Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on TKI-voimavaroja ja rahoitusta keskitettävä vihreän siirtymän mahdollistaviin teknologioihin. Tällaisia strategisia painopisteitä on esimerkiksi vetytalous, akkutalous, kiertotalous ja terveysteknologia. Kemianteollisuus ry kannattaa linjausluonnoksessa esitettyä näkemystä, että yhteiseen keskusteluun osallistetaan tärkeät sidosryhmät kuten elinkeinoelämä, korkeakoulut, tutkimuslaitokset jne. On erittäin tärkeää, että strategisten painopisteiden ja valinnan tekeminen on uudistetun tutkimus- ja innovaationeuvoston vastuulla.

Ilmatieteen laitos kannattaa sitä, että strategisten painopisteiden valintaprosessi toteutetaan avoimesti kuten suunnitelmassa linjataan. Suunnitelman kirjaus, jonka mukaan painopisteiden määrittämisen tulee perustua nimenomaan tutkittuun tietoon ja ajankohtaiseen tietopohjaan, on erittäin tärkeä.

Linjausluonnoksena esitelty strategisten painopisteiden valinnat ja valmistelu uudistetun tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla on kannatettava ajatus. Erityisen tärkeää on, että strategisia linjauksia tehdään. Vaikka TKI-rahoitus kasvaa merkittävästi, on syytä rahoittaa erityisesti vaikuttavimpia kohteita ja ohjata rahoitusta niille.

Lisäksi globaalien haasteiden tunnistamisessa yhtenä lähestymistapana on hyödynnettävä missiolähtöisyyttä. Missiot liittyvät yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja niitä voidaan hyödyntää myös suomalaisen TKI-politiikan strategisessa suunnittelussa.

Strategisten painopisteiden valintojen avoin ja laajapohjainen valmistelu on erinomainen ja kannatettava lähestymistapa. Strategisten valintojen pitäisi olla kehyskautta pitkäjänteisempiä tunnistaen kuitenkin myös nopeiden muutosten tuomat haasteet (kuten pandemia). Vanhoja mutta yhä ratkaisemattomia esimerkiksi lääketieteellisiä ongelmia (ikääntyminen, ei-tarttuvat taudit, infektiouhat ym.) ei saa unohtaa trendikkäämpien ekologisten asioiden varjolla.

Viitaten aikaisempaan vastaukseen, kansalliset painopisteet ministeriöiden välisenä yhteistyönä tärkeää, uskallus kansallisesti tukea myös alueellisia strategisia valintoja tärkeää.

TKI-toiminnan painopisteenä tulee olla digi-vihreäkaksoissiirtymä korostaen kansallisia vahvuusalueita. Tässäkin tärkeää muistaa ekosysteemiajattelu, johon sisältyy myös laaja-alainen toimeenpano. Tämän onnistuminen edellyttää työvoiman täydennyskoulutusta.

Strategisia valintoja tehdessä, painopisteitä määritellessä ja rahoitusta suunnatessa on tärkeää huomioida ihmistieteet ja taidealat (SSAH). Nämä tuovat mm. käyttäjänäkökulmaa ja vaikutustenarviointiosaamista teknologian kehitykseen. Esim. taide- ja kulttuurialat tuottavat uutta tietoa, uusia ratkaisuja (sosiaalisia innovaatioita), näkökulmia ja osaamista ja myös kaupallistettavia tuotteita ja palveluita. Näitä voidaan hyödyntää myös muilla aloilla, ts. on tärkeää huomioida myös sektorienvälisen yhteistyön innovaatiopotentiaali. Kuten suunnitelmassa todetaan, “Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen innovatiivisesti edellyttää kulloinkin kyseessä olevan ilmiön syvällistä ymmärrystä, osaamista sekä uudenlaista yhteistyötä ja toimintatapoja”. Tässä SSAH-alat ovat avainasemassa.

TKI-suunnitelmassa on nostettu esille uutta tietoa tuottavan tutkimuksen edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksessa. Hyvinvointialueiden tutkimus on STM omistajaohjauksessa ja kuuluu kiinteästi tähän kokonaisuuteen. Hyvää on, että SOTE palvelujärjestelmä (budjetti 25miljardia HVA alueiden osalta) mainitaan erillisenä kohtana 9., mutta siitä puuttuu vielä linjaukset. Nyt siinä olevat YO-sairaalalisämaininnat ovat täysin riittämättömiä suhteessa näihin työryhmän valtakunnallisiin tavoitteisiin (noin 0.5% hyvinvointialuerahoituksista vs. 4% tavoite).

Tärkeää on vahvistaa tutkimuksen edellytyksiä ja resurssointia hyvinvointialueilla myös sosiaalihuollon osalta, josta puuttuvat tällä hetkellä TKI-rakenteet ja riittävä tutkimusresurssointi (vrt. yliopistosairaalalisä)

Luku 4.4 kiteyttää tarpeen tehdä kansallisia strategisia valintoja TKI-politiikassa ja myös laajemmassa kontekstissa. Linjausluonnos on kannatettava. Valintojen tekemiseksi tarvitaan jaettu ja kunnianhimoinen visio, jossa huomioidaan tasapainoisesti teollisuuden tarpeet, riittävän kunnianhimoinen tutkimuksellinen agenda ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Valittaviin strategisiin teemoihin tulee panostaa kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Näihin valintoihin tulee kytkeä eurooppalainen ja kansainvälinen vaikuttaminen, innovaatiopolitiikan valinnat ja TKI-rahoituksen suuntaaminen, tunnistaen Suomen vahvuudet ja kriittiset osaamistarpeet.

On tärkeää, että valintoja tekevä prosessi käynnistetään mahdollisimman pian, hyödyntäen jo olemassa olevaa työtä ja raportteja Suomen vahvuusalueista (ks. esim. VTT:n visiopaperi ”Lupaavimmat teknologiat” 5/2022). Sidosryhmien kanssa tulee tunnistaa keskeiset toimenpiteet, joilla tuetaan uusien ratkaisujen kehittämistä, niiden skaalausta, yritysten kansainvälistymistä, kansainvälisten investointien houkuttelua sekä laajemmin elinkeinorakenteen uudistumista.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa ei ole tehty merkittäviä kasvupolitiikan valintoja teemojen, toimialojen tai teknologioiden osalta. Nyt nopeasti muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa tämä linja ei enää ole perusteltua. Tällä hetkellä Suomen panostukset pirstoutuvat liian pieniksi saarekkeiksi ja julkinen tuki hajaantuu, kun monet muut maat taas pyrkivät kohdentamaan panostuksiaan. Digivihreä siirtymä tulee olemaan globaalisti suurin investointikohde seuraavat vuosikymmenet. Myös EU-tasolla ja -rahoitusohjelmissa tämä suuntaus näkyy vahvasti.

Ilmastotavoitteet, vihreä siirtymä sekä geopolitiikan vaikutus teknologioiden kehitykseen, huoltovarmuuteen ja strategiseen resilienssiin edellyttävät valtavasti investointeja ja myös strategisia valintoja. Suunnitelmaluonnoksessa erinomaisesti todetaan, että ”On tärkeää vahvistaa kilpailukykyä sekä valtion strategista pääomaa ja asemaa panostamalla pitkäjänteisesti ja monipuolisesti uusien ja nousevien teknologia-alojen tutkimukseen ja osaamiseen. Suomi tarvitsee enemmän kansainvälisesti korkeatasoisia ja vaikuttavia osaamiskeskittymiä, joiden kehittyminen ja syntyminen edellyttää paitsi laaja-alaista osaamista myös valintoja.”

Teknologiaosaaminen on globaalin kehityskulun ja kilpailun keskiössä. Suomelle on tärkeää luoda vahva teknologiaprofiili ja lupaavimpiin teknologiaosaamisen alueisiin ja keskittymiin tulee kohdentaa pitkäjänteisesti panostuksia. Tulee varmistaa, että kasvun kannalta tärkeimmillä toimialoilla arvonmuodostuksesta merkittävä osa syntyy jatkossakin Suomessa.

TKI-rahoitusta tulee suunnata yritysten ja tutkimuksen yhteistyön vahvistamiseen, tutkimuksen kaupallistamiseen sekä kriittisiin teknologioihin. Strategisiin valintoihin pohjautuen tulee luoda pitkäjänteisten innovaatiokumppanuuksien edistämiseen suunnattuja rahoitusohjelmia (innovaatio-ohjelmia), joiden avulla korkeatasoista tutkimusta kypsytetään yritysten kanssa innovaatioiksi ja vastaamaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Ohjelmien tulisi olla pitkäjänteisiä (5–7 v), laajasti tutkimus- ja yrityskentän toimijoita kokoavia ja tarjota joustavaa rahoitusta tavoiteohjautuvasti. Ohjelmien kohdentamisessa tulisi ottaa huomioon elinkeinoelämän tarpeet ja uudistuminen sekä EU:n painopisteet ja globaalit muutosajurit.

Strategiset valinnat ovat vaikea, mutta välttämätön osa TKI-järjestelmän kehittämistä. Temaattisten valintojen ohella tulee kiinnittää huomioita eri toimijoiden rooleihin ja niiden välisen yhteistyön kirkastamiseen.
Kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ohella tarvitaan panostusta myös alueellista ja paikallista toimintaa uudistavaan tekemiseen. Erityisesti julkisen sektorin toiminnan kehittäminen on kestävyyshaasteissa välttämätöntä. Kokonaisvaltaisesti kestävän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehittäminen vaatii myös panostusta murroksen yhteiskunnalliseen tutkimukseen ja erilaisiin ihmistieteisiin.