AYY kiittää pääsääntöisesti perusteellisista perusteluista. Tärkeintä valintaperusteissa on läpinäkyvyys ja yhdenvertaisuus, joka ei ole kunnolla toteutunut nykyisellä todistusvalintamallilla: esimerkiksi usein käytetty perustelu matematiikan ennustavasta voimasta verrattuna muihin oppiaineisiin on ollut hyvin heikosti lähteistetty. Pitkälti äidinkielen ja matematiikan ympärille rakennettu pisteytys palvelee myös sitä, että seuraavana askeleena pystytään parantamaan ammatillisen koulutuksen relevanssia valinnoissa. Tällä hetkellä se jää taka-alalle todistusvalinnan painoarvoa lisättäessä ja keskustelun keskittyessä lukion oppiaineisiin.

Juristiliitto kehottaa harkitsemaan jatkovalmistelussa kertoimen II jatkokehittämistä erityisesti äidinkielen arvosanan osalta. Nyt arvosanan L ja C erottava kerroin on ainoastaan 0,6, kun L:n ja B:n kerroin on jo 0,3. Juristiliitto katsoo, että arvosanakertoimen jyrkempää laskemista tulisi harkita. Äidinkielen osaamisen vaatimus erityisesti oikeustieteen alalla on tärkeää ja näin ollen kertoimen jatkokehittämistä olisi syytä harkita.

Eri aineryhmien keskinäisiä piste-eroja olisi tasattava.

Lukio-opintojen reaaliaineita on paljon, jolloin opintoja pitää voida valita kiinnostuksen mukaan ei vain hyödyn jatko-opintopaikkaan nähden. Se luo hyvinvointia, kun mahdollisuuksia ei suljeta eikä paineita kasvateta liian nuorena. Monitieteeliset aineet voivat kuulostaa kivoilta, mutta näkökulmien monialaisuus tuottaa geneerisiä taitoja korkeakouluopintoja varten. Laaja-alaisen tutkimuksen perään kuulutetaan monilla tiedealoilla, kuten lääketieteessä. Kannatan ajatusta, että nuoria ei rankaista asioista, joihin he eivät voi vaikuttaa, kuten tuntijakoon.