimenpide.
14: Poistettavissa, toimenpide-ehdotus vaikuttaa erityisesti LUMA-aineisiin painottuneiden pedagogisten opettajajärjestöjen ja sidosryhmien perustoiminnalta, eikä sisällä varsinaista toimenpidettä.
15: Poistettavissa. Ammatillisen koulutuksen reformi on kokonaisuus, jota arvioidaan omana prosessinaan. Toimenpide on myös osin päällekkäinen toimenpiteen 26 kanssa.
16: Poistettavissa, tai vaatii täsmentämistä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on jo todettu tavoite vahvistaa myönteistä suhtautumista matematiikkaan, johon varhaiskasvatuksen toteutuksessa leikki on luonteva väline.
17: Poistettavissa, tai vaatii täsmentämistä. Toimenpiteessä ei täsmennetä, mihin koulutusasteeseen ehdotus liittyy. Fyysisten opintokäyntien sijaan yhdenvertaisten mahdollisuuksien näkökulmasta voisi olla tarkoituksenmukaista kehittää etäyhteyksiä hyödyntävää tutustumista korkeakoulujen LUMA-osaamista vaativaan koulutustarjontaan.
20: Poistettavissa. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien kuvaaminen ei liity erityisesti LUMA-osaamisen vahvistamiseen, vaikka arvioinnin kehittäminen onkin keskeistä.
22: Poistettavissa. Lukion laatustrategia on jo valmistunut, eikä siinä ole erityistä painopistettä LUMA-osaamisen vahvistamiseen liittyen. Laatustrategian fokuksessa on laadunhallinnan käytännöt, eikä niinkään toimenpiteet eri oppiaineissa hankittavan osaamisen vahvistamiseksi.
23: Poistettava. Sivista katsoo, että opettajarekisterin voisi jäykistää kasvatus- ja koulutusalan työmarkkinoita ja lisätä oppilaitosten johdon hallinnollista työtä. Rekisteri itsessään ei ole väline LUMA-aineiden opettajien saatavuuden varmistamiseen. Opettajarekisteri ei ole myöskään erityisesti LUMA-osaamisen vahvistamiseen liittyvä toimenpide.
25: Matematiikan syventävien opintojen tarjonnan lisääminen lienee tarkoituksenmukaista toteuttaa verkko-opiskelumahdollisuuksia kehittämällä. Erityisen koulutustehtävän lukioiden sijaan vastuutahona voisi luontevasti olla ne erityisen koulutustehtävän lukiot, joilla on valtakunnallinen kehittämistehtävä. Sivista huomauttaa tällaisen kehittämistyön vaativan oman kohdennetun resurssin.

Lopuksi Sivista toteaa, että toimenpiteiden vastuutahojen lisäksi myös kustannusvaikutukset tulee arvioida ja varmistaa niihin liittyvän resursoinnin riittävyys. Sivista katsoo, että myös voimavarojen tarkoituksenmukaisen ja riittävän kohdentumisen kannalta on tarpeen priorisoida esitettyjä toimenpiteitä.
(Sivistystyönantajat, organisaation puolesta elinkeinopoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen)

Toimenpidesuunnitelma on melko laaja ja monilta kohdilta yleispiirteinen. Kaivataan lisää konkretiaa.
Muutamia ehdotuksia kohdittain:
3. Laajennetaan tiedekeskusverkostoa ja lisätään resursseja siten, että jokaisella oppilaalla/opiskelijalla on mahdollisuus osallistua tiedekeskusten tarjontaan.
4. Luonnontieteiden osaamisen nostaminen vuosituhannen alun tasolle edellyttää myös maantieteen pakollisten opintojaksojen lisäämistä lukiokoulutuksessa. Viimeisessä lukion tuntijaossa maantieteen pakolliset opintojaksot vähenivät.
5. Yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnan todistusvalinnassa tulisi huolehtia siitä, että pisteytykset kannustavat kaikkien luonnontieteiden, ei vain (pitkän) matematiikan, kirjoittamiseen.
14. Sidosryhmien, erityisesti pedagogisten opettajajärjestöjen, toiminnan tukemiseksi tarvitaan säännöllistä rahotusta LUMA-aineiden täydennyskolutuksen toteuttamiseen.
19. Laaditaan tukimateriaalia ja järjestetään koulutuksia LUMA-aineiden opetuksesta yhdessä pedagogisten opettajajärjestöjen kanssa.
25. Lisätään kaikkien luonnontieteiden valinnaisten opintojen tarjontaa kaikille lukiolaisille. Mahdollistetaan myös erityisesti LUMA-erityistehtävälukioiden määrän lisääminen.
29. Turvataan kaikkien luonnontieteiden, matematiikan ja filosofian tiedekilpailujen järjestäminen pysyvällä rahoituksella. Samalla turvataan Suomen osallistuminen kansainvälisiin tiedeolympialaisiin.
33. Lisätään vanhempien tietoisuutta myös kestävästä kehityksestä ja siihen liittyvästä toiminnasta kodeissa.
35. Lisätään yhdenmukaista tiedotusta LUMA-aineiden opettajille suunnatusta täydennyskoulutusmahdollisuuksista.

(Sirpa Lappalainen, BMOL, LUMA-neuvottelukunnan jäsen)