Suunnitelmassa todetaan, että rajalliset julkiset resurssit on hyödynnettävä ja suunnattava vaikuttavasti ja että tämä voidaan tehdä strategisin valinnoin. Resursseja onkin kohdennettava vaikuttavaan toimintaan – mm. parhaiden ja potentiaalisimpien keskittymien vahvistamiseen erityisesti yliopistokaupungeissa perustuen tutkimuksen laatuun ja laajuuteen, kykyyn houkutella osaajia sekä yritys- ja innovaatioekosysteemin kokoon. Kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä ei voi Suomessa olla kuin muutamia. Vaikuttavuuden takaamiseksi on T&K-rahoituksen perusteena säilytettävä tutkimuksen laatu, kuten parlamentaarinen työryhmän onkin aiemmin linjannut: kilpailtu ja kysyntään sekä meriitteihin perustuva rahoitus on hyvä väline, joka kohdistaa tuen laadukkaimmille ja vaikuttavimmille toimijoille kunhan myös perusrahoituksesta on huolehdittu.
TKI-rahoituksen suuntaamisessa onkin otettava huomioon niin kansainvälisesti tasokkain tutkimuksemme kuin yritystemme vahvuudet, ilman että julkinen valta yksinään valitsee voittajia tai määrittelee esimerkiksi teknologiset ratkaisut ja standardit. Temaattisesti on kyettävä tunnistamaan uudet nousevat alat ja tutkimus sekä kansallisesti tärkeät painoalat (kuten mm. terveysala) sekä huomioitava monitieteisyyden ja -alaisuuden yhä merkittävämpi rooli nykyajan haasteiden ratkaisussa.
Yliopisto muistuttaa, että kun huolehditaan jo olemassa olevien yritysten kilpailu- ja uusiutumiskyvykkyydestä, on samalla panostettava voimakkaasti tutkimuslähtöiseen innovaatiotoimintaan ja sillä tavoin luotava pohjaa yleiselle uudistumiselle - mullistaville innovaatioille, uusille kasvukykyisille yrityksille sekä uusien kasvualojen kehitykselle.

Luvussa todetaan, että maailman keskeiset murrokset liittyvät ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpään yhteiskuntaan ja talouteen siirtymiseen. Tämän tulisi selkeästi näkyä strategisten painopisteiden valinnassa. Tähän tarkasteluun soveltuvan, myös globaalit haasteet tunnistavan, kokonaisvaltaisen strategisen viitekehyksen voisi tarjota planetaarinen terveys ja hyvinvointi, jonka pohjalta olisi mahdollista määritellä Suomen TKI-ekosysteemin vahvuuksista ponnistavia poikkitieteellisiä ja monialaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimia.

Kohdassa huomautetaan lisäksi, että globaaleista murroksista syntyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen ei ole vain kiinni tiedosta, osaamisesta tai yritysten toimista, vaan olennaisia ovat myös muut kehitystoimet. Tutkimuslaitosten erityinen asema soveltavan tutkimuksen ja kehitystoimien yhteyspinnoilla kansallisessa TKI-ekosysteemissä on tärkeä tunnistaa sekä huomioida TKI-rahoituksen kohdentamisessa.

Strategisten painopisteiden valinta on resurssien rajallisuuden takia välttämätöntä. Tutkimuslaitosten osaaminen on käytettävissä Suomen kansallisten painopisteiden valinnassa. Strategisesti johdettuina, riippumattomina valtionhallinnon toimijoina ne voivat myös suunnata tutkimustaan ketterästi ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin valittujen painopisteiden mukaan.

Erittäin kannatettavia. Kestävyyteen tulee sisällyttää myös kulttuurinen näkökulma, jota tarvitaan systeemisen muutoksen tekemisessä. Luovilla aloilla on runsaasti innovaatiopotentiaalia liittyen esimerkiksi uusiin luoviin toimintamalleihin ja työtapoihin, ja joiden hyödyntäminen myös muilla aloilla on olennaista kestävämpään yhteiskuntaan ja talouteen siirtymisessä. Taloudellisen tuotannon painopistettä tulee siirtää aineettomaan tuotantoon, ja kestävää kasvua tulee hakea aineettomista liiketoimintamalleista. ( esim. palvelualojen merkitys on jo noussut ollen noin kolmannes viennistä). Lisäksi kansainvälinen yhteistyö ja menestyminen perustuu arvoketjuihin, eli panostusta alan kehittymiseen myös kotimaassa tarvitaan, läsnäoloa ja vuorovaikutusta kansainvälisessä kontekstissa ja verkostoissa sekä osaajien liikkuvuutta sekä Suomesta että Suomeen. Esim. Suomen tiedeinstituuttien toimintalogiikka ja menestymisen eväät pohjautuvat tähän.

Raportti jättää hyvin avoimeksi sen, millä tavoin kansallisen strategian ja painotusten toteuttaminen käytännössä tapahtuu. Se, että työ tapahtuu uudistetun tutkimus- ja innovaationeuvoston johdolla ei luo riittävää pohjaa neuvoston tulevalle työlle. Tutkimus- ja innovaationeuvoston työn suuntaamiseksi ehdotuksen olisi oltava täsmällisempi ja tehtävä ehdotus esim. yhteistyöelimen perustamiseksi, joka linkittäisi alueelliset ja kansalliset julkiset toimijat, NGO ja muut non-profit toimijat, sekä muut T&K työtä tekevät ja edistävät tahot toisiinsa.
Työryhmän ehdotusten toimeenpanemiseksi tulee kiinnittää vahvasti huomiota ja luoda puitteet, joiden avulla toimenpiteet toteutuvat ja T&K-, innovaatio-, keksintö- ja yritystoiminnan kaikki osapuolet ovat pitkäjänteisesti mukana vuorovaikutteisessa kehittämis- ja yhteistyössä sekä kansallisesti että alueellisella tasolla.