Aidon ihmisen kohtaaminen. Ei sähköisiä omahoitoja. Lapset tarvitsevat kokemuksen nähdyksi tulemisesta ja vuorovaikutuksesta, jota näyttöpääte ei voi tarjota.

Matala kynnys, helposti saatavilla, nuorten keskuudessa ”tunnettu”, rinnalla kulkemisen näkökulma.

nopeus, helppous, pysyvä hoitokontakti ilman jatkuvaa hoitajan vaihtumista

Apu olisi nopeasti saatavilla ja sitä saisi tarpeeksi pitkäkestoisesti.

Helppo saavutettavuus, maksuttomuus, avunsaannin nopeus ja riittävä tiheys kriisitilanteissa. Nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia olisi tuettava riittävästi, että he jaksaisivat työssään ja olisivat ammattitaitoisia kohtaajia.

Avun hakemisen mahdollisuus matalalla kynnyksellä. Ehdottomasti koko perheen avun tarpeen tunnistaminen erityisesti sisarukset!!

Erittäin nopea , helppo saatuvuus. Enimmäkseen kasvuympäristöön tapahtuva työ. Riittävän pitkä seuranta.
LAPSIA ON PYRITTÄVÄ AUTTAMAAN JO SILLOIN KUN ONGELMAT OVAT VIELÄ MAHDOLLISESTI LIEVIÄ. Päiväkotiaikana ja 1-2 luokkien aikana auttamisen hyöty usein suurinta.

Että lapsi/nuori kohdataan kunnioittavasti ja arvostavasti. Ammattilaisten kouluttamista tähän. Mitään leimaa tai muuta viranomaistaholta esiintyvää uhkaa ei saa mielenterveyspalveluissa ilmettä.
Helppo ja yksinkertainen hoitopolku, ei laitoksesta ja virastosta toiseen heittelyä. Yhden tahon on voitava ottaa koppi lapsesta/nuoresta ja saattaa tämä tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Tärkeää olisi, että lapella tai nuorella olisi turvallinen tunne siitä, että joku on ottanut hänestä kopin.

Riittävät palvelut ja tuki varhaisessa vaiheessa, jolloin ongelmat eivät paisu ja kroonistu

Helppous päästä palveluun. Mahdollisuus tavata riittävästi, että oirekuva selkeytyy ja päästään mietimään juurisyitä. Mahdollisuus myös hoitoon perustasolla. Lyhyet vippaskonstit ja manuaalihoidot eivät usein riitä eikä kaikki kehitystyö saa mennä niihin (niistä kun ei oikeasti kentällä koeta olevan edes riittävästi apua). Koko perheen huomioiminen, myös vanhemmat mukaan.