TKI-järjestelmän kokonaisvaltainen vahvistaminen on välttämätöntä Suomen kestävälle tuottavuus- ja talouskasvulle. Tähdennämme, että valtion TKI-rahoituksen suuntaaminen vaatii strategisten valintojen tekemistä ja se edellyttää huolellista innovaatio- ja vaikuttavuuspotentiaalin arviointia. TKI-tavoitteen saavuttaminen riippuu näistä valinnoista: pystymmekö julkisilla TKI-investoinneilla kasvattamaan yksityisiä investointeja riittävästi; onnistummeko kehittämään kansainvälisesti kilpailukykyisiä, korkeatasoisia ja vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä, joiden myötä osaamisen ja osaajien määrä Suomessa kasvaa.

Turun yliopiston näkökulmasta on hyvä, että ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden tärkeys tunnistetaan, mutta on huolehdittava että se myös toteutuu käytännössä eri kehittämiskohteiden osalta. Vipuvaikutus on keskeinen tekijä, mutta lopulta jää nähtäväksi, onko yksityisen sektorin taloudellinen sitoutuminen tavoitteisiin riittävää. Järjestelmän absorptiokyky on tärkeä tekijä: Esimerkiksi korkean tason osaajien kouluttamisessa tai maahanmuutossa on keskeistä että sitä vahvasti toteuttavien toimijoiden kuten yliopistojen perusvoimavarat ovat pitkäjänteisesti sillä tasolla, että tämä absorptiokyky turvataan.

1. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan

Turun yliopiston näkökulmasta linjaus valtionrahoituksen lisäämisestä ja tutkijankoulutukseen kohdistamisesta on erinomainen, mutta vaatii tarkennuksia. Ei siis riitä että rahoituslisäys tehdään vain tutkijankoulutukseen vaan sen pitää tukea tutkimuksen määrän ja laadun nostoa yleisemmin. Linjauksen muotoilu jättää tässä ongelmallista tulkinnanvaraa. Myös työelämän tarpeen arviointi on vaikeaa ja se epäonnistuu yllättävän usein, joten sitä ei ole syytä tehdä liian yksityiskohtaisesti. Usein tieteellisen lähestymistavan ja menetelmien osaaminen on koulutuksen tärkein anti, ei varsinainen tutkimuksen kohde tai tutkimusala.

On hyvä huomioida, että yliopistojen tutkimusinfrastruktuurin ylläpitäminen ja päivittäminen tapahtuu pääosin yliopiston perusrahoituksella, joka tärkeä osa tutkimuksen mahdollistamisessa. Yliopistojen tutkimustoiminnasta nousevien innovaatioiden ja spin-off-yritysten tunnistaminen TKI-toiminnaksi ja siten tukeminen olisi myös paikallaan.

2. Suomen Akatemian rahoitus

Myöntövaltuuden ja määrärahojen nosto on tärkeää TKI-toiminnan perustan eli korkeatasoisen tutkimuksen turvaamiseksi. Samalla on kuitenkin varmistettava, etteivät esimerkiksi strategiset painopistevalinnat vaikuta rahoitukseen liiallisesti, jotta tieteen uudistuminen ja pitkän aikavälin vaikuttavuus eivät kärsi. Luonnoksessa todettu alhainen rahoitettavien hankkeiden määrä suhteessa hakemuksiin on todellinen haaste. Olisi erinomaista, mikäli pystytään nostamaan rahoitettavien hankkeiden joukkoon nykyistä enemmän hankkeita, jotka on erinomaisiksi kansainvälisessä vertaisarvioinnissa arvioitu.

4. Soveltava tutkimus ja yhteistyön rahoitus

Jako perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen on usein ongelmallinen. Vaikka yliopistoissa tehdään paljon perustutkimukseksi tunnistettavaa työtä niin myös soveltavaksi katsottavan tutkimuksen osalta ne ovat merkittävin julkisen puolen toimija. Samanlainen haaste on siinä, että kehittämistyötä saatetaan kutsua soveltavaksi tutkimukseksi. Näistä ongelmista huolimatta on tärkeää, että yhteistyön kehittämiseen kiinnitetään huomiota ja suunnataan voimavaroja. On muistettava että paras yhteistyö syntyy kun kaikki toimijat ovat omilta voimavaroiltaankin riittävän vahvoja.

5. Tutkimuslaitosten perusrahoitus

Turun yliopiston näkökulmasta tutkimuslaitokset ovat merkittävä yhteistyökumppani ja niiden voimavarojen vahvistaminen on koko järjestelmän etu sekä yhteistyön mahdollistaja. Joskus käytännön tasolla ongelmana näkyy ministeriöiden siiloutuminen eli tutkimuslaitosten keskinäisen yhteistyön vaikeus, joka heijastuu muuhunkin yhteistyöhön. Tämä on järjestelmän ongelma, jota olisi syytä ratkoa.

6. Yritysten kannustaminen T&K-toimintaan

Tämä on luonnollisesti yksi T&K-rahoituksen kasvattamisen keskeinen tavoite. Kannustusta suunnitellaan toteutettavaksi julkisten toimijoiden kuten Business Finlandin kautta. Linjauksessa todetaan että peräti puolet T&K-rahoituksen lisäyksestä tulisi suunnata yritysten TKI-toiminnan tukemiseen. Koska rahoituksen on tarkoitus toimia vipuvartena niin olisi hyvä avata miten yritykset sitoutetaan omaan osuuteensa lisäyksestä ja pitäisikö julkisella rahoituksella tuettavan toiminnan olla siten selkeästi yhteisrahoitteista?

7. EU:n TKI-ohjelmien hyödyntäminen

Ongelmana ei ole välttämättä aina hakemusten laatu vaan myös määrä sekä kohdentaminen eli oman TKI-toiminnan tukemiseen sopivien ohjelmien tunnistaminen. Yliopistojen perusrahoituksen lisääminen ehdottomasti parantaa mahdollisuuksia hakea ja saada EU-rahoitusta. Tuleviin rahoitusohjelmiin vaikuttaminen on myös tärkeää ja vaatii yliopistoilta resursseja. Tämä voitaisiin tehdä tehokkaammin lisäämällä kansallista koordinaatiota.

Yliopistoja ei konsultoida ainakaan laajasti mihin yhteisrahoitteisiin ohjelmiin rahoittajaorganisaatiot osallistuvat. Konsultointi auttaisi tunnistamaan yliopistoille tärkeimmät ohjelmat, joiden avulla myös esim. yritykset osallistuisivat kyseisiin ohjelmiin.

8. Kansainvälisen T&K-rahoituksen tehokkaampi hyödyntäminen

On erinomaista, mikäli kansallisilla toimilla lisätään tietoa ja ymmärrystä olemassa olevista kansainvälisen yhteistyön ja rahoituksen mahdollisuuksista suomalaisille, esimerkkinä Naton rahoitus.

Kansainvälisten jäsenyyksien kautta avautuu erilaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön ja hankintoihin osallistumista. Tämä liittyy osittain kohtaan 10 eli tutkimusinfrastruktuureihin. On syytä kuitenkin huomata, että pelkkä jäsenyys kansainvälisessä organisaatiossa ei riitä, vaan on suunnattava myös voimavaroja jäsenyyden hyödyntämiseen kotimaassa. Jäsenyyteen sitoutumisen on myös oltava pitkäjänteistä, ja siihen liittyvälle kotimaiselle toiminnalle on löydyttävä yhtälaisesti pitkäjänteinen rahoitus. Perusrahoituksensa haasteiden kanssa kamppailevien tutkimusorganisaatioiden mahdollisuus tähän tukeen on rajallinen. Tässä yhteydessä olisi hyvä huomioida myös Team Finland Knowledge -toiminnan mahdollisuudet.

9. Tutkimuksen huomioiminen sote-uudistuksessa

Tämä osio on selvästi kesken. Tosiasia on, että kliininen tutkimus ja myös koulutus on kärsinyt voimavarojen puutteesta. Yliopistosairaalalisä ei kuitenkaan välttämättä kohdennu tutkimukseen ja koulutukseen, koska yliopistosairaaloilla on muitakin tehtäviä, joita niistä vastanneet kuntayhtymät ovat rahoittaneet. Tarvitaan selkeämpiä toimenpiteitä rahoituksen turvaamiseksi ja toiminnan määrän ja laadun lisäämiseen. On myös mietittävä kannustimia tutkijanuran valinnalle kliinisessä lääketieteessä.

10. Tutkimusinfrastruktuurit

Tutkimusympäristöjen kehittäminen on tärkeä tutkimuksen määrän ja laadun edellytys, mutta se on hyvä tunnistaa myös merkittävänä vetovoimatekijänä kansainvälisille osaajille.

Luonnoksessa nostetaan esiin keskeisenä asiana tutkimuksen infrastruktuurien elinkaari, mihin sisältyy ajatus, että infrastruktuuri rakennetaan ja sitten aikanaan puretaan. Tosiasiassa vain pieni osa infrastruktuureista mahtuu tuohon kuvaukseen, erityisesti sellaiset joissa on mahdollisuus myös yritysyhteistyöhön (isot kansainväliset infrastruktuurit on huomioitu kohdassa 8). Yhä useammin niin kansallinen kuin kansainvälinen tutkimuksen infrastruktuuri on monipuolinen laitteiden, aineistojen ja palvelujen kokoelma, ja lisäksi verkostomainen ja ehkä maantieteellisesti hajautettu, esimerkkinä Biokeskus Suomi. Tällainen infrastruktuuri päivittyy ja uudistuu jatkuvasti, ilman keinotekoista elinkaarihahmottelua.

Myös erilaiset aineistot ovat tärkeitä kaikilla tieteenaloilla, ja ne tarvitsevat ylläpitoa ja päivittämistä jatkuvasti, sekä ennen kaikkea uusien menetelmien kehittämistä niiden hyödyntämiseen. Suomen Akatemian FIRI-prosessi on haasteellinen instrumentti niin laite- kuin aineistoinfrastruktuurien pitkäjänteiseen turvaamiseen, ja ilman yliopistojen perusrahoituksen kasvua infrastruktuurit näivettyvät. Tähän tarpeeseen tulisi myös lisätä yliopiston perusrahoitusta, sillä tämä on keskeinen osa, joka mahdollistaa korkeatasoisen tutkimuksen.

Tarkastelussa jalkoihin jäävät myös monet paikalliset mutta silti merkittävät infrastruktuurit, jotka eivät mahdu kansalliselle tiekartalle, mutta ovat haastavia tutkimusorganisaation yksin rahoitettavaksi, koska FIRI-rahoituksen omarahoituskin jo kuormittaa tutkimusintensiivisiä toimijoita. Tähän tulevat lisäksi pienemmät laite- ja tarvikehankinnat, joita tutkimusorganisaatioiden on vaikea toteuttaa perusrahoituksen heikkouden vuoksi. Kokeellisen tutkimuksen aloilla kansainvälistä huippuosaajaa on vaikea rekrytoida, jos hänelle ei voi tarjota ajanmukaista laboratoriota välineineen ja tukipalveluineen.

Metsäteollisuus ry korostaa yritysvetoisuutta: suunnitelmassa esitetyt linjausluonnokset yritysten TKI-toiminnan tukemisesta ja tavoitetila T&K-rahoituksen kohdentamisesta niin, että se vivuttaa yksityisen sektorin T&K-toimintaa ja edistää yritysten kykyä muuttaa T&K-toiminta innovaatioiksi ja liiketoiminnaksi, arvonlisäksi ja tuotannoksi, ovat erittäin hyviä. Vaikuttavuuden varmistamiseksi vähintään puolet T&K-rahoituslisäyksestä tuleekin kohdentaa yrityksille.

Yritystukiin (4.5.11, s. 51) liittyen Metsäteollisuus ry pitää tärkeänä, että painopisteen siirtäminen uudistaviin tukiin ei vaaranna yritysten kokonaisvaltaista toimintaympäristöä, johon liittyy mm. teollisuuden kustannuskilpailukyky, kasvukilpailukyky, energiakriisi ja huoltovarmuusnäkökulmat. Onnistunut innovaatiopolitiikka ei ole erillinen saarekkeensa, vaan muodostaa kärjen kolmiossa, jonka pohjana toimivat teollisuuspolitiikka sekä elinkeinopolitiikka, ts. teollisuuden yleisestä toimintaympäristöstä huolehtiminen. Jos pohja puuttuu, innovaatiopolitikkakin kärsii. Elinkeinoelämään kohdistuvia tukia ei siis tule tarkastella asettamalla TKI-tukia vastakkain muiden tukien ja elinkeinoelämään kohdistuvien verojen kanssa. Innovaatiopolitiikan, ml. TKI-tuet (verovähennys ja suorat tuet) tuleekin olla linjassa kansainvälisesti kilpailukykyisen elinkeino- ja teollisuuspolitiikan kanssa.

Suunnitelman ehdotukset Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoituksen lisäämistä kannustamaan eri toimijoita pitkäjänteiseen T&K-yhteistyöhön ovat tärkeitä. Tässä yhteydessä on tärkeää huomioida TKI-hankkeiden skaalautuvuus, esimerkiksi pilotointi- ja demonstraatiovaiheen rahoitus, varmistamalla em. virastojen ja niiden rahoitusinstrumenttien nykyistä vahvempi koordinointi ja "koko ketjun" tukeminen. Suunnitelman ehdotus suunnata rahoitusta myös T&K-toimintaan, jonka vientipotentiaali ei vielä ole arvioitavissa, on hyvä.

Metsäteollisuus ry kannattaa myös tutkimusinfrastruktuurien rahoituksen lisäämiseen ja kohdentamiseen liittyviä ehdotuksia sekä kansainvälisen T&K-rahoituksen kotiuttamiseen liittyvät tavoitteita ja ehdotuksia. Metsäteollisuus ry korostaa, että EU- ja muu kansainvälinen tutkimusrahoitus tarjoaa osallistujille paitsi rahoitusta, myös aineettomia hyötyjä, kuten suomalaisen osaamisen ja näkyvyyden kasvua sekä verkostoja ja uusia kumppanuuksia.

Tutkimusinfrastruktuurien huomioiminen T&K lain toimeenpanossa on erittäin tärkeää ja suunnitelmassa tuodaan hyvin esille korkeatasoisten infrastruktuurien merkitys tutkimuksen ja osaamiskeskittymien perustana, kansainvälisen yhteistyön mahdollistajana ja houkuttelevuustekijänä. Merkitys innovaatioille ja sovelluksiin niin terveydenhuollossa kuin yrityksissä on myös tärkeä aspekti. Tutkimusinfrastruktuurien rahoituksella saavutetaan merkittävä vipuvaikutus - tukee kaikkia alan toimijoita, korkeatasoinen ja ajantasainen palvelu lisää kilpailukykyä, ja koordinaatiolla vältetään päällekkäiset investoinnit.
Suunnitelmassa olisi perusteltua tuoda esiin nopea teknologinen ja digitaalinen kehitys, joka vaikuttaa erityisesti infrastruktuureihin lisäten niiden merkitystä ja vaikuttavuutta mutta samalla kohdistaen entistä suurempia vaatimuksia niin laitteistojen kuin henkilöstönkin suhteen. Modernit tutkimusinfrastruktuurit ovat välttämättömiä tutkijoiden ja asiantuntijoiden koulutuksessa.
Suunnitelmassa esitetään resurssien suuntaamista laadukkaimpien ja vaikuttavimpien infrastruktuurien toimintaan koko elinkaaren ajan. Tämä on erittäin tärkeä linjaus e.m mainitun teknologisen kehityksen huomioiden. Laajojen ja strategisesti tärkeiden tutkimusinfrastruktuurien pitkäjänteisen toiminnan turvaaminen on välttämätöntä.
Tällä hetkellä kaikkien tieteenalojen tutkimusinfrastruktuureja tuetaan Suomen Akatemian hallinnoiman kilpaillun rahoituksen kautta 20 M€ vuodessa ja kansainvälisiä jäsenmaksuja 20 M€ vuodessa. Kansallisen tuen taso on riittämätön kun yksittäisen laitteen hinta voi olla useita miljoonia euroja. Toinen ongelmakohta on rahoituksen pirstaleisuus ja useiden päällekkäisten hakemusten laatiminen perustoimintoihin on merkittävä rasite henkilöstölle. Suunnitelmassa esitetty eri hallinnonalojen ja toimijoiden välinen yhteistyö merkittävien kysymysten ratkaisuissa tangeeraa myös infrastruktuureja ja esimerkiksi vihreään siirtymään ja digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa keskeisten infrastruktuurien yhteisrahoitteisuus olisi perusteltua.

Tärkeä linjaus: T&K rahoituksen lisäyksestä vähintään puolet on suunnattava yritysten TKI-toiminnan tukemiseen. T&K rahoituslain kirjaus mahdollistaa rahoituksen uudelleen kohdentamista ohjelmakaudella mikäli vaikuttaa siltä, ettei kehitys etene kohti 4%:n tavoitetta. Kansainvälisen rahoituksen nykyistä parempi hyödyntäminen on syytä laittaa kuntoon. Yritystukikeskustelussa on syytä muistaa, että yrityksemme ovat globaalissa kilpailussa. Maailmalla tapahtuu paljon tällä hetkellä.

Jotta rahoitus kilpailukykyistä vrt. kilpailijamaat tavoitteena pitää olla hankemäärärahojen vähintäänkin 1,5-kertaistaminen. Lisäksi tavoitteena pitää olla kokonaiskustannusmallin sääntöjen purkaminen niin että parhaat tutkijat saavat itse määrittää miten rahoitus parhaiten tukee korkeatasoisen tieteen tekemistä eikä yliopistojen rahoituksen paikkaamista kuten tällä hetkellä.

Suomen Akatemian yliopistoille suunnatusta rahoituksesta vuonna 2020 n. 37% kohdistui luonnontieteisiin, 20% yhteiskuntatieteisiin ja 17% lääke-ja terveystieteisiin. Myös tätä jakoa olisi syytä tarkastella uudestaan. Miksi maailman suurimpia kasvualoja oleva lääkekekehitys ja lääketiede yleisesti jäävät näin pahasti jalkoihin rahoituksessa ? Olemme joskus olleet insinöörien maa, olisiko aika katsoa tulevaisuuteen hieman toisin ?

Suunnitelmassa korostuu yliopistojen merkitys tohtorikouluttaja. On kuitenkin huomattava, että yliopistot tekevät suurimman osan myös tutkimuksesta. Miksi siis suunnitelmassa kyllä esitetään lisää tutkimusrahoitusta tutkimuslaitoksille muttei yliopistoille? Eli yliopistojen tutkimusrahoitusta pitäisi lisätä, samoin rahoitusta yliopistojen ylläpitämään tutkimusinfrastruktuureihin. Tutkijakoulutuskin tarvitsee osaajat, jotka sitä tekevät. On myös huomattava, että yliopistot ovat merkittävä innovaatioiden, IPR:n ja esim. spin-off yritysten lähde. Tämä suunnitemassa on jäänyt kovin pienelle huomiolle. Yliopistot tarvitsevat myös innovaatiotoimintaan riittävän resurssoinnin.
Suomen Akatemian rahoituksen lisääminen on ehkä tärkein yksittäinen toimi tässä suunnitelmassa. Nyt Akatemian hankerahoituksen saaminen on ”arpapeliä” ja moni erittäin korkeatasoinen hanke jää toteutumatta Akatemian rahoitusvajeen takia.
Toisaalta yksi merkittävimmistä viime vuosien ongelmista on ollut Business Finlandin (BF) yliopistoille jakaman rahoituksen romahtaminen. Olisikin tärkeää että BF jatkossa rahoittaa selvästi enemmän myös yliopistoissa tehtävää soveltavaa tutkimusta. Tai BF rahoitus erityisesti tutkimuslähtöisten yritysten ja innovaatioiden rahoittamiseen kohdistettaisiin suoraan TKI intensiivisille yliopistoille, jotka lähtisivät pitkäjänteisesti kasvattamaan osaamista ja tukea uusille tutkimuslähtöisille yrityksille sekä innovaatioille. Tästä on hyviä malleja esimerkiksi Alankomaista.
Tekeillä olevassa yliopisto-sairaala-hyvinvointialueiden rahoituslaissa on ns. yliopistosairaalalisä alimitoitettu. Jollei tätä korjata tulee sillä olemaan suora negatiivinen vaikutus tutkimukseen. On myös muistettava, että VTR rahoitus on laskenut dramaattisesti, joka näkyy kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen laadun ja määrän laskuna, kuten suunnitelmassa todetaan. Onkin tärkeää palauttaa VTR rahoitus sille tasolle mitä se alunalkajaan oli.
Nykyinen Suomen Akatemian infrastruktuurirahoitus (FIRI) on alimitoitettu ja tehoton. Ulkoisen arvioinnin läpikäyneet Tiekartalle päässet infrastuktuurit eivät saa suoraan SA:n rahoitusta vaan joutuvat hakemaan sitä erikseen vielä FIRI hauissa. FIRI haussa Akatemia puolestaan on viime vuosina korostanut projektimaisuutta. Infrastruktuurit eivät ole projekteja vaan pitkäaikaisia toimia, jotka tarvitsevat pitkäaikaisen ja ennustettavan rahoituksen. Varsinkin kattaville Tierkartalla oleville infrastruktuureille pitää taata oma pitkäjänteinen (so. koko tiekarttakauden kestävä) rahoitus, projektirahoituksen sijaan. Nyt FIRI:ssä rahoitetaan hyvin erisuuruisia infrastruktuureja varsin samankokoisin summin. Kattavat infrastruktuuri (joita SA toisaalta on nimenomaisesti halunnut) kärsivät nykymallista huomattavasti.

Luonnos sisältää hyviä linjauksia. Vahva erottelu perus- ja soveltavan tutkimuksen välillä on hieman vanhanaikainen. TKI-toiminnan vauhdittamisen kannalta tulisi panostaa erityisesti yhteistyössä soveltajien ja kaupallistajien kanssa TKI-ekosysteemissä tehtyyn uutta luovaan, käytäntösuuntautuneeseen perustutkimukseen. Vastaavasti Business Finlandin fokus tulisi palauttaa takaisin yliopistojen (ja muiden tutkimusorganisaatioiden) ja yritysten väliseen yhteistyöhön, jossa mukana myös akateemisesti motivoitunut perustutkimuselementti. Tämä lisäisi tiedon, ideoiden ja ihmisten liikkumista sektoreiden välillä, ja palvelisi näin myös tavoitetta nostaa pätevien tutkijoiden tekemää osuutta yrityssektorin TKI-työstä.

1. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan
TKI-intensiteetin kasvattamisen edellytys on osaajien saatavuus ja vahva tutkimuspohja. Nämä tuotetaan yliopistoissa. Tällä hetkellä suomalaiset yliopistot toimivat opiskelijamääriin nähden varsin vaatimattomilla resursseilla. On tärkeää, että yliopistojen perusrahoitus nostetaan kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle, ja rahoitusta nostetaan edelleen kasvavien opiskelijamäärien suhteessa.

Yliopistoissa opetus ja tutkimus liittyvät saumattomasti yhteen, jolloin rahoituksen korvamerkintä opetukseen ei ole suositeltavaa. Ohjaaminen tapahtuu laatuun ja vaikuttavuuteen perustuvan rahoitusmallin kautta.

Det saknas ett finansieringsinstrument som på ett effektivt sätt skulle främja innovationssystemet utgående från modellen Partnership for Regional Innovation (PRI) på EU-nivå samt CHIPS and Science Act i USA. System där prioriteringar sker i samarbete regionalt och där det finns en flexibel långsiktig finansiering på regional nivå. En finansiering som kompletterar och fyller gapet mellan Business Finlands finansiering och Finlands Akademi, men som inte är bundet till EU:s finansiering. Det behövs på motsvarande sätt som inom EU och I USA ett nytt regionalpolitisk finansieringsinstrument för innovation. Landskapsförbunden har sedan medlemskapet 1995 erfarenhet av att på basen av brett samarbete kring innovationsfrågor rikta finansiering till innovations- och utvecklingsprojekt (med hjälp av de 900 milj som i AURA-programmet anslås FOU) men också att av att hantera innovationsprogram som OSKE, INKA och ekosystemavtal. Österbottens förbund föreslår vidare att landskapsprogrammen och strategierna för smart specialisering beaktas vid beredningen av hur och till vad finansieringen ska riktas i samband med att den långsiktiga planen för statlig finansiering av forsknings- och utvecklingsverksamhet utarbetas.

Eri rahoitusinstrumentteja ja riittävästi rahoitusta eri vaiheisiin, eikä pelkästään yrityksille vaan myös yliopistoille ja korkeakouluille sekä näiden ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Tähän pitäisi tarjota riittävät kannustimet eikä vaatia liikaa resursseja hakemiseen, koska se on pois muusta työstä ja vähäisistä resursseista.