Tekniikan taulukko:
Tekniikan taulukossa (s. 52) DIA-ohjausryhmä suhtautuu positiivisesti ainevalikoiman laajentamiseen nykyisestä kolmesta aineesta (pitkä matematiikka, äidinkieli, fysiikka tai kemia) viiteen aineeseen. Ehdotettu malli palkitsee alalle keskeisestä luonnontieteellisestä osaamisesta sekä mahdollistaa nykyistä monipuolisempia osaajaprofiileja tekniikan alalla. Korkeapisteisissä aineissa loivasti vähenevä pisteytys arvosanojen L ja M välillä on aiheellinen, ja pitkän matematiikan osalta myös kynnystä M-C tulisi madaltaa. Toisaalta pitkän matematiikan pisteitä olisi syytä nostaa muihin aineisiin verrattuna. Ehdotamme, että se pisteytetään 10-15% äidinkieltä korkeammalle. Nykyisessä DIA-valinnassa ero on 20% ja luonnoksessa se on vain 5%. Lyhyt matematiikka tullaan rajaamaan kynnysehdolla pois, mikä on linjassa nykyisen pisteytysmallin kanssa.

Aalto-yliopisto tuo esille huolenaan seuraavat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun esiin nostamat teemat:
Kauppatieteille on ehdotuksessa osoitettu pisteytykseksi Taulukko A, mutta tätä ei kuitenkaan nähdä kaikilta osin sopivana vaihtoehtona kauppatieteiden hakukohteiden pisteytykselle:
o Matematiikan tasojen välillä liian pieni ero, eli pitkän ja lyhyen matematiikan L-arvosana antaa lähes samat pisteet. Opiskelussa data-analytiikka ja siihen liittyvät taidot korostuvat, eli matemaattisille taidoille on tarvetta opinnoissa.
o Erottelevuus ei tule olemaan riittävä: ehdotettu taulukko tuo pisteytykseen moninkertaisesti enemmän tasapisteisiä hakijoita, mikä on ongelma erityisesti korkean hakupaineen hakukohteissa
o Relevantimmaksi koettaisiin humanistis-yhteiskunnallisten reaalien pisteyttäminen matemaattis-luonnontieteellisiä reaaleja korkeammalle.

Taulukko I, Farmasia. Farmaseutit ja proviisorit ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla tulee olla riittävä luonnontieteellinen osaaminen mutta myös vahvat vuorovaikutuksen taidot potilaan/asiakkaan kohtaamisen. Tämän tulee näkyä myös todistusvalinnan pisteytyksessä, jotta opintoihin saadaan opiskelijoita riittävän laajalla pohjalla.

Fysiikan, kemian ja biologian nostaminen samanarvoisiksi alan kannalta keskeiseksi osaamiseksi on kannatettava asia, sillä myös biologian osaaminen on farmasian opinnoissa tärkeää. Psykologian ja terveystiedon pisteytys tulee nostaa korkeampaan pisteytysluokkaan (24,5 p.). Tämä siksi, että psykologian ja terveystiedon osaaminen ovat farmasian alalla relevanttia osaamista ja olisi erikoista, että farmasian opintoihin edellä mainittuja aineita enemmän pisteitä tuottava ainereaali olisi maantiede.

Emme kannata kynnysehtoa farmasian alalle. Kemian ja matematiikan asettaminen kynnysehdoksi ei ole tarpeellista. Meillä on tälläkin hetkellä työelämässä farmasian ammattilaisia, jotka eivät ole kirjoittaneet kemiaa ja toimivat menestyksekkäästi työelämässä, joten käytäntö on osoittanut, ettei tälle ole tarvetta. Lisäksi matematiikka on pisteytyksessä jo mukana.

Tampereen yliopiston koulutusalat kuuluvat monilta osin kansallisiin yhteisvalintoihin ja
valintayhteistyöhön, joiden puitteissa asiasta on myös lausuttu. Tiedekunnat toivat sisäisellä
lausuntokierroksella esiin, että tiedekunnat tukeutuvat ja kannattavat yhteisvalintojen kautta
esitettyjä muutoksia taulukoihin.

Tekninen lisäystoive: taulukkoihin I, (bioteknologian) hakukohteen taulukko J (biolääketieteen
tekniikka) pyydetään teknistä korjausta. I taulukkoon lisäys (LuK/FM tutkinto) ja taulukkoon lisäys
(TkK/DI).

Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta toteaa lausunnossaan tukeutuvansa yhteisvalinnassa
ja valintayhteistyössä valmisteltuihin ja esitettyihin taulukoihin.

Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta pitää hyvänä taulukkoa A kasvatusalan osalta.
Johtamisen ja talouden tiedekunta kannattaa alojensa sijoittumista taulukoihin esityksen mukaisesti.
Kauppatieteiden, hallintotieteiden ja tekniikan osalta asiasta lausutaan yksityiskohtaisemmin
alakohtaisissa lausunnoissa.

Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta toivoo, että tekniikan taulukossa pitkän matematiikan
pisteytystä korotetaan. Nykyisessä DIA-valinnassa pitkä matematiikka on 20 % äidinkieltä korkeampi
ja luonnoksessa vain 5 %. Pitkän matematiikan pisteytyseroa M-C tulisi madaltaa (nostamalla C:n
pisteytystä). Lääketieteen taulukossa fysiikan pisteytystä olisi merkittävästi nostettava.

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta esittää muutosta taulukoissa sijoittumiseen seuraavasti: TAULUKKO
D, hakukohde kansanterveystiede / terveystieteet (TAU): Hakukohde on yhteiskuntatieteellisesti
painottunut ja monitieteinen oppiala, eivätkä terveystieto ja matematiikka ole siksi ainoita alan
keskeistä osaamista tuottavia lukion oppiaineita. Kansanterveystieteessä painottuu humanistis-
yhteiskunnallinen osaaminen luonnontieteellis-matemaattisen sijaan. Esimerkiksi kiinnostus ja
osaaminen psykologiasta, filosofiasta ja yhteiskuntaopista tarjoavat hyvän pohjan
kansanterveystieteen opiskeluun. Tämän johdosta hakukohteelle parempi pisteytystaulukko on E.

Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta tuo esiin seuraavaa. Tiedekunta on DIA-
yhteisvalinnan linjausten takana. Tekniikan alan taulukossa positiivisena pidettiin aiempaa laajempaa
ainevalikoimaa pisteytyksessä. Myös kielten pisteytyksen kokonaisuutta pidettiin hyvänä ja nähtiin
sen kannustavan kielten opiskeluun.

Taulukot E ja G: luonnontieteelliset reaaliaineet on pisteytetty eri tavalla (alemmat pisteet) kuin
humanistis-yhteiskuntatieteelliset reaaliaineet. Tätä ei nähdä tarkoituksenmukaisena, joten pisteytys
voisi olla näissä kaikissa reaaliaineissa sama.

Tietojenkäsittelyn taulukko H näyttää olevan linjassa tekniikan taulukon kanssa. Tietojenkäsittelyn
kynnysehto (pitkä matematiikka C, lyhyt matematiikka M) vaikuttaa myös olevan
viestintävaikutukseltaan sopiva suhteessa DIA-valintaan. Lyhyen matematiikan kannustevaikutus
muissa taulukoissa voi olla suurikin. Toisaalta osaamisen kannalta tämä voi olla hyväkin asia, jos
lukioissa opiskellaan matematiikan pitkää oppimäärää, vaikka sitten kirjoitettaisiin lyhyt(kin).

Taulukoissa, joissa matematiikka ei ole painotettuna aineena, sen pisteytys on edelleen korkea. Epäoikeudenmukaiseksi koemme, että matematiikan arvosanojen L -M -ero on pieni verrattuna muiden aineiden L-M -eroon.

Maantieteellinen osaaminen on taloustieteissä ja resurssien kierron ymmärtämisessä entistäkin olennaisempaa. Resurssikysymykset ja alueelliset ja globaalit prosessit ja muutokset, joita maantieteessä tarkastellaan, ovat tärkeitä kysymyksiä esimerkiksi maataloustieteen tai yleensä talouden ilmiöiden laajan kehityskuvan ymmärtämiseksi. Talousmaantiede on huomattava osa kauppatieteiden valikoimaa niin Turun yliopistossa kuin Hankenissa ja Åbo Akademissa (Taulukko A). Kuitenkin taulukon H taloustieteissä maantiede on pienempien pisteiden oppiaine. Tämä voi olla kauppatieteiden ja taloustieteiden sisäinen profiloitumiskysymys mutta samalla asia, joka on syytä pistää merkille. Myös maataloustieteissä maantieteen osaamisesta – kasvupaikkojen erojen ymmärtämisen liikenneverkojen hahmottamiseen – on hyötyä. Luonnon resurssien kestävä käyttö on teema, joita juuri maantieteessä käsitellään. Näiden lisäksi Taulukon J fysikaalisten tieteiden laaja niputtaminen herättää kysymyksiä. Kestävien yhdyskuntien, ympäristötekniikan, energiatekniikan ja erityisesti geoinformatiikan opetuksessa maantieteestä on suoraa hyötyä. Maantieteen alhaisempi arvostus näissä opinnoissa ei ole tarkoituksenmukaista, sillä juuri lukiomaantieteessä energia-, resurssi- ja ympäristökysymyksiä käsitellään ja paikkatietomenetelmiin tutustuminen ja niiden osaaminen on kiinteä osa maantiedettä lukiokoulutuksesta lähtien. Kestävän yhteiskunnan suunnittelussa ja asiantuntijoiden koulutuksessa on syytä olla linjakas, ja ymmärtää että maantiede yhdistää yhteiskunnallista ja luonnontieteellistä ymmärrystä.

Suomen Maantieteellinen Seura / Geografiska Sällskapet i Finland

Taulukko A: esitetty aiempaa pienempi ero pitkän ja lyhyen matematiikan välillä kauppatieteissä ei välttämättä palvele opiskelijoita, jotka harkitsevat esimerkiksi sekä tekniikkaan että kauppatieteisiin hakemista. Tällaisten hakijoiden määrä ei liene aivan pieni, ja mikäli mahdollisten hakukohteiden määrää tulevaisuudessa kasvatetaan nykyisestä kuudesta, se ei varmasti myöskään vähene.

Taulukko H: Informaatioverkostojen kannalta reaaliaineiden jako enemmän painotettuihin matemaattis-luonnontieteellisiin ja vähemmän painotettuihin humanistis-yhteiskunnallisiin ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla alan tarpeita, joissa korostuisivat pikemmin psykologia ja yhteiskuntaoppi kuin biologia, fysiikka ja kemia. Tämän hakukohteen erityispiirteisiin sopivaa taulukkoa ei tällä hetkellä esityksessä ole.

Taulukko J: Psykologian lisääminen matemaattis-luonnontieteellisten aineiden rinnalle on hyvä uudistus.

Juristiliitto pitää hyvänä kehityksenä taulukoiden määrän laskemista. Tämä helpottaa lukio-opiskelijoiden tekemää sisäänpääsyvaatimusten vertailua eri hakukohteiden välillä sekä siirtää lopullisen hakupäätöksen tekoa lähemmäs lukiosta valmistumista.

Painottaisimme keskipitkän ja lyhyen kielen osaamisen merkitystä humanistien osalta enemmän. Näkisimme kielten painottamisen yhtä tärkeänä kuin esimerkiksi lyhyen matematiikan osaamisen.

Taulukossa J painotetaan erityisesti fysiikkaa ja kemiaa, mutta osalla tekniikan alan koulutusohjelmista on esimerkiksi vahvat kytkökset biologiaan kemian sijasta, mutta fysiikasta ja biologiasta kiinnostuneet opiskelijat, joilla olisi opintolinja näihin liittyen ovat alakynnessä kemian kirjottaneisiin verrattuna. Ero kemian ja biologian pisteiden välillä on astronominen”

Pisteytyksessä tärkeää huomioida tulevan työn vaativuus ja pistettä aiheita sen mukaan tarvepohjaisesti.