Matala kynnys avulle. korkea kunnys diagnooseille ja lääkkeille

Selkiytetään ja yhdenmukaistetaan palvelujärjestelmää ja tehdään sen edellyttämät lakimuutokset. Tällä hetkellä esim. perusterveydenhuollosta puuttuvat laajalti lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, mikä siirtää paineen erikoissairaanhoitoon sekä toisaalta vääristää sosiaalihuollon perhepalveluiden tehtäväsisältöjä. Osaltaan tämä myös tuottaa tarpeen tuoda kouluun psyykkareiden/tsemppareiden jne kaltaisia toimijoita, joiden tehtäväkuvat, lainsäädännöllinen pohja toiminnalle jne ovat osin epäselviä.

Helppous, nopeus ja selkeä ohjaus (ei esim. ammattilaiselta toiselle siirtelyä jatkuvasti)

Palveluiden helppo saatavuus vaatii sen, että ammattilaisilla on riittävät resurssit. Etenkin koululla järjestettävissä palveluissa (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja) resurssien riittävyys vaatii erityistä huomiota. Ko. ammattilaisten palveluihin kuuluu paljon muutakin kuin mielenterveystyön toteuttaminen. Esim. terveydenhoitajan tekemät joka vuotiset terveystarkastukset vievät paljon aikaa, mutta ne ovat erittäin tärkeitä mielenterveysongelmien havaitsemisessa. Tällä hetkellä terveydenhoitajien resurssi ei riitä terveydenhoitotyön ja ADHD-asioiden hoitamisen lisäksi Terapiat etulinjaan -hankkeen tuomien menetelmien toteuttamiseen. Esim. IPC -menetelmän toteuttamiseen ei ole riittävästi aikaa. Terveystarkastuksista supistaminen ei myöskään ole kestävä ratkaisu, sillä niiden merkitys on suuri mielenterveysongelmien varhaisessa havaitsemisessa. Ennalta ehkäisevään terveydenhoitotyöhön panostaminen on äärimmäisen tärkeää.

Ennaltaehkäisevän ja perustason palvelujen nopea saatavuus. Eikä riitä, että MT-työntekijä antaa pelkästään "tukikeskusteluja", vaan ammattilaisella täytyy olla tarpeeksi psykologista osaamista mm. näyttöön perustuvista, tehokkaista psykososiaalisista interventioista.

Kaikkien vanhemmat eivät ole tietoisia/kykene/halua ottaa vastuuta nuoren mielenterveydestä. Tämän takia perheen ja lähipiirin ulkoista apua tulisi tehdä lähestyttävämmäksi ja helpommaksi saavuttaa.

Turvallinen koti. Turvallinen koulu. Pärjäämisen opettaminen. Hyvät ihmissuhteet. Itsetunto, empaattisuus, terve itsekkyys, tunnetaidot kaikenkaikkiaan, arjen perustaidot, hätätilanteen perustaidot,tietää mitä tehsä jos jotakin tapahtuu. Matalan kynnyksen avunpyyntömahdollisuuden tieto se luo
Perusturvallisuutta.

Meillä on äärimmäisen sitkeä viranomainen säätelee, viranhaltija neuvoo ja moittii ja kuuliainen kansalainen ottaa vastaan -perinne. Se ei toimi tällaisessa jännitteisessä ja herkässäkin asiassa. Kokemattomat vanhemmat jäävät yksin, häpeilevät ja peittelevät tilannettaan tai yksinkertaisesti välttelevät ahdistavia kontakteja valvontakoneistoon. Väärin rakennettu järjestely synnyttää vain uhmaa, vastarintaa ja vetäytymistä omiin oloihin. ammattilaisten vuorovaikutustaidot ja tapa millä kohtaamiset rakennetaan turvallisiksi kansalaisen kokemana pitäisi olla hyvin pohjustettu ja niiden kontaktien pitäisi rakentua pitkäkestoisiksi. Pätkätyöläiset eivät tätä miksikään muuta.

Matalan kynnyksen palvelut varhaisessa vaiheessa. Kaikkiin yhteydenottoihin vastaaminen. Ennalta ehkäisevän työn arvostaminen.

Nopeus, matala kynnys, moniammatillisuus ja yhteistyö koko perheen kanssa.