• Koulun tukiresurssit sekä opiskeluun että oppilashuoltoon pitäisi olla kunnossa. Nyt liian useat lapset eivät saa koulussa tarvitsemaansa tukea. Jos pulmat kotona, niin koko perheen kohtaaminen ja auttaminen on tärkeää. Vanhempien voimauttaminen tukemaan lapsiaan on ensisijaisen tärkeää, vasta jos tämä ei toimi ( koulun riittävä tuki +vanhempien antama tuki) on tarpeen lähteä etsimään lapsesta jotain diagnosoitavaa. Nyt liian usein lapsesta kaivetaan vikaa, vaikka olosuhteet liian haastavat.

  • yhteisöllisyyttä ja kohtaamispaikkoja. tietoa ja tukea.

  • Nuorisotiloja kauppakeskuksiin, joissa aikuisia paikalla. Tukihenkilötoimintaa.
    Aikuisille ohjausta nuorten ikäkauteen kuuluvasta oireilusta.
    Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia.

  • Että tulee nähdyksi ja kuulluksi. Arkeen helposti sopivia rutiineja, joilla tukea jaksamista. Esimerkiksi hermon tasapainottaminen, kuinka puhelimen tai muiden laitreiden käyttö vaikuttaa meihin ja miten sitä voisi rajoittaa itse.
    Tehdä näkyväksi mikå on ns.normaalia mielen ailahtelua ja milloin on syytä olla huolissaan.

  • Riittävän ja oikeanlaisen mielenterveyteen liittyvän koulutuksen saaneen antama tuki eli psykologin, eikä kaikenlaisten huuhaa-terapeuttien ja psyykkareiden, joiden parilta kurssilta saaman ammattitaidon kuvitellaan korvaavan 6-7v peruskoulutuksen +lisäkoulutukset, kun psykologien houkuttelemiseen perustasolle ei viitsitä riittävästi panostaa!

  • Mielenterveyden vahvistamiseen perustarpeista huolehtimista ja elämän hallinnan tukea, jos ongelma on arjen selviytymisessä; primaaripreventiota eli positiivisen mielenterevyden ja resilienssin vahvistamista varhaiskasvatuksen ja koulun toimintana. Sosiaalista tukea vertaisilta ja verkostoltaan. Yhtä välittävää aikuista, johon tukeutua ja joka auttaa, jokaiselle lapselle ja nuorelle.

  • Perheiden kokonaisvaltainen ohjaus ja neuvonta olisi olennaista, mutta sitä ei järjestä juuri kukaan. Samoin perinteiset kodinhoitajat olisivat hyvä ratkaisu perheiden kuormittumiseen. Tällä hetkellä kukaan ei tue perheitä matalalla kynnyksellä ja moni välttelee lastensuojelun pta:ta viimeiseen asti.

  • Riittävä ja laaja-alaisesti tarpeet huomioiva koulu. Riittävästi tukimuotoja ja aikuisia, kuten avustajia. Erityisluokat niitä tarvitseville!!
    Tukea tunnetaitojen kehittymiseen matalalla kynnyksellä, myös aikuisille.
    Taloudellinen tuki harrastuksiin
    Lastensuojelun tukitoimet kotona pärjäämisen tukemiseksi

  • Lasten, nuorten ja vanhempien hyvän mielenterveyden perusta muotoutuu ennen kaikkea siitä kokemuksesta, että on elinympäristössään (koti, koulu, työ, vapaa-aika) hyväksytty sellaisena kuin on ja että on jollakin tapaa merkityksellinen toimija em. viiteryhmilleen. Osallisuuden vahvistamiseen tähtäävät toimet siis tärkeitä kaikilla näillä osa-alueilla. Kouluissa esim. yhteisöllinen työ tärkeää ongelmia ennaltaehkäisevässä ja psykoedukatiivisessa mielessä (mm. vuorovaikutus-ja tunnetaitojen oppimisessa). Näitä olisi hyvä kohdistaa myös vanhempiin! Kohdennettu tuki spesifeihin ongelmiin/oireisiin varhaisvaiheessa ehkäisee usein niiden kasaantumista ja pahenemista.

  • Vanhemmuuden tukemista ja työelämän joustoja, jotta vanhemmilla olisi oikeasti aikaa ja voimavaroja lapsilleen - tämä on parasta ongelmien ennaltaehkäisyä. Moni lapse/nuoren ”mt-ongelma” hoituisi näin jo lähiverkoston avulla.

    • «
    • …
    • 10
    • 11
    • 12
    • 13
    • 14
    • 15
    • 16
    • 17
    • 18
    • 19
    • 20
    • …
    • »