Lisäksi toivotaan lopulliseen esitykseen vielä tarkennusta ja perusteluja siihen, miksi taulukkojen arvosanojen ylä- ja alapäässä piste-erot ovat erittäin pieniä (esim. taulukko E: pitkän matematiikan L 28,9 pistettä ja E 28,6 pistettä. Lyhyen matematiikan L 28,3 pistettä ja E 25,5.)

Oulun yliopisto toteaa, että pisteytyksen keskeisimmissä tavoitteissa (selkiyttämisessä, alakohtaisen osaamisen huomioimisessa sekä negatiivisten ohjausvaikutusten vähentämisessä) on onnistuttu. Esitys perustuu laajaan tutkimusaineistoon ja tehdyt ratkaisut ovat perusteltuja. Työskentelyssä on vertailtu eri vaihtoehtoja ja osallistettu laajasti sekä yliopistotoimijoita että sidosryhmiä.

Lähtökohdiltaan ja pisteiden muodostumisperusteiltaan luonnos voidaan katsoa kannatettavaksi.

Käytettyjen kertointen vaikutuksia tulee vielä tarkastella erityisesti lyhyen ja pitkän matematiikan suhteellisissa pisteytyksissä. Erityisesti A-G -taulukkojen pitkän matematiikan B:n suhde lyhyen matematiikan C:hen ei näytä lukiolaisen silmään oikeudenmukaiselle.

Yliopistojen yhteisen asiantuntijaryhmän luonnos yliopistojen todistusvalinnan pisteytyksistä vuodesta 2026 eteenpäin on suurilta linjoiltaan kannatettava teknologia-alan osaamistarpeiden näkökulmasta. Kuitenkin erityisesti matematiikan ja reaaliaineiden osalta pisteytysmuutoksia tulisi vielä tarkastella siten, että pisteytys ei ohjaa nuoria tekemään ennenaikaisesti valintoja, jotka kaventavat tai sulkevat pois opiskelumahdollisuuksia mm. tekniikan aloilla.

Perustelujen mukaan pisteytysuudistuksen tavoitteena on, että todistusvalinnan pisteytyksellä kannustetaan valitsemaan oppiaineita monipuolisesti lukiolaisen oman kiinnostuksen, tavoitteiden ja valmiuksien mukaisesti. Toisaalta lukiolain mukaan lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Tavoite tukea opiskelijan omien valintojen mukaista opintopolkua on sinänsä kannatettava, mutta toisaalta vahvasti jakavien valintojen tekeminen varhain lukio-opinnoissa voi käytännössä kaventaa opiskelijan valmiuksia eri korkeakoulututkintojen aloittamiseen.

Luonnoksen perusteluissa jää myös epäselväksi, miten työryhmä on tulkinnut ns. SYK-menetelmää ja eri oppiaineista hyvän arvosanan kirjoittaneiden osuutta. SYK-menetelmän tarkoituksena on varmistaa, että tiettyjen arvosanojen saaminen eri aineissa on yhtä vaativaa. Sen vuoksi johtopäätöksiä aineiden helppoudesta tai vaikeudesta ei voi tehdä vertaillen hyvien arvosanojen osuutta kirjoittaneista, kuten perusteluissa osin tunnutaan tekevän.

On valitettavaa, että pisteytysluonnoksen aiheuttamia käyttäytymismuutoksia ainevalintojen osalta ei ole pyritty simuloimaan, vaan simulaatiot ovat keskittyneet siihen, ketkä tulisivat valituksi. Tämä tarkastelu jättää huomioimatta muutokset siinä, minkälaiset valintojen kirjot opiskelijoille ovat mahdollisia heidän tekemiensä valintojen pohjalta. Jatkotyössään työryhmän olisikin hyvä pyrkiä mallintamaan myös käyttäytymismuutoksia ainevalintojen osalta.

Luonnos on oikean suuntainen. Luonnos säilyttää pitkän matematiikan erityisluonteen. Jos kuitenkin aidosti halutaan kannustaa ominen taipumusten mukaisiin valintoihin, on kysyttävä, miksi luonnokseen jätetään piiloviesti, että kirjoittamalla pitkän matematiikan heikomminkin saat edelleen paremmat pisteet kuin lyhyessä matematiikasta tai pitkästä kielestä. Ottamatta kantaa lyhyen ja pitkän matematiikan keskinäiseen jännitteeseen eikö olisi aiheen tukea pitkän kielen lukemista.

Vähän opintojaksoja sisältävien oppiaineiden asema on heikentynyt huomattavasti kevään 2020 yliopistojen pisteytysvalintojen käyttöönoton jälkeen. Esimerkiksi maantieteen lukio-opiskelijoiden määrä valtakunnallisilla valinnaisilla opintojaksoilla on pudonnut ja yhä harvempi opiskelija valitsee maantieteen kirjoitettavaksi aineeksi. Näemme, että suurimpana syynä tähän on ollut lukiolaisten valintoja ohjaavat pisteytystaulukot yliopistojen opiskelijavalinnassa.

Uusissa, nyt kommentointivaiheessa olevissa pisteytystaulukoissa on erittäin tervetullut suunta. On hyvä, että luonnoksessa on hyödynnetty saatavilla olevaa tutkimustietoa ja taulukoissa on yhtenäistetty reaaliaineiden pisteytystä. Luonnos selkeyttää pisteytystä huomattavasti ja alakohtaisen osaamisen painottaminen on otettu hyvin huomioon.

Taulukkoluonnokset huomioivat lukiolaisten hyvinvoinnin. Lukiolaiset voivat valita itseään kiinnostavat aineet, jolloin he saavat keskittyä opinnoissaan juuri heitä kiinnostaviin oppiaineisiin. Tämä tuo opiskeluun mielekkyyttä ja minäpystyvyyttä, jotka taas tuovat mukanaan varmuutta ja kehittävät tietoisuutta omasta itsestä. Näin opiskelijoiden ei tarvitse opiskella itseä ei-kiinnostavia aineita vain siksi, että ne tuottavat hyvin pisteitä. Näin ollen näemme, että lukiolaisten hyvinvoinnin, stressin ja kuormittavuuden vähentäminen on aidosti mahdollista pisteytystaulukkoluonnosten myötä.

Pisteytystaulukoihin tehtävien muutosten vaikutusten arviointiin on syytä kiinnittää tarkkaa huomiota ja ennakoida erityisesti niiden signaali- ja ohjausvaikutuksia monipuolisesti. Seuranta-aineiston systemaattinen kokoaminen tulee ottaa jatkokehityksen lähtökohdaksi. On huomioitava, että opiskelijoiden motiivit ovat monitahoisia ja että lukiokoulutuksessa tulee olla sen yleissivistävä luonne huomioiden aikaa ja mahdollisuuksia suuntautua myös humanistisiin aineisiin sekä aiheisiin opiskelijan oman mielenkiinnon mukaisesti. Mahdollisuus omiin sisällöllisiin valintoihin on merkittävä opiskelun mielekkyyttä ja motivaatiota lisäävä tekijä. Tässä suhteessa myös lyhyen ja pitkän matematiikan eron riittävä korostaminen (pitkäC=lyhytL) on ohjausvaikutukseltaan tärkeä yksityiskohta.

Yliopisto esittää myös, että valmistelussa olevia yhteisiä pisteytystaulukoita ei sovellettaisi englanninkielisten kandidaattikoulutusohjelmien hakumenettelyissä. Näiden ohjelmien sisäänotto halutaan toteuttaa jatkossakin erillään tästä todistusvalinnasta.

Tampereen yliopiston mielestä esitys on perusteltu ja aiempaa selvempi. Kaikkineen suunta on oikea
ja paremmin hakijoille viestittävissä.

Tampereen yliopisto toteaa sisäisen lausuntokierroksensa pohjalta kuitenkin, että
pisteytystaulukoiden tulee olla riittävän selkeitä ja pitkäjänteiseksi suunniteltuja, jotta ne
mahdollistavat lukio-opiskelijoiden opintojen mielekkään suunnittelun. Ehdotus pienentää nykyisen
pisteytyksen ongelmia, mutta tuottaako se edelleen tarpeetonta erottelua alojen välille? Hyvä
menestys ylioppilaskirjoituksissa heijastaa kykyä pärjätä yliopisto-opinnoissa (ainevalinnoista
riippumatta). Kokonaisuudessaan uudistuksen opintovalintoihin liittyvien ohjausvaikutusten osalta
tavoitteena tulee olla yleissivistävyyden laajentaminen.

Yliopiston sisäisen lausuntokierroksen ja sen aikana käytyjen yhteisten keskustelujen perusteella olisi
edelleen syytä harkita, voisiko pisteytys jollain tavalla paremmin ottaa huomioon mm.
pisteytettävään aineeseen liittyvä työmäärää (lukion kurssimäärää).

Tekniikan koulutuksen osalta sisäinen lausuntokierros toi esiin huolen matematiikan pisteytyksen
liian vähäisestä painoarvosta pisteytysmallissa. Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta toteaa, että
taustoituksessa on aiheellisesti mainittu pitkän matematiikan uuvuttavuus, mutta toisaalta ei ole
tuotu esiin kiistattomia positiivisia ohjausvaikutuksia nykyisen matematiikan vahvan painotuksen
osalta: matematiikan kirjoittamatta jättäminen on vähentynyt merkittävästi, pitkän matematiikan
kirjoittajien määrä on kasvanut ja myös naisten suhteellinen osuus pitkän matematiikan kirjoittajista
on noussut paljon (Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta). Tällä on ollut iso positiivinen vaikutus
teknis-luonnontieteellisten alojen opiskelijavalintoihin sekä osaamispääoman kasvattamiseen
digitalisoituvassa yhteiskunnassamme. Tiedekunnan näkemyksen mukaan matematiikan yhteys
yleiseen opintomenestykseen nojaa luonnoksessa kevyeen kotimaiseen tutkimustietoon.
Tiedekunnan lausunnossa tuodaan esiin, että kansainvälinen STEM-alojen tutkimus on sivuutettu,
vaikka se osoittaa johdonmukaisesti matematiikan korrelaation ja kausaliteetin opintomenestykseen
yliopistossa (eri aloilla).

Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen 2022–2025 Todistusvalinnan pisteytysluonnos on kiitettävä parannus nykyiseen malliin. Yhteiskunnallisesti pisteytyksellä on varmasti ohjausvaikutusta kielellisen osaaminen parantamiseen, lukemisen ja lukeneisuuden lisääntymiselle. Pisteytys siten asettanee paineita peruskouluihinkin lukutaidon parantamiselle ja lukemisharrastusten lisäämiselle. Maantieteellä tästä muutoksesta on hyötyä, mutta samalla Seura haluaa muistuttaa maantieteen kokoavasta luonteesta ja maantieteellisen ajattelun ja lukutaidon hyödyistä kestävämpien yhteiskuntien ohjaamisessa ja vuorovaikutusten ymmärryksessä.