Tutkimuksen ja opetuksen laatu, kansainvälisesti tunnustettu tieteen ja taiteen korkea taso sekä koulutuksen luoma sivistys ja osaaminen voidaan saavuttaa vain riittävän suurilla investoinneilla tutkimukseen ja koulutukseen. Rahoituslaki, rahoitussuunnitelma ja resurssien kohdentaminen yliopistoille, tutkimuslaitoksille, Suomen Akatemialle, Strategisen tutkimuksen neuvostolle ja Business Finlandille ovat tässä tärkeässä roolissa.

Perustutkimus on välttämätön edellytys kyvylle hyödyntää muualla todettua uutta tietoa ja korkeatasoiselle ratkaisukeskeiselle tutkimukselle. Yliopistojen perusrahoitusta tulee kasvattaa. Yliopistojen opetus perustuu tutkimukseen, ja tutkimuksen tason noustessa myös koulutuksen taso paranee. Koulutusleikkaukset vievät tehoa TKI-investointien vaikuttavuudelta. Yliopistojen rahoituksen osalta painopiste on siirrettävä koulutusmääriin perustuvasta rahoituksesta ja projektikohtaisesta tutkimusrahoituksesta vapaaseen tutkimusrahoitukseen. Yliopistoille pitäisi antaa mahdollisuus keskittyä ydintehtäviinsä itsehallintonsa perusteella. Tämä edellyttää ylisääntelyn purkamista sekä tutkimukseen ja korkeimpaan opetukseen kuulumattomien tehtävien karsimista.

Mikäli osa yliopistoille kanavoidusta rahoituksesta osoitetaan tutkijakoulutettavien määrän nostamiseen, rahoitusta tulee myös kohdentaa professoreiden palkkaamiseen. Yliopistot ovat systemaattisesti vähentäneet professuureja yliopistolain säätämisen jälkeen lähes viidellä sadalla niin, että Suomessa on enää alle 2000 professoria (kokoaikainen, full). Vastaavana aikana opiskelijamäärät ovat kasvaneet. Nykyisen hallituskauden aikana yliopistojen aloituspaikkoja on lisätty noin 8000.

Tutkimuslaitosten omassa harkinnassa olevan tutkimusrahoituksen määrää tulee lisätä. Riittävä valtion perusrahoitus on edellytys sille, että tutkimuslaitokset voivat menestyä kilpaillun rahoituksen hankkimisessa. Tutkimuslaitosten ratkaisulähtöisestä tutkimuksesta iso osa tehdään yritysyhteistyönä. Tutkimuslaitokset vaikuttavatkin omalta osaltaan siihen, että yritykset panostavat TKI-toimintaan.

Suomen Akatemia myöntää rahoitusta kiristyneen kilpailun tilanteessa riippumattoman kansainvälisen arvioinnin perusteella. Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta, jonka avulla etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Business Finlandin myöntämä rahoitus mahdollistaa omalta osaltaan yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välisen yhteistyön. EU:n tutkimusrahoitus samoin kuin muu ulkomainen rahoitus on niin ikään erittäin kilpailtua.

Jako perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen on keinotekoinen. Tutkimusyksiköissä tehdään perustutkimusta sekä ratkaisukeskeistä tutkimusta.

TKI-verovähennysoikeutta tulee edelleen lisätä. Verrokkimaissa käytössä olevia verovähennysmalleja on syytä selvittää ja hyödyntää niistä parhaita myös Suomessa.

Yliopistoilla on merkittäviä tutkimusinfrastruktuureja. Yliopistojen tulee olla keskiössä tutkimusinfrastruktuurirahoitusta lisättäessä ja kohdennettaessa. Nyt yliopistot puuttuvat esitetystä linjausluonnoksesta.

Uusille julkisille rahoitusinstrumenteille ei ole tarvetta, vaan rahoitus tulee ohjata nykyisten, laatuvarmistettujen kanavien kautta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tiedepolitiikkaa tukeviin pitkäjänteisiin tutkimus- ja koulutusjärjestelyihin.

Tutkimuslaitosten perusrahoituksen 28 %:n lasku vuosien 2011–2020 välillä on johtanut tilanteeseen, jossa tutkimuslaitoksilla alkaa olla vaikeuksia osoittaa vastinrahoitusta yhteisrahoitteisiin hankkeisiin osallistumiseen. Jatkotyössä on huolehdittava siitä, ettei vastinrahoituksen puute muodostu pullonkaulaksi tutkimusorganisaatioiden toteuttaessa osaltaan lain tavoitteita.

Valtaosa yrityksistä on pieniä yrityksiä, joilla ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia hyödyntää TKI-rahoitusta kuin suuremmilla yrityksillä. TKI-rahoituksen hakeminen tulisi olla hallinnollisesti yksinkertaista, mikä keventää yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. Hallinnollisen yksinkertaisuuden vaatimus koskee myös muita organisaatioita kuin yrityksiä. Lisäksi T&K-rahoitusvälineiden sisällöissä tulee huomioida ns. matalan kynnyksen TKI-rahoitus, jolloin pk-yritysvaltaisilla alueilla mahdollisuudet hakea rahoitusta kasvavat.

Sivulla 44 mainitaan tavoitteeksi ”osaamisen huoltovarmuuden takaaminen”. Tämän sisältö jää epäselväksi. Tekstissä tulisi selventää, mitä tällä tarkoitetaan.

Sivulla 49 mainitaan uudet hyvinvointialueet. Myös sosiaalialan osaamiskeskukset on syytä huomioida ja mainita uusia hyvinvointialueita koskevan tai niihin liittyvän tutkimustiedon tuottajina.

Tieteentekijät pitää suunnitelmaa pääasiassa oikeansuuntaisena. Parlamentaarinen työryhmä on tunnistanut tarpeen vahvistaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta, Suomen Akatemian myöntövaltuuksia ja toimintamäärärahoja sekä tutkimuslaitosten rahoitusta. Nämä toimet ovat erittäin tärkeitä 2010-luvun stagnaation ja TKI- ja koulutussektorin laskusuhdanteisten vuosien jälkeen. Oikein kohdistettuna sekä osaavan työvoiman koulutustasosta ja saatavuudesta huolehtimalla rahoitus mahdollistaa kestävän yhteiskunnan rakentamisen.

European Innovation Scoreboard 2022:n mukaan Suomi sijoittuu innovointikyvyssään ylimpään kategoriaan eli on innovaatiojohtaja. Huomionarvoista kuitenkin on, että korkeasti koulutetun väestön osuus Suomessa on matalampi kuin EU:ssa keskimäärin. Huolimatta suunnitelmista nostaa nuorten koulutusaste 50 tai jopa 60 prosenttiin ikäluokasta, konkreettisia suunnitelmia rahoituksen lisäämiseksi tavoitteen saavuttamiseksi ei ole. On välttämätöntä, että rahoitusta ohjataan myös koulutukseen, jotta korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäykset eivät olisi nollasummapeliä korkeakoulujen kesken.

Yliopistoihin tarvitaan korvamerkitsemätöntä perusrahoitusta, jotta tutkimus voi kehittyä autonomisesti oikeaan suuntaan. Rahoitusta ei pidä ohjata pelkästään tämänhetkisen työelämän tarpeen mukaisesti, sillä työelämä muuttuu ja sitä muuttamaan tarvitaan tutkijakoulutuksen saaneita ihmisiä.

Tieteellisen tutkimuksen rahoitus on vääjäämättä kilpailullista, mutta kilpaillun rahoituksen ja perusrahoituksen suhteen täytyy olla tasapainossa. Pitkäjänteisyyden lisäämiseksi on välttämätöntä, että yliopistoissa määräaikaisten ja vakituisten työsuhteiden suhdeluku 70/30 prosenttia käännetään toisin päin, ja tämä on mahdollista perusrahoitusta lisäämällä.

Suomen Akatemialle osoitettava rahoitus sekä myöntövaltuuksiin että toimintamenomäärärahoihin on tärkeää. Suomen Akatemia on toiminut kansainvälisesti vertaillen hyvin pienellä toimintabudjetilla ja siksi tämän epäkohdan korjaaminen on erityisen arvokasta. Suomen Akatemian rahoituksella on mahdollista tuottaa erittäin korkeatasoista, vertaisarvioinnin läpikäynyttä tutkimusta. Joillakin aloilla myöntöprosentit ovat olleet kansainvälisesti arvioiden ongelmallisen alhaisella tasolla. Akatemialla on Suomen innovaatiojärjestelmässä tärkeä korkealaatuisen, vapaan tutkimuksen takaajan rooli.

Ammattikorkeakouluissa on enenevässä määrin vaikuttavaa, alueita ja eri toimijoita suoraan hyödyttävää TKI-toimintaa. Rahoitusta on syytä ohjata lisää myös sellaiseen TKI-toimintaan, joka ei suoraan kytkeydy jatkuvan oppimisen TKI-muotoiseen toteutukseen.

Tutkimuslaitosten perusrahoituksen laskevan trendin korjaaminen ja muuttaminen nousevaksi on erittäin tärkeää. Tutkimuslaitokset tuottavat tärkeää tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.

Tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen tarvitaan mukaan keskeisesti myös yliopistot. Muun muassa tiedekirjastot ja arkistot ovat tärkeitä tutkimusinfrastruktuureita, joihin on syytä panostaa.

2: Suomen Akatemian rahoitus tulee kohdentaa esitettyä vahvemmin myös soveltavan tutkimuksen rahoittamiseen. Nykyisistä rahoitusinstrumenteista Strategisen Tutkimuksen Neuvoston (STN) hankkeiden valinnassa korostuu laadun lisäksi myös vaikuttavuus, joten rahoituksen painopistettä tulisi jonkin verran siirtää STN-hankkeisiin. Tämä helpottaisi myös yritysten osallistumista ja osaltaan auttaisi kasvattamaan yksityisiä T&K-panostuksia.

3: Laurea-ammattikorkeakoulu pitää ehdottoman tärkeänä, että suunnitelmassa sitoudutaan kasvattamaan ammattikorkeakoulujen valtionrahoitusta soveltavaan tutkimukseen . Perusrahoitusta tulee kasvattaa, jotta voimme vastata korkeakoulutettujen osaajapulaan ja toisaalta vahvistaa ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä hankkia TKI-rahoitusta ja toteuttaa työelämää ja alueita tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Laurea-ammattikorkeakoulu ei kannata kirjausta rahoituksen korvamerkinnästä jatkuvan oppimisen TKI-muotoiseen toteuttamiseen, sillä jatkuvan oppimisen muodossa toteutettava TKI-toiminta rajoittaa liiaksi ammattikorkeakoulujen kykyä käyttää rahoitusta TKI-toimintansa kehittämiseen ja toisaalta mahdollisuuksiin hankkia ulkoista rahoitusta esimerkiksi eurooppalaisista kilpailluista rahoituslähteistä.

4: Tavoite yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyön edistämisestä soveltavan tutkimuksen saralla on äärimmäisen tärkeä. Tällä hetkellä TKI-rahoitusmahdollisuudet kohdistuvat pääosin sellaiseen TKI-toimintaan, joka tähtää erittäin mittavan vientiliiketoiminnan synnyttämiseen. Olisi hyödyllistä tukea myös kotimaiseen liiketoimintaa tähtäävää TKI-toimintaa.

6: Rahoituksen turvaamiseksi on tärkeää parantaa yritysten kannusteita kasvattaa T&K-toiminnan volyymia. On perusteltua kohdentaa rahoitusta myös sellaiseen TKI-toimintaan, jonka vientipotentiaali ei vielä ole arvioitavissa.

7 ja 8: Ammattikorkeakoulut kannattavat ajatusta tukea sekä tutkimusorganisaatioiden että yritysten kyvykkyyttä hankkia T&K-rahoitus eurooppalaisista ja kansainvälisitä lähteistä. Korkeakoulujen kannusteita hakea erityisesti Suomen ulkopuolelta tulevaa rahoitusta on kannatettava idea. Kun selvitetään muiden kuin tutkimusorganisaatioiden kansallisen vastinrahoituksen tarpeet ja malli, tulee samalla tarkastella, olisiko vastinrahoitus tehokas tapa lisätä ammattikorkeakoulujen osallistumista EU:n tutkimusohjelmiin.

9: Ammattikorkeakoulujen roolia sote-alan kehittäjänä ei tällä hetkellä tunnisteta riittävästi. Tälläkin hetkellä hyvinvointialueet tekevät TKI-työtä yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa, mutta tekstissä puhutaan vain yliopistoista.

Parlamentaarisen TKI-työryhmän ehdotukset rahoituksen vahvistamiseksi läpi TKI-järjestelmän ovat erittäin suotavia ja kunnianhimoisia. Erityisen tärkeää on rahoittaa tasokasta perustutkimusta yliopistojen ja Suomen Akatemian kautta. Laadukas perustutkimus tuottaa innovaatioita ja hyvinvointia.

Bra med planer om att öka FA:s finansiering för grundforskning.

Lääketeollisuus ry pitää erinomaisena, että suunnitelmassa on tunnistettu tutkimustoiminnan pitkäjänteisyys. Erityisesti lääketeollisuuden tutkimushankkeet ovat pitkäkestoisia, uusia innovaatioita ei tutkita hetkessä. Tutkimusrahoituksen kasvattaminen tarjoaa paremmat edellytykset rahoittaa tutkimusta pitkäkestoisesti, joka on itsessään jo kilpailutekijä kun osaajista kilpaillaan.

Parhaimmillaan kasvava tutkimusrahoitus tarjoaa monipuolisemmin instrumentteja erimuotoisille tutkimushankkeille. Valtion rahoitusosuudella (oli se Business Finlandin tai Suomen Akatemian rahoitusta) pohjustetaan väylää yritysten tutkimushankkeiden käynnistymiselle. Rahoituksessa priorisointi kärkiteemoihin on tärkeää, jotta saamme talouden kasvuun ja pystymme kasvattamaan T&K-rahoitusta tulevaisuudessa kaikkien toimialojen hyödyksi.

T&K-rahoitusta on kuitenkin ohjattava myös tutkimustoiminnan kannalta kriittiseen infrastruktuuriin pitkäjänteisesti. Tutkimusinfrastruktuuri on nähtävä investointina, joka tuo yritysinvestointeja ja parantaa Suomen kilpailukykyä.

Rahoituksen kohdentamisessa painotetaan edelleen teknologioiden kehittämistä, mutta esimerkiksi vihreä siirtymä ja sitä tukeva digitalisaatio vaativat merkittäviä panostuksia teknologioiden luovaan soveltamiseen sekä osaamisen kehittämiseen yrityksissä. Näin ollen teknologioiden kehittämisen rinnalla uudella lisärahoituksella on tuettava yritysten TKI-toimintaa teknologioiden luovassa soveltamisessa. Tällä hetkellä pk-yrityksissä hyödynnetään teknologiaa liian vähän kilpailuetua ja -kykyä rakentavalla tavalla. Tämä on tullut esille muun muassa ETLAn viimeaikaisessa selvityksessä (https://www.etla.fi/julkaisut/muut-julkaisut/digibarometri-2022-digivihrea-siirtyma/). Teknologian soveltamiseen pk-yrityksissä tulee siis kiinnittää huomiota – varsinkin, jos TKI-resursseja halutaan kohdentaa niin, että tukevat tuottavuuden kautta tapahtuvaa talouskasvua. Monien teknologioiden käyttöönotto, esimerkiksi olemassa olevan tuotantoteknologian käyttö uuteen prosessiin tai uuden tyyppisen materiaalin työstämiseen, edellyttää usein pitkäjänteistä TKI-työtä. Tämän tukeminen on tärkeää. Tästä yhtenä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa digitaalisen tuotepassin käyttöönotto. Esimerkkejä on runsaasti ja hyvin erilaisia.
Suomalainen TKI-panostaminen on edelleen vahvasti teknispainotteista, muut sovellusalat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi luovan ja brändilähtöisen liiketoiminnan TKI-rahoitus uupuu käytännössä täysin, ja uutta lisärahoitusta on suunnattava myös näiden alojen TKI-työhön. Yksipuolistuneella TKI-rahoituksella on pitkälle menevät heijastusvaikutukset aina Suomen viennin rakenteeseen asti. Suomella on uhka jäädä raaka-aineiden ja välituotteiden viejämaaksi, ellei TKI-rahoitusta kohdenneta myös korkeamman jalostusarvon ja lopputuotteiden TKI-toimintaa tukevaksi.

Ammattikorkeakoulujen roolia tulee vahvistaa ja selkeyttää erityisesti teknologian soveltamista painottavassa TKI-toiminnassa. Tarvitaan TKI-instrumentteja ja -toimintamalleja, joilla ammattikorkeakouluja ja pk-yrityksiä kannustetaan soveltamaan teknologioita kilpailuedun ja tuottavuuden kehittämiseksi. Yliopistollinen perustutkimus on usein pk-yritysten tarpeista liian kaukana. Tarvitaan soveltavan TKI-työn tueksi yhteistyöalustoja, jotka kokoavat temaattisesti kehittäjät ja soveltavat yritykset yhteen. Näkemyksemme ja selvitystemme mukaan tässä on paljon tehtävää, esimerkiksi jalostusarvoa nostavan monialaisen TKI-toiminnan osalta.

Yhteiskäyttöisille kehitys- ja testiympäristöille on myös runsaasti tarvetta yritysten TKI-toiminnan tukena. Täysin kaupallisena toimintamallina tällaisen kokoavan palveluverkoston ja täydentävien kehitys- ja testauspalveluiden aikaansaaminen on todella vaikeaa. Vihreän siirtymän toteuttaminen esimerkiksi uusien raaka-aineiden testaamiseksi lopputuotteissa vaatii paljon testaus- ja pilotointityötä, ja tällaista kehittelyä voidaan vauhdittaa toimivilla testaus- ja pilotointiympäristöillä. Näin ollen tutkimusinfrastruktuurien ohella tarvitaan yritysten TKI-toimintaa tukevia pilotointi- ja testausympäristöjä.

Raporttiluonnoksessa nostetaan esille uuden tiedon merkitys sote-rakennemuutoksen toteuttamisessa. Vastaavalla tavalla uutta tietoa tarvitaan eri teollisuusalojen rakennemuutoksessa, joita vauhdittavat vihreä siirtymä, digitalisaatio sekä meneillään oleva valtava regulaatiotyö eri toimialoja koskien.

Kohdassa 9. Uutta tietoa tuottavan tutkimuksen edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksessa tuodaan perustellusti esille 1.1.2023 toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden rooli TKI-toiminnassa, erityisesti uutta luovan tutkimuksen rooli ja resursointi, ja niiden T&K-rahoituksen järjestäminen riittävällä ja kestävällä tavalla. On tärkeää ja kannatettavaa, että nämä näkökohdat on erikseen nostettu esille.

Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet kuitenkin nostaa esiin, että kohdasta puuttuu kokonaan nimenomaan sosiaalihuollon ja sosiaalityön tutkimukseen liittyvät näkökohdat. Sosiaalihuolto on hyvin toisenlaisessa asemassa kuin terveydenhuolto, jolla on jo palvelujärjestelmässä vakiintuneet koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet, kuten yliopistosairaalat ja keskussairaalat, joissa kliininen potilastyö yhdistyy saumattomasti koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Myös sosiaalihuoltoon tarvitaan hyvinvointialueille merkittävästi lisää tohtoreita ja tutkimusta tukevia rakenteita, kuten yhteistehtäviä yliopiston kanssa. Tämän ja laajemminkin sosiaalihuollon ja sosiaalityön TKI-toiminnan edistäminen hyvinvointialueilla vaatii erillisen rahoituksen (vrt. yliopistosairaalalisä) ja valtakunnallisen ohjauksen ja säädöspohjan.

s. 43 linjaukseen tulisi SA toimintamäärärahojen turvaamisen rinnalle nostaa SA kansainvälisestä arvioinnista keskeinen huomio ja suositus (esim s.145) siitä että Akatemian rahoituksen kannustavuutta eurooppalaiseen ohjelmiin osallistumiseksi tulisi lisätä.
s. 49 Hyvinvointialueiden tunnistamine vaikuttavina TKI-alustoina, ja yhteistyökumppaneina merkittävä rakenteellinen muutos TKI-kentässä. Ne ovat aktiivisia toimijoita ja toteuttavat TKI-toimintaa myös omalla rahoituksellaan.